Ruotsin kuningaskunta ( ) eli Ruotsi () on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa. Sillä on yhteinen maaraja Suomen ja Norjan kanssa. Ruotsi on pohjoismainen teollisuusmaa ja Euroopan unionin jäsen, mutta sillä on oma valuutta, kruunu. Ruotsin pinta-ala on 450 295 neliökilometriä ja väkiluku noin 10,5 miljoonaa, joten se on sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan suurin Pohjoismaa. Maan pääkaupunki ja suurin kaupunki on Tukholma.
Ruotsin valtio muodostui keskiajalla ja se nousi suurvalta-asemaan Euroopassa 1600-luvulla. Maa kuitenkin menetti Skandinavian niemimaan ulkopuolelta valloittamansa alueet vähitellen 1700- ja 1800-luvuilla, lopulta Suomen vuonna 1809. 1800-luvun alkupuolelta lähtien Ruotsi on ollut puolueeton, eikä se ole osallistunut Euroopassa käytyihin sotiin.
Ruotsin väestötiheys on Euroopan unionin keskiarvon alapuolella, ja yli puolet maasta on metsää. Puutavara, vesivoima ja rautamalmi ovatkin Ruotsin talouden perustana, ja ruotsalaiset ovat perustaneet monia suuria yrityksiä, kuten Scania, Volvo, Vattenfall, Ericsson, Ikea, H&M ja Skanska. Nykyisin Ruotsi on vauras hyvinvointivaltio, joka on sijoittunut korkealle useissa kansainvälisissä vertailuissa, kuten taloudellinen kilpailukyky, kansalaisvapaudet, elämänlaatu ja inhimillinen kehitys. Maalla on merkittävä kirjallinen perinne ja kansainvälisesti tunnettu musiikkiteollisuus, ja maan urheilijat ovat menestyneet sekä kesä- että talviurheilulajeissa.
Nimi Maan nimi, ”Ruotsi”, syntyi itämerensuomalaisissa kielissä Tukholmasta koilliseen sijaitsevan Roslagenin alueen nimen pohjalta.http://users.jyu.fi/~saarinen/Viro-seura/viro_vai_eesti.htmlhttp://www.tuglas.fi/index.php?id=376 Roslagenin nimi juontuu etymologisesti puolestaan soutamista tarkoittavasta verbistä. Itämerensuomalaisiin kieliin Ruotsia tarkoittava nimitys on levinnyt ilmeisesti niin sanottuna viikinkiaikana (n. 793–1066).
Itämerensuomalaisista kielistä nimitys on lainattu myös naapurikieliin, kuten venäjään muodossa Rus (), josta on puolestaan johdettu venäläistä tarkoittava russki (). Nimitys on myöhemmin palautunut takaisin ruotsiin tarkoittaen venäläistä muodossa ryss, mistä se on taas edelleen palannut jälleen suomeen muodossa ryssä.
Luonnonmaantiede
vasen|pienoiskuva|Ruotsin kartta. Ruotsin pinta-ala on 450 295 neliökilometriä, ja se on siten neljänneksi laajin kokonaan Euroopassa sijaitseva maa. Ruotsi on varsin pitkä ja kapeahko maa: maan suurin pituus on 1 572 kilometriä ja suurin leveys 499 kilometriä. Maa sijaitsee lähes kokonaisuudessaan Skandinavian niemimaalla. Ruotsin rantoja huuhtoo idässä ja etelässä Itämeri ja lounaassa Pohjanmeri. Gotlannin ja Öölannin suuret saaret Itämeressä kuuluvat Ruotsiin. Tukholman edustalla sijaitsee laaja saaristo.
Noin 15 prosenttia Ruotsista sijaitsee pohjoisen napapiirin pohjoispuolella. Etelä-Ruotsi on suurelta osin alavaa maanviljelyseutua, mutta yli puolet maan pinta-alasta on metsää. Ruotsin länsiosa on vuoristoista. Norjan halki pohjois–eteläsuunnassa kulkevat Skandit eli vanhalta nimeltään Kölivuoristo ulottuvat myös paikoin Ruotsiin, mutta niiden korkeimmat huiput jäävät Ruotsin puolella yleensä 1 500 metriin. Korkein kohta on 2 111 metriä korkea Kebnekaise Lapissa. Kolme suurta jokea, Uumajanjoki, Tornionjoki ja Ångermanjoki, laskee Pohjanlahteen. Vuorten eteläpuolella on järvialue. Suurin järvistä on Vänern, joka on noin 5 500 neliökilometrin laajuisena Euroopan kolmanneksi suurin järvi. Muita yli tuhannen neliökilometrin laajuisia järviä ovat Vättern ja Mälaren.
Ilmasto Ruotsin ilmastoon vaikuttavat sen pohjoinen sijainti ja Skandien antama suoja Atlantin lämpimiltä, kosteilta tuulilta. Koska maa on etelä-pohjoissuunnassa verraten pitkä, ovat maan etelä- ja pohjoisosan ilmastoerot melko suuret. Eteläisimmässä Ruotsissa ja lounaisrannikolla ilmasto on talvisinkin melko lauhkea, ja pysyvä lumipeite kestää tyypillisesti vain joitakin päiviä. Etelä-Ruotsissa näkyy myös Atlantin vaikutus, mikä pienentää kesä- ja talvilämpötilojen eroja sekä lisää sateita.Skånes klimat SMHI Myös Göteborgin seudun länsirannikolla meri pysyy useimmiten sulana ja pitää talvet leutoina.Sweden Country guides. BBC News. Viitattu 28.11.2013.
Suuressa osassa Ruotsia ilmasto on melko mantereinen, kesät ovat lämpimiä ja talvet kylmiä sekä lumisia. Tukholman pohjoispuolella ilmasto on kuivempi kuin Suomessa tai Etelä-Ruotsissa, Skandeilta tulevat föhn-tuulet ovat tyypillisiä. Sademäärä pienenee pohjoiseen päin mentäessä. Pohjoisimmassa Ruotsissa lumipeite pysyy maassa tyypillisesti noin puoli vuotta, kesällä taas esiintyy epäsäännöllisesti helteitä. Sateita saadaan koko maassa yleensä eniten loppukesällä ja syksyllä.Sveriges klimat SMHI Sweden Country guides. BBC News
Köppenin ilmastoluokituksen mukaan Ruotsin eteläosissa ja rannikoilla vallitsee lämminkesäinen mannerilmasto, pohjoisosissa ja sisämaassa subarktinen mannerilmasto.Sveriges klimat SMHI Ruotsin korkein lämpötila, 38 °C, mitattiin Målillassa heinäkuussa 1947. Kylmin lämpötila, −52,6 °C, mitattiin Vuoggatjålmessa helmikuussa 1966.
Luonto ja luonnonsuojelu Yli puolet Ruotsista on metsän peitossa. Aivan eteläisimmässä Ruotsissa ja Göteborgin rannikkoseudulla vallitsevat lehtimetsät, mutta selvästi suurin osa maan metsistä on havumetsiä. Ruotsin yleisimmät puulajit ovat kuusi (42 prosenttia), mänty (39 prosenttia) ja koivu (12 prosenttia).Sverige är ett skogsland Skogsstyrelsen Alvareiksi kutsutaan kuivia kanervaa ja ketokasvillisuutta kasvavia kalkkikiviylänköjä, joita on Öölannissa.Stora Alvaret Ölanningen Tuntureilla on paikoin myös tundraa. Ruotsin kuusi suurta nisäkäslajia ovat hirvi, ahma, susi, karhu, ilves ja myskihärkä. Hirviä on paljon, myös kaupunkien lähellä. Ahmat elävät lähinnä poronhoitoalueella ja karhut Luoteis-Ruotsissa, myskihärkiä tavataan Härjedalenissa ja Lounais-Ruotsissa.Kuusi suurtaVisit Sweden
Ruotsissa on 29 kansallispuistoa. Ensimmäiset yhdeksän niistä perustettiin vuonna 1909. Niiden lisäksi maassa on 3 200 luonnonsuojelualuetta, jotka kattavat yhteensä neljä miljoonaa hehtaaria. Maan 4 000:sta Natura 2000 -alueesta noin 60 prosenttia on kansallispuistoja tai luonnonsuojelualueita.National parks and other ways to protect natureNaturvårdsverket
Historia
pienoiskuva|Kustaa Vaasan muotokuva pienoiskuva|Katu Tukholmassa maan siirtyessä oikeanpuoliseen liikenteeseen vuonna 1967
Esihistoria Jääkauden loppuessa ihmisiä alkoi asettua Ruotsiin, ensin jäättömille rannikoille ja myöhemmin myös sisämaahan. Jäätikkö oli kokonaan kadonnut noin vuonna 7000 eaa. Asutus oli liikkuvaa, kesäisin kalastettiin ja pyydystettiin hylkeitä rannikolla, talveksi ainakin osa väestöstä siirtyi sisämaahan hirvijahtiin. Varhaisella kivikaudella asukkaita oli vain muutamia tuhansia. Noin 5000 vuotta eaa. saviastiat tulivat käyttöön. Noin vuosina 4100–1700 eaa. kivikautiset yhteisöt Etelä- ja Keski-Ruotsissa harjoittivat jo maanviljelyä ja karjanhoitoa. Pronssikaudella, noin 1700–500 eaa., muodostui luokkayhteiskunta, joka kykeni hallitsemaan arvometallien, kuten kullan ja pronssin, valmistusta ja omistusta. Yläluokan haudoista on löytynyt monenlaisia tarvekaluja kuolemanjälkeistä elämää varten. Pronssikauden esineistä osa tehtiin paikallisesti, osa tuotiin Manner-Euroopasta. Manner-Euroopassa alettiin käyttää rautaa arkiesineissä aiemmin kuin Skandinaviassa.
Rauta tuli vähitellen käyttöön Skandinaviassakin, ja rautakausi ajoittui noin vuosiin 500 eaa. – 1050 jaa. Rautakaudella kehitettiin riimukirjoitus, skandinaaveja värvättiin Rooman valtakunnan armeijaan ja kansainvaellukset muuttivat Euroopan valtarakenteita.
Viikinkiajalta keskiajalle
800- ja 900-lukujen aikana Etelä- ja Keski-Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja liikkuivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla.Viking Religion BBC History
Ruotsi ulotti valtaansa Länsi-Suomeen hämäläisiä vastaan vuosina 1249–1250 tehdyn niin sanotun toisen ristiretken myötä ja Itä-Suomeen Karjalaan vuonna 1293 tehdyn kolmannen ristiretken myötä. Itäraja Novgorodia vastaan sovittiin Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323.Pohjoismaiden historia YLE Pohjois-Suomi ja Lappi jäivät vielä pitkiksi ajoiksi varsinaisen hallinnon ulkopuolelle. Ristiretkien yhteydessä ruotsalaiset kolonisoivat Suomen rannikkoalueita 1200- ja 1300-luvuilla. Ruotsi hivutti valtaansa myös Pohjanmaalle, mistä saatiin arvokasta suolalohta.
Kalmarin unioni ja suurvaltakausi Vuonna 1389 Tanskan ja Norjan valtionpäämiehestä Margareeta I:stä tuli myös Ruotsin hallitsija. Varsinainen Kalmarin unioni syntyi 1397, kun Margareetan sukulainen Eerik Pommerilainen kruunattiin koko Pohjolan kuninkaaksi Kalmarissa. 1400-luvulla Ruotsissa esiintyi sekä sisäisiä valtataisteluja että kapinointia unionia vastaan. Ruotsi erosi unionista Kustaa Vaasan johtaman kapinaliikkeen voimin. Kustaa Vaasa kruunattiin itsenäisen Ruotsin kuninkaaksi vuonna 1523. Kustaa Vaasan aikana Ruotsista tuli protestanttinen valtio, ja kuninkuudesta perinnöllistä.
1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin aikana. Vuoteen 1658 mennessä Ruotsi hallitsi suuria osia Tanskasta, nykyistä Suomea, Inkerinmaata, Viroa, Latviaa ja Pohjois-Saksan tärkeitä kaupunkeja.Background Note: Sweden US Department of State Vuosien 1611–1721 välisestä ajasta Ruotsi oli sodassa 72 vuotta.
1700-luvulla Ruotsi kuitenkin menetti suurvalta-asemansa. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin suuressa Pohjan sodassa yhdessä Tanskan ja Saksi-Puolan kanssa. Ruotsi menetti suuren osan edellisellä vuosisadalla valtaamistaan alueista. Vuonna 1808 alkaneessa Suomen sodassa Venäjä valtasi Ruotsilta Suomen, joka liitettiin Venäjään 17. syyskuuta 1809 Haminan rauhassa. Vuonna 1814 Ruotsin kruunu sai Napoleonin sotien jälkiseurauksena Norjan Tanskalta, mutta maita yhdisti poliittisesti vain yhteinen hallitsija.
Ruotsi 1900- ja 2000-luvulla Norja irtaantui Ruotsin kruunun hallinnasta vuonna 1905. Ensimmäisen maailmansodan aikana Ruotsi oli puolueeton, vaikka ympärysvallat toisinaan boikotoivat maata Saksan keisarikunnan kanssa tapahtuneen vilkkaan kaupankäynnin takia. Myös toisessa maailmansodassa Ruotsi oli puolueeton. Sodan alkupuolella Ruotsi kävi vilkasta kauppaa Saksan kanssa ja myönsi saksalaisille joukoille kauttakulkuoikeuden. Ruotsi oli virallisesti puolueeton myös kylmässä sodassa, mutta todellisuudessa läheisessä yhteistyössä länsivaltojen kanssa.Headed towards the West: Swedish Neutrality and the German Question, 1949–1972 Contemporary European History, 15, 4 (2006), pp. 519–538 ⃝C 2006 Cambridge University Press
Sosiaalidemokraatti Tage Erlander oli Ruotsin pääministerinä yhtäjaksoisesti 23 vuotta vuosina 1946–1969. Tämä teki hänestä pisimpään vallassa olleen demokraattisesti valitun pääministerin maailmassa. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentaja Erlanderia seurasi pääministerinä vuonna 1969 toinen sosiaalidemokraatti - Olof Palme.
Syyskuussa 1994 Itämerellä uponneen matkustaja-alus Estonian onnettomuudessa kuoli 501 ruotsalaismatkustajaa. Koko onnettomuudessa kuoli 852 matkustajaa. Maa liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Ruotsi hylkäsi euron neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä vuonna 2003. Vuonna 2008 maa ratifioi Lissabonin sopimuksen.
Kaksi merkittävää poliitikkoa on murhattu toisen maailmansodan jälkeen: pääministeri Olof Palme ammuttiin 1986 ja ulkoministeri Anna Lindh puukotettiin kuoliaaksi 2003. Intian valtameren maanjäristyksen seurauksena joulukuussa 2004 Thaimaassa kuoli 543 ruotsalaista. (Suomalaisia kuoli 178.)