thumb|450px|Linnunradan (punaisella tekstillä) sijainti paikallisessa ryhmässä muiden galaksien joukossa Paikallinen ryhmä on galaksiryhmä, johon Linnunrata kuuluu. Paikallisesta ryhmästä tunnetaan tällä hetkellä noin 50 galaksia. Niistä kohtalaisen suuria on kolme kierteisgalaksia: suuruusjärjestyksessä Andromedan galaksi, Linnunrata ja Kolmion galaksi. Niiden lisäksi ryhmässä on pari keskikokoista galaksia ja suuri joukko pieniä kääpiögalakseja. Paikallinen ryhmä on osa Neitsyen superjoukkoa.
Paikallisen ryhmän läpimitta on 10 miljoonaa valovuotta,Karachentsev, I. D.; Kashibadze, O. G. (2006). "Masses of the local group and of the M81 group estimated from distortions in the local velocity field". Astrophysics 49 (1): 3–18 ja sen massa on (1,29 ± 0,14)×1012 kertaa Auringon massa.
Paikallisen ryhmän galaksit sijaitsevat kahdessa alaryhmässä, joista Linnunrata seuralaisineen on yhdessä, ja Andromeda ja Kolmion galaksi seuralaisineen toisessa.
Paikallisen ryhmän suurten galaksien historiat ovat hiukan erilaiset. Linnunradassa on runsaasti vanhoja, yli 10 miljardin vuoden ikäisiä tähtiä. Andromedan tähdet ovat nuorempia, mikä johtunee siitä, että suurin osa galaksin massasta on keräytynyt alkuaikojen jälkeen tapahtuneiden galaksitörmäysten synnyttämissä tähtien syntyryöpyissä. Kolmion galaksin historia on ollut rauhallisempi kuin Andromedan galaksin. Se kuitenkin menetti suuren osan ulkolaitojensa aineesta pari miljardia vuotta sitten ohittaessaan Andromedan galaksin hyvin läheltä. Andromeda ja Kolmion galaksi saattavat kiertää toisiaan ja muodostaa kaksoisgalaksin.
Kaikki kolme suurta galaksia sulautuvat miljardien vuosien kuluttua yhteen ja muodostavat luultavasti suuren ellipsigalaksin. Andromedan galaksi ja Linnunrata törmäävät toisiinsa noin 4 miljardin vuoden kuluttua ja yhdistyvät.
Kolmen suuren galaksin jälkeen paikallisen ryhmän suurimmat galaksit ovat Linnunradan seuralaiset, epäsäännölliset galaksit Suuri ja Pieni Magellanin pilvi. Ne ovat massaltaan vain sadasosa Linnunradan massasta, mutta läheisyytensä johdosta ne näkyvät taivaalla hyvin.
Paikallisen ryhmän pienimmät galaksit ovat kääpiögalakseja, joita tunnetaan noin 50 kappaletta. Suurin osa niistä kiertää Andromedaa tai Linnunrataa. Kääpiögalakseja on pallomaisia ja epäsäännöllisiä sekä muutama sekamuotoinen.
Galaksien lisäksi paikallisessa ryhmässä on heikosti näkyviä tähtivirtoja.
Paikallisen ryhmän galaksit Kierteisgalaksit Andromedan galaksi (M31, NGC 224) - Sb, Andromeda Linnunrata - SBbc Kolmion galaksi (M33, NGC 598) - Sc, Kolmio Elliptiset galaksit M110 (NGC 205) - E6p, Andromeda M32 (NGC 221) - E2, Andromeda Epäsäännölliset galaksit Wolf-Lundmark-Melotte (WLM, DDO221) - Ir+, Valaskala IC 10 - KBm tai Ir+, Kassiopeia Pieni Magellanin pilvi (SMC, NGC 292) - SB(s)m pec, Tukaani Kalojen kääpiögalaksi (LGS3) - Irr, Kalat IC 1613 (DDO 8) - IAB(s)m V, Valaskala Feeniksin kääpiögalaksi - Irr, Feeniks Suuri Magellanin pilvi (LMC) - Irr/SB(s)m, Kultakala Leo A (Leo III) - IBm V, Leijona Sextans B (DDO 70) - Ir+IV-V, Sekstantti NGC 3109 - Ir+IV-V, Vesikäärme Sextans A (DDO 75) - Ir+V, Sekstantti Kääpiöellipsigalaksit NGC 147 (DDO 3) - dE5 pec, Kassiopeia GR 8 (DDO 155) - Im V Jousimiehen epäsäännöllinen kääpiögalaksi (SagDIG) - IB(s)m V, Jousimies Barnardin galaksi (NGC 6822) - IB(s)m IV-V, Jousimies Vesimiehen kääpiögalaksi (DDO 210) - Im V, Vesimies IC 5152 - IAB(s)m IV, Intiaani Pegasuksen kääpiögalaksi tai Pegasuksen epäsäännöllinen kääpiögalaksi (DDO 216) - Irr, Pegasus Kääpiösferoidigalaksit Valaan kääpiögalaksi - dSph/E4, Valaskala Andromeda III - dE2, Andromeda NGC 185 - (dE3 pec), Kassiopeia Andromeda I - dE3 pec?, Andromeda Kuvanveistäjän kääpiögalaksi (E351-G30), dE3 Kuvanveistäjä Andromeda V - dSph, Andromeda Andromeda II - dE0, Andromeda Sulatusuunin kääpiögalaksi (E356-G04) - dSph/E2, Sulatusuuni Kölin kääpiögalaksi (E206-G220) - dE3, Köli Ilmapumpun kääpiögalaksi - dE3, Ilmapumppu Leo I (DDO 74) - dE3, Leijona Sekstantin kääpiögalaksi - dE3, Sekstantti Leo II (Leo B) - dE0 pec, Leijona Pienen karhun kääpiögalaksi - dE4, Pieni karhu Lohikäärmeen kääpiögalaksi (DDO 208) - dE0 pec, Lohikäärme Jousimiehen kääpiöellipsigalaksi (SagDEG) - dSph/E7, Jousimies Tukaanin kääpiögalaksi - dE5, Tukaani Kassiopeian kääpiögalaksi (Andromeda VII) - dSph, Kassiopeia Pegasuksen kääpiösferoidigalaksi (Andromeda VI) - dSph, Pegasus Ison karhun I kääpiögalaksi - dSph, Iso karhu Ison karhun II kääpiögalaksi - dSph, Iso karhu Luokitus epävarma Andromeda IV - epäsäännöllinen galaksi tai tähtipilvi (Irr?), Andromeda UGC-A 86 (0355+66) - epäsäännöllinen, elliptinen, tai linssimäinen galaksi (Irr, dE tai S0), Kirahvi UGC-A 92 (EGB0427+63) - epäsäännöllinen tai linssimäinen galaksi (Irr tai S0), Kirahvi Epävarmat jäsenet NGC 404 - elliptinen tai linssimäinen galaksi (E0 tai SA(s)0-), Andromeda NGC 1569 - epäsäännöllinen galaksi (Irp+ III-IV), Kirahvi NGC 1560 (IC 2062) - kierteisgalaksi (Sd), Kirahvi Camelopardalis A - epäsäännöllinen galaksi (Irr), Kirahvi Argon kääpiögalaksi - epäsäännöllinen galaksi (Irr), Köli 2318-42 - epäsäännöllinen galaksi (Irr), Kurki UKS 2323-326 - epäsäännöllinen galaksi (Irr), Kuvanveistäjä UGC 9128 (DDO 187) - epäsäännöllinen galaksi (Irp+), Karhunvartija Kauriin kääpiögalaksi (Palomar 12) on Linnunradan pallomainen tähtijoukko joka aikaisemmin luokiteltiin kääpiösferoidigalaksiksi, Kauris Alkuperäinen Ison Karhun kääpiögalaksi (Palomar 4) on Linnunradan pallomainen tähtijoukko joka aikaisemmin luokiteltiin kääpiösferoidigalaksiksi, Iso karhu Sextans C
Lähteet
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit