Voikukat (Taraxacum) on asterikasveihin kuuluva kasvisuku. Voikukat ovat usein rikkaruohoina pidettyjä monivuotisia kasveja, jotka leviävät tehokkaasti siementensä avulla. Voikukka on kuitenkin myös kauppayrtti. Ympäri maailmaa ja myös Suomessa tavataan monia voikukan pikkulajeja, joiden väliset erot saattavat olla erittäin vähäisiä.
Kuvaus pienoiskuva|Mustakimalainen (Bombus ruderarius) voikukalla Voikukan lehdet ovat noin 5–25 senttimetriä pitkiä ja muodostavat tiheän ruusukkeen, joka tukahduttaa muita kasveja. Ruusukkeen keskeltä nousee yksi tai useampi, maitomaista nestettä sisältävä varsi 4–30 cm:n korkeuteen. Lehdet ovat varjoisemmissa paikoissa sileäreunaisempia ja aurinkoisemmissa paikoissa jopa huomattavan sakarareunaisia.
Jokaisen varren päässä on halkaisijaltaan 2–5 cm oleva kirkkaankeltainen kukinto, mykerö, joka on päivällä avoin ja sulkeutuu yön ajaksi. Mykerö muistuttaa ulkonäöltään yhtä kukkaa, mutta on itse asiassa muodostunut useista sadoista pienistä kukista, joista jokaisessa on kaikki tavallisen kukan osat: terälehdet, verholehdet, heteet ja emi. Teriön muodostaa viisi keltaista, yhteen kasvanutta kapeaa terälehteä, jotka osoittavat samaan suuntaan ja muodostavat kielimäisen teriön. Kukkien teriöt ovatkin mykerön näkyvin osa. Niiden alla ovat valkoiset haivenmaiset verholehdet, jotka jäävät mykerön sisään piiloon. Alimpana verholehtien alla on sikiäin. Emin vartalo ulottuu koko kukan läpi, ja kaksihaarainen luotti on ylimpänä terälehtien yläpuolella. Heteiden ponnet ovat osittain kasvaneet yhteen ja muodostavat torven emin vartalon ympärille. Mykerön alla on vielä joukko vihreitä suojuslehtiä, jotka muistuttavat yksinkertaisten kukkien verholehtiä, mutta eivät kuulu mihinkään mykerön kukista.
Suurin osa voikukista lisääntyy apomiktisesti eli ilman pölytystä kehittyneistä siemenistä. Kun sikiäin kypsyy pähkylähedelmäksi, kukka lakastuu, mutta pähkylän lisäksi myös haivenmainen verhiö jää jäljelle, jolloin koko mykeröstä tulee valkoinen haivenpallo. Haivenet toimivat ikään kuin laskuvarjoina, joiden avulla pähkylät ja niissä olevat siemenet voivat tuulen mukana kulkeutua pitkänkin matkan päähän uusiin kasvupaikkoihin.
Elinympäristö Voikukka kasvaa monissa paikoissa rikkakasvina, ja sitä tavataankin ihmisen muokkaamissa ympäristöissä, kuten nurmikoilla, polkujen varsilla, joutomailla, niityillä ja teiden varsilla. Voikukkia kasvaa kuitenkin myös luonnollisissa tai puoliluonnollisissa elinympäristöissä, kuten soilla, hiekkadyyneillä ja kalkkipitoisilla ruohomailla.
Voikukat eivät ole kovin vaativia kasvuympäristön suhteen. Ne suosivat valoisia, kuivia alueita. Voikukat saattavat kasvaa kuivalla puoliaavikolla, tunturissa tai jäätikön reunalla. Tunturissa viihtyvät tunturivoikukka ja atlantinvoikukka; napa-alueella kasvaa valkoisen lumivoikukan (Taraxacum arcticum) lisäksi muitakin voikukkalajejaJan Mayen – Flora , kohta Taraxacum acromaurum.
Voikukkien taksonomiasta Voikukkien suku on erittäin monimutkainen täsmällisen lajinmäärityksen suhteen. Vaikka kasvit leviävät voimakkaasti suvullisesti, on voikukan suvussa runsaasti apomiktisia pikkulajeja, alalajeja ja lajiryhmiä, joiden keskinäinen sukulaisuus on vaikeasti määritettävissä. Jo Pohjoismaissa arvellaan olevan noin 900 pikkulajia 14 ryhmässä.Mossberg & Stenberg, Suuri Pohjolan kasvio, s. 662 Suomestakin pikkulajeja löytyy yli 500Neil Fletcher: Kukat, WSOY, 2005.
Pohjoismaissa esiintyvät lajiryhmät A Taraxacum sect. Arctica – jäämerenvoikukat B Taraxacum sect. Palustria – rantavoikukat C Taraxacum sect. Erythrosperma – mäkivoikukat D Taraxacum sect. Obliqua – kääpiövoikukat E Taraxacum sect. Celtica – luhtavoikukat F Taraxacum sect. Naevosa – laikkuvoikukat G Taraxacum sect. Spectabilia – lännenvoikukat H Taraxacum sect. Taraxacum – sahramivoikukat I Taraxacum sect. Macrodonta – islanninvoikukat J Taraxacum sect. Boreigena – pohjanvoikukat K Taraxacum sect. Borea – ahovoikukat L Taraxacum sect. Hamata – niittyvoikukat M Taraxacum sect. Borealia – sarvivoikukat N Taraxacum sect. Ruderalia – rikkavoikukat
Lajeja Taraxacum acromaurum – kuurnavoikukka Taraxacum alpestre Taraxacum alpinum Taraxacum aquilonare Taraxacum arcticum – lumivoikukka Taraxacum austrinum – etelänvoikukka Taraxacum balticum – itämerenvoikukka Taraxacum bavaricum – baijerinvoikukka Taraxacum bessarabicum Taraxacum boreiforme – inarinvoikukka Taraxacum brachyglossum – kainovoikukka Taraxacum bracteatum – tanskanvoikukka Taraxacum chrysostylum – kultaemivoikukka Taraxacum cimbricum – jyllanninvoikukka Taraxacum cochleatum – kierrevoikukka Taraxacum cornutum – sarvivoikukka Taraxacum crocinum – helovoikukka Taraxacum crocodes – jemtlanninvoikukka Taraxacum decolorans – kalkkivoikukka Taraxacum dovrense – dovrenvoikukka Taraxacum egregium – merivoikukka Taraxacum euryphyllum – pallevoikukka Taraxacum fennobalticum – suomenlahdenvoikukka Taraxacum fulvum – tiilivoikukka Taraxacum galeatum – kypärävoikukka Taraxacum gelertii – gelertinvoikukka Taraxacum glabrum – kaljuvoikukka Taraxacum hamatum – niittyvoikukka Taraxacum hjeltii – hjeltinvoikukka Taraxacum intercedens – öölanninvoikukka Taraxacum isophyllum – tuhkavoikukka Taraxacum kok-saghyz – kumivoikukka Taraxacum lacistophyllum – himmeävoikukka Taraxacum laetum – kalmarinvoikukka Taraxacum laevigatum Taraxacum langeanum – langenvoikukka Taraxacum limbatum – päärmevoikukka Taraxacum limnanthes – alvarivoikukka Taraxacum lissocarpum – sileävoikukka Taraxacum litorale – rantaniittyvoikukka Taraxacum maculigerum – laikkuvoikukka Taraxacum naevosum – täplävoikukka Taraxacum nordstedtii – smoolanninvoikukka Taraxacum norvegicum – ruijanvoikukka Taraxacum obliquum – keijuvoikukka Taraxacum ostenfeldii – ostenfeldinvoikukka Taraxacum oxylobium – koukkuvoikukka Taraxacum pallidipes – vaaleajalkavoikukka Taraxacum platyglossum – pikkuvoikukka Taraxacum polium – gotlanninvoikukka Taraxacum praestans – iltavoikukka Taraxacum pseudosuecicum – alannevoikukka Taraxacum rubicundum – rubiinivoikukka Taraxacum septentrionale – pohjanvoikukka Taraxacum spectabile – lännenvoikukka Taraxacum suecicum – ruotsinvoikukka Taraxacum taeniatum – tupsuvoikukka Taraxacum tornense – tornionlapinvoikukka Taraxacum vestrobottnicum – länsipohjanvoikukka Taraxacum vestrogothicum – länsigötanvoikukka
Voikukan hyötykäyttö Voikukkaa pidetään pääsääntöisesti rikkakasvina, mutta sitä käytetään sekä ruokana että lääkkeenä. Voikukasta voi hyödyntää kaikki osat. Lehdet sopivat esimerkiksi salaatteihin, keittoihin ja muhennoksiin ja kuivattuina yrttijuomiin. Voikukan nuppuja puolestaan voidaan käyttää kasvilisäkkeenä, tai ne voidaan myös marinoida. Voikukka sisältää myös paljon C- ja A-vitamiineja, kalsiumia, rautaa ja muita kivennäisaineita. Lehdet sisältävät muun muassa luteoliinia, apigeniinia ja apigeniiniglykosideja. Monissa maissa, esim. Saksassa, käytettiin molempien maailmansotien aikaan kuivatusta ja paahdetusta voikukanjuuresta valmistettua juomaa kahvin korvikkeena.Windridge Charles & Cheng Kam Fong: Tong Sing, Kiinalaisen viisauden kirja (2000 Tammi) Samoin tehtiin myös Suomessa sota-aikoina. Voikukka-kahvinkorvike näyttää aivan kahvilta ja makukin on samantapainen, mutta kofeiinia se ei sisällä. Voikukan juuri sisältää jopa 25 % inuliini-nimistä tärkkelystä, josta sotien aikana on valmistettu myös alkoholia.
Villan värjäyksessä voikukan tuoreista kukista saadaan alunalla purettamalla punaista ja keltaista sekä juurista samalla puretusaineella oranssinkeltaista väriä. Ilman puretusainetta voikukan juurista saadaan magentanpunaista ja kuparinruskeaa väriä. Irlannissa voikukkaa on käytetty myös violetiksi värjäämiseen.
Voikukkaa muistuttavia kasveja Monia keltakukkaisia mykerökukkaisia kasveja saatetaan joskus sekoittaa voikukkaan. Tällaisia ovat esimerkiksi: huopakeltano eli huopavoikeltano (Pilosella officinarum) tunturikeltano (Hieracium alpinum) leskenlehti (Tussilago farfara) peltovalvatti (Sonchus arvensis) syysmaitiainen (Leontodon autumnalis)
Kuvagalleria
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta Voikukka – monikäyttökasvi, Taina Kuusi, Espoo 1986, ISBN KR20697058
Aiheesta muualla Suomen Lajitietokeskus: Voikukat (Taraxacum) LuontoPortti: Voikukat (Taraxacum) Funet: Voikukat (Taraxacum) ITIS: Taraxacum United States Department of Agriculture (USDA): Taraxacum Flora of China: Taraxacum Eliaksen yrittitarha (Internet Archive) Yrttitarha: Voikukka (Taraxacum officinale ) Coloria.net: Värjäys: Taraxacum officinale Voikukka ITIS: Taraxacum officinale United States Department of Agriculture (USDA): Taraxacum officinale
* Luokka:Värikasvit Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit