thumb|Koiran pyometra: leikkauksessa poistettu kohtu on voimakkaasti laajentunut ja täynnä märkää. Pyometra eli kohdun märkätulehdus (kirjaimellisesti ’märkää sisältävä kohtu’) on kiiman jälkeen kehittyvä akuutti tai krooninen kohdun bakteeri-infektio, jossa kohtuonteloon kertyy märkää. Se on yleinen aikuisilla steriloimattomilla nartuilla ja naaraskissoilla, ja useimpien muiden lemmikkieläinlajien naarailla sitä esiintyy harvemmin. Ruotsalaisessa vakuutusaineistossa noin 20 % vakuutetuista nartuista sai pyometradiagnoosin ennen kymmenen vuoden ikää. Tauti luokitellaan avoimeksi tai suljetuksi sen mukaan, onko kohdunkaula auki vai kiinni; tämä näkyy siitä, onko emätinvuotoa vai ei. Pyometra voi olla hengenvaarallinen, ja sitä pidetään hätätapauksena. Turvallisin ja tehokkain hoito on kohdun ja munasarjojen kirurginen poisto (ovariohysterektomia); lääkehoito rajoittuu valikoituihin tapauksiin, lähinnä nuoriin jalostuseläimiin.

Esiintyvyys ja riskitekijät Ruotsalaisessa vuosien 1995–2006 vakuutusaineistossa, joka käsitti yli 260 000 enintään kymmenvuotiasta narttua, pyometran ilmaantuvuus oli 199 tapausta 10 000 riskissä olevaa koiravuotta kohden, keskimääräinen ikä diagnoosihetkellä oli 7,0 vuotta ja 19 % nartuista oli sairastunut kymmenen vuoden ikään mennessä. Aiemmassa ruotsalaisessa tutkimuksessa, jonka aineisto oli vuosilta 1995–1996, tämän osuuden arvioitiin olevan 23–24 %. Suomalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa, jossa oli mukana 953 sairastunutta koiraa, mediaani-ikä diagnoosihetkellä oli yhdeksän vuotta (vaihteluväli 9 kuukaudesta 18 vuoteen).

Ruotsalaisessa aineistossa useilla roduilla, muun muassa berninpaimenkoiralla, tanskandogilla, leonberginkoiralla, rottweilerilla ja irlanninsusikoiralla, yli puolet nartuista oli sairastunut pyometraan ennen kymmenen vuoden ikää, kun taas suomenpystykorvalla osuus oli 3 %. Suomalaisessa tutkimuksessa riski oli suurentunut 17 rodulla mutta pienentynyt karkeakarvaisella mäyräkoiralla ja sekarotuisilla koirilla; lisäksi synnyttämättömien narttujen riski oli suurempi kuin synnyttäneiden. Kultainennoutaja on rotu, jolla pyometran riski on suurentunut, ja rodulla tehdyssä genominlaajuisessa assosiaatiotutkimuksessa pyometran havaittiin olevan yhteydessä ABCC4-geeniin.

Taudinsynty Pyometra kehittyy kiimakierron keltarauhasvaiheessa (luteaalivaiheessa), jolloin progesteroni lisää kohdun limakalvon rauhasten kasvua ja eritystä, sulkee kohdunkaulan, vaimentaa kohtulihaksen supistuksia ja heikentää kohdun paikallista infektiopuolustusta. Kohdun limakalvon kystinen liikakasvu (kystinen endometriumin hyperplasia, CEH), jossa limakalvon rauhaset kasvavat progesteronin vaikutuksesta liikaa ja niihin muodostuu kystia, on perinteisesti yhdistetty pyometraan, ja sen uskotaan altistavan taudille, mutta nämä kaksi tilaa voivat kehittyä myös toisistaan riippumatta.

Escherichia coli on yleisimmin eristetty bakteeri: vuoden 2022 katsauksessa kootuissa tutkimuksissa se eristettiin 65–90 %:lta sairastuneista nartuista. Infektio nousee todennäköisimmin kohdunkaulan läpi, sillä samoja E. coli -kantoja tavataan eläimen suolistossa, joskin myös verenteitse leviäminen saattaa olla mahdollista. E. coli kuuluu emättimen normaaliin bakteeristoon, ja progesteronin stimuloimaan kohdun limakalvoon se kiinnittyy herkemmin. Bakteerien endotoksiinit voivat aiheuttaa kuumetta ja uneliaisuutta sekä suurempina pitoisuuksina elinten vajaatoimintaa ja kuolemaan johtavan sokin.

Oireet Useimmat sairastuneet eläimet ovat olleet hiljattain kiimassa: nartuilla klassinen aikaikkuna on 1–4 kuukautta kiiman jälkeen, kun taas naaraskissat tuodaan vastaanotolle tavallisesti neljän viikon kuluessa. Tauti todetaan yleensä keski-ikäisillä tai vanhemmilla eläimillä. Tyypillisiä oireita ovat emätinvuoto, vaisuus, ruokahaluttomuus, lisääntynyt virtsaaminen ja jano, kuume sekä maha-suolikanavan häiriöt. Kun kohdunkaula on kiinni, vuotoa ei välttämättä ole, ja sairaus on usein vakavampi. Sepsis on noin 60 %:lla sairastuneista nartuista. Ruotsalaisessa 111 koiran tutkimuksessa sepsis, joka määriteltiin systeemisen tulehdusreaktio-oireyhtymän (SIRS) kriteereillä, oli yleisempi suljetussa kuin avoimessa pyometrassa (vastaavasti 77 % ja 51 %), mutta suljettu kohdunkaula ei ollut yhteydessä pidempään leikkauksen jälkeiseen osastohoitoon.

Diagnoosi Diagnoosi perustuu esitietoihin, oireisiin, kliiniseen tutkimukseen, verikokeisiin ja kuvantamistutkimuksiin, joissa kohdussa todetaan nestettä; ilman emätinvuotoa diagnoosi voi olla vaikea. Ultraäänitutkimuksella kohdunsisäinen neste voidaan havaita silloinkin, kun kohdun läpimitta on normaali, joskin mukometra ja hydrometra voivat näyttää samankaltaisilta. Tunnusomaisia löydöksiä ovat leukosytoosi, johon liittyy neutrofilia, sekä monosytoosi ja anemia. Ruotsalaisessa 356 koiran tutkimuksessa leukosytoosi todettiin 54 %:lla niistä koirista, joiden valkosolumäärä oli mitattu; leukopenia oli harvinainen (8 koiralla 223:sta), mutta leikkauksella hoidetuilla koirilla siihen liittyi 18-kertainen vatsakalvontulehduksen riski.

Hoito Leikkaushoito thumb|Pyometraa sairastaneen nartun kohtu munasarjoineen ovariohysterektomian jälkeen: molemmat kohdun sarvet ovat laajentuneet ja täynnä märkää. Ovariohysterektomia poistaa infektion lähteen ja estää pyometran uusiutumisen. Leikkausta edeltää potilaan stabilointi suonensisäisellä nestehoidolla. Toimenpidettä ei viivytetä tarpeettomasti, koska endotoksemian ja sepsiksen riski jatkuu niin kauan kuin kohtu on paikallaan; leikkauksen aikana kohtua, joka voi olla suurentunut, hauras ja altis repeämään, käsitellään varovasti. Vuoden 2022 katsaus viittaa koirilla ja kissoilla tehtyihin tutkimuksiin, joissa kuolleisuus oli 3–20 %, ja toteaa, että se voi olla huomattavasti suurempi, jos kohtu repeää tai potilaalle kehittyy vatsakalvontulehdus tai septinen sokki.

Lääkehoito Vuoden 2022 katsauksen mukaan pelkkä lääkehoito saattaa olla mahdollista vain, jos kyseessä on nuori, muuten terve jalostuseläin, jolla on avoin pyometra eikä munasarjakystia, tai jos anestesia ja leikkaus ovat vaarallisia; sitä ei suositella eläimille, jotka ovat vakavasti sairaita tai joilla on komplikaatioita, kuten vatsakalvontulehdusta tai elinten toimintahäiriöitä, eikä eläimille, joiden kohdunkaula on kiinni. Potilaan on oltava vakaassa tilassa, koska joidenkin lääkkeiden vaikutuksen alkamiseen voi kulua jopa 48 tuntia, ja endotoksemia ja sepsis voivat nopeasti muuttaa kliinisesti vakaan pyometran hätätapaukseksi; siksi lääkehoidon ajaksi suositellaan osastohoitoa. Hoidossa yhdistetään mikrobilääkkeitä ja lääkkeitä, jotka estävät progesteronin vaikutusta ja auttavat tyhjentämään kohdun, kuten prostaglandiini F2α, kabergoliini tai aglepristoni; pelkillä mikrobilääkkeillä kohtu ei parane. Prostaglandiini F2α:n vakavia haittavaikutuksia, kuten kuolemantapauksia, sokkia ja kammiotakykardiaa, on raportoitu, ja sen terapeuttinen leveys on kapea. Koirilla pyometran uusiutumisosuus lääkehoidon jälkeen on keskimäärin 29 % (vaihteluväli 0–85 %), kun taas ovariohysterektomia sekä parantaa taudin että estää sen uusiutumisen.

Komplikaatiot Noin 20 %:lle pyometrapotilaista kehittyy komplikaatioita, joista yleisin on vatsakalvontulehdus (noin 12 %). Epätäydellisen steriloinnin jälkeen jäljelle jääneeseen kohtukudokseen voi kehittyä tynkäpyometra, useimmiten hormoneja tuottavien munasarjajäänteiden vuoksi; hoitona on jäljellä olevan kudoksen kirurginen poisto.

Kissoilla Kissoilla pyometra on harvinaisempi, minkä uskotaan johtuvan siitä, että kausittaisen lisääntymisen ja indusoidun ovulaation vuoksi progesteronin vaikutus on niillä vähemmän hallitseva. Ruotsalaisilla vakuutetuilla kissoilla vuosina 1999–2006 ilmaantuvuus oli noin 17 tapausta 10 000 riskissä olevaa kissavuotta kohden, mediaani-ikä diagnoosihetkellä oli neljä vuotta ja suurin ilmaantuvuus oli sfinx-rodulla. Vuoden 2022 katsaus ilmoittaa keskimääräiseksi diagnoosi-iäksi 5,6 vuotta (vaihteluväli 10 kuukaudesta 20 vuoteen). Oireet ilmenevät useimmiten neljän viikon kuluessa kiiman alkamisesta, ja ne ovat usein lieviä tai epäspesifejä; toisin kuin koirilla, lisääntynyt jano ja virtsaaminen ovat harvinaisia. Emätinvuoto voi puuttua tai jäädä kissan puhdistautumisen vuoksi huomaamatta; näin on jopa 40 %:lla sairastuneista kissoista. Vuoden 2022 katsauksen mukaan noin 86 %:lla sairastuneista kissoista on sepsis, kun taas vuoden 2016 katsauksessa useimpien kuvataan olevan yleistilaltaan hyviä vastaanotolle tuotaessa. Ruotsalaisten vakuutettujen kissojen keskimääräinen tapauskuolleisuus oli 5,7 %, mikä oli tutkijoiden mukaan hieman suurempi kuin koirilla raportoitu 3–4 %.

Ennaltaehkäisy Terveelle eläimelle tehty suunniteltu ovariohysterektomia eli sterilointi ehkäisee pyometran ja muut kohdun sairaudet; jos sterilointi jää epätäydelliseksi, jäljelle jääneeseen kohtukudokseen voi kuitenkin kehittyä tynkäpyometra. Steriloinnilla on myös haitallisia vaikutuksia, ja vuoden 2022 katsauksen mukaan sen hyödyt ja haitat on arvioitava jokaisen eläimen kohdalla erikseen. Hoito progestageeneilla tai estrogeeneilla on yhteydessä suurentuneeseen pyometran riskiin. Suomalaisessa tutkimuksessa estrogeenihoito suurensi pyometran riskiä enintään nelivuotiailla nartuilla, kun taas progestiinihoidolla ei havaittu merkitsevää riskiä suurentavaa vaikutusta.

Katso myös Endometriitti

Lähteet

Luokka:Koirien sairaudet Luokka:Kissojen sairaudet