Hulk Hogan (oikealta nimeltään Terry Gene Bollea, 11. elokuuta 1953 Augusta, Georgia – 24. heinäkuuta 2025) oli yhdysvaltalainen showpainija ja näyttelijä, jota pidetään yhtenä kaikkien aikojen suurimmista painitähdistä. Hogan voitti urallaan 12 maailmanmestaruutta: kuusi WWE:ssä ja kuusi WCW:ssä. Hän voitti myös yhden WWE-joukkuemestaruuden Edgen kanssa. Hoganin ansioihin kuuluu lisäksi Royal Rumblen voitto vuosina 1990 ja 1991. WWE Hall of Fameen hänet nimettiin vuonna 2005. Painiuran ohella Hogan on näytellyt useassa elokuvassa ja TV-sarjassa, joista ensimmäinen rooli oli elokuvassa Rocky III vuonna 1982.
Hoganin kooksi ilmoitettiin vuosien 1970–1990 aikana 203 senttimetriä ja 137 kilogrammaa. Viimeisinä vuosinaan Hogan oli 201 cm ja 137 kg. Pituutta olivat lyhentäneet useat polvi- ja selkäleikkaukset sekä pahentunut skolioosi.
Showpainiura Ennen Hulkamaniaa thumb|vasen|140px|Antonio Inoki ja Hulk Hogan NJPW:ssä vuonna 1982. Hulk Hogan aloitti showpainiuransa vuonna 1977. Hänet koulutti Hiro Matsuda. Hogan otteli ensimmäistä kertaa 25. elokuuta 1977 Don Serranoa vastaan."Old School Wrestling – Florida results 1977 (August 10)". Archived from the original on 2006-10-29. Tuolloin Hogan käytti nimeä Super Destroyer. Joulukuussa 1979 Sterling Golden -nimen alla Hogan voitti NWA South Eastern Heavyweight -tittelin.
Hogan debytoi vuonna 1980 World Wide Wrestling Federationissa, joka oli World Wrestling Federationin (nyk. World Wrestling Entertainment) edeltäjä. WWWF:n puikoissa oli tuolloin Vince McMahon Sr, nykyisen Vince McMahonin isä. McMahon piti Hoganin suuresta koosta, ja antoi tälle nimen Hulk Hogan. Freddie Blassie toimi Hoganin managerina. Hogan kävi tuolloin merkittävimmät ottelunsa André the Giantia vastaan. Hogan joutui myöhemmin jättämään WWWF:n, sillä Vince McMahon Sr ei pitänyt hänen päätöksestään näytellä Rocky 3 -elokuvassa. Hogan paini tällöin muun muassa Japanissa voittaen IWPG World Heavyweight -tittelin. Hogan paini myös USA:n puolella American Wrestling Associationissa, jossa hän oli ensin heel, mutta Verne Gagnen oli myöhemmin pakko tehdä hänestä face (hyvis), sillä yleisö hurrasi hänelle .
Hulkamania World Wrestling Federation: Hulkamanian aikakausi Hogan palasi vuoden 1983 loppupuolella facena World Wrestling Federationiin, julistaen Hulkamanian ajan koittaneen. 24. tammikuuta 1984 Hogan voitti ensimmäisen WWF-mestaruutensa The Iron Sheikiltä. Hogan oli mestarina seuraavat neljä vuotta, puolustaen mestaruuttaan mm. Mr. Wonderfulia, Roddy Piperia ja André the Giantia vastaan, menettäen lopulta mestaruutensa Andrélle. Randy Savagen voitettua mestaruuden, Hogan liittoutui tämän kanssa muodostaen MegaPowers-joukkueen. Joukkueen hajottua Hogan voitti mestaruuden takaisin vuoden 1989 WrestleManiassa.
Hogan sai pitää mestaruusvyötä vuoden, kunnes hävisi Ultimate Warriorille vuoden 1990 WrestleManiassa. Hogan suunnitteli tällöin painijauransa lopettamista. Vuonna 1991 Hogan kuitenkin voitti Royal Rumble -ottelun ja otteli WrestleManiassa USA:lle selkänsä kääntänyttä Sgt.Slaughteria vastaan. Ajoitus oli täydellinen, sillä olihan Persianlahden sota menossa. Kaikkien yhdysvaltalaisten sankarina Hulk Hogan voitti jälleen mestaruuden. Hogan sai pitää mestaruutensa Survivor Series -tapahtumaan asti, jolloin Undertaker kaappasi Paul Bearerin avustuksella vyön. Hogan kuitenkin voitti vyön takaisin viikkoa myöhemmin pidetyssä Tuesday in Texas -tapahtumassa. Vyö kuitenkin julistettiin avoimeksi ottelun sekavuuden takia, ja se pistettiin peliin vuoden 1992 Royal Rumble -otteluun, jonka voitti Ric Flair. Hogan kohtasi WrestleManiassa Sidin ja katosi sen jälkeen kehästä pitkäksi aikaa.
Hogan palasi WWF:ään vuonna 1993 auttamaan ystäväänsä Brutus Beefcakea Money INC:n hyökättyä tämän kimppuun. WrestleManiassa Hogan ja Beefcake haastoivat Money INC:n joukkuemestaruudesta, mutta heidän suorituksensa hylättiin. Myöhemmin samana iltana Hogan protestoi tuomarin päätöstä julistaa mestaruusottelussa Bret Hartia vastaan otellut Yokozuna voittajaksi. Hän joutui itse kehään Yokozunaa vastaan. Hogan voitti nopeasti Yokozunan ja saavutti mestaruuden viidennen kerran urallaan. Hulk Hogan hävisi vyön takaisin Yokozunalle kuukautta myöhemmin King of The Ring PPV -tapahtumassa. Samoihin aikoihin Hogan suri myös hyvän ystävänsä Andre the Giantin kuolemaa.
World Championship Wrestling
Vuonna 1993 Hogan lähti WWF:stä ja suunnitteli painiuransa lopettamista. Hän näytteli tuolloin elokuvissa. Vuonna 1994 hän kuitenkin palasi painin pariin WCW:ssa, otellen Ric Flairia vastaan. Vuonna 1996 Hogan perusti WWF:stä lähteneiden Scott Hallin ja Kevin Nashin kanssa ryhmän nimeltä nWo (new World order). Vuonna 1999 Hogan kuitenkin jätti nWo:n taakseen, ja alkoi jälleen käyttää punakeltaista asuaan.
Vuonna 2000 Hulk Hogan lähti WCW:stä voitettuaan sen mestaruuden. Vince Russo antoi Hoganille potkut, ja tämä lähti yli vuoden kestäneelle lomalle mm. huonokuntoisen polvensa takia. Hogan palasi kehään vuoden 2001 lopun XWF-promootiossa, jossa hän otteli Mr. Perfectiä vastaan. Sekä XWF:n suosio että Hoganin viihtyminen tallissa jäivät kuitenkin lyhytaikaisiksi.
World Wrestling Entertainment thumb|Yksi Hulk Hoganin tavaramerkeistä on paidan repiminen kehään astuessa. Vuoden 2002 alussa Hulk Hogan solmi sopimuksen WWE:n kanssa ja liittyi jälleen nWo:hon. Hogan kohtasi The Rockin WrestleMania X-8 -tapahtumassa ja hävisi. Hogan otti takaisin keltapunaisen asunsa ja voitti WWE:n mestaruuden Triple H:lta Backlash-tapahtumassa vuonna 2002. Hogan puolusti mestaruuttaan mm. Chris Jerichoa ja Ric Flairia vastaan. Hogan hävisi mestaruutensa Undertakerille Judgement Day -tapahtumassa kuukauden kestäneen mestaruuskauden jälkeen. Tämän jälkeen Hogan ryhtyi vihanpitoon Kurt Anglen kanssa. Angle ja Hogan kohtasivat King of the Ring -ottelussa, jonka lopussa Hogan WWE:n mukaan luovutti ensimmäistä kertaa urallaan. Todellisuudessa Hogan oli luovuttanut jo kerran aiemmin WCW Nitro -ohjelmassa, Lex Lugeria vastaan käymässään mestaruusottelussa.
Hogan voitti Edgen kanssa joukkuemestaruuden hallitsevilta mestareilta Billyltä ja Chuckilta Amerikan itsenäisyyspäivänä esitetyssä SmackDownissa. He hävisivät joukkuemestaruuden Vengeance-tapahtumassa Christianille ja Lance Stormille.
Vengeancen jälkeen Hogan otteli joukkuemestaruudesta Christiania ja Stormia vastaan The Rockin kanssa. Brock Lesnar sekaantui kuitenkin ottelun kulkuun iskien Hogania F5-lopetusliikkeellään ja aiheuttaen diskauksen Christianille ja Stormille, jolloin mestaruus ei sääntöjen mukaan vaihtunut. Lesnar ja Hogan kohtasivat toisensa erään SmackDown-jakson pääottelussa, jossa Lesnar voitti Hoganin. Ottelun jälkeen Hogan mm. kirjoitti elämäkertaansa Hollywood Hulk Hogan.
Hoganin oli alun perin tarkoitus palata jo vuoden 2002 marraskuussa ottelemaan WWE:n mestaruudesta Brock Lesnaria vastaan Survivor Seriesiin. Ottelun lopputulos muodostui kuitenkin ongelmaksi, sillä Hogan olisi halunnut voittaa mestaruuden vielä kerran urallaan, kun taas Vince McMahon halusi Hoganin häviävän. Lopulta Hogan ja Vince sopivat, että Hogan tekisi paluun vasta seuraavana vuonna. Myöhemmin Off the Record -ohjelmassa Hogan kertoi, ettei Lesnarille häviäminen olisi ollut hänelle ongelma. Hän kuitenkin totesi, että koska hän oli jo hävinnyt Lesnarille kerran, olisi toinen häviö maksanut hänelle suuren osan hänen uskottavuudestaan.
Vuoden 2003 alussa Hogan palasi lyhyeltä tauoltaan alkaen vihoitella Vince McMahonin kanssa. Hogan haastoi McMahonin otteluun No Way Out PPV -tapahtumassa. McMahon kuitenkin määräsi niin ikään tauolta palanneen The Rockin ottelemaan Hogania vastaan. The Rock oli nyt heel ja voitti Hoganin Vince McMahonin salajuonen avulla. Kyseisen ottelun lopussa, Hoganin iskiessä The Rockia Leg Drop -lopetusliikkeellään ja ryhtyessä selättämään tätä, valot pimenivät äkisti. Valojen palattua makasi tuomari tajuttomana kehässä vierellään terästuoli. Vince McMahon käveli rampille näytellen hämmästynyttä, ja Hogan syytti eleillään McMahonia tapahtuneesta. Silloin "tajuttomana" ollut tuomari, joka oli todellisuudessa Ohio Valleyssa koulutettavana ollut painija Sylvan Grenier, siirsi tuolin iskusta vironneelle The Rockille. The Rock löi Hogania tuolilla päähän saaden tämän vuotamaan verta. The Rock voitti lopulta ottelun iskettyään Hogania Rock Bottom -lopetusliikkeellään, jonka jälkeen The Rock, McMahon ja Grenier tuulettivat voittoaan kehässä. The Rockin ja Grenierin poistuttua McMahon jatkoi vielä pilkkaamalla Hogania. Hän heitti pukunsa pois, paljastaen sen alta punaisen ja tärvellyn Hulkamania-paidan, jonka etupuolen "Watc'ha gonna do?" -sloganin päälle oli kirjoitettu "nothing", ja selkäpuolen "brother"-sanan päälle "sucks". Hogania jäljitellen McMahon poseerasi repien sitten paitansa. Paidan riekaleet McMahon heitti Hogania päin, sylkäisten vielä ennen lähtöään tämän päälle.
McMahon ja Hogan kohtasivat myöhemmin WrestleMania XIX -tapahtumassa, jonka panoksena oli Hoganin ura. Tiukan ottelun päätteeksi Hogan selätti McMahonin. Seuraavassa SmackDownissa häviöstään katkera McMahon kuitenkin onnistui hyllyttämään Hoganin.
New Japan Pro Wrestling Hogan oli lähes heti puheissa New Japan Pro Wrestlingin kanssa, sillä hän halusi otella Masahiro Chonoa vastaan.
Hulk Hogan kohtasi Masahiro Chonon NJPW-promootiossa Japanissa marraskuussa 2003. Ottelu oli erikoinen, sillä se oli Hoganin ensimmäinen ottelu Japanissa kymmeneen vuoteen ja Hoganilla oli hänen pitkäaikainen managerinsa sekä ystävänsä Jimmy Hart kehänlaidalla. Hogan voitti ottelun ja palasi onnistuneesti Japaniin. Ottelun jälkeen TNA:n Jeff Jarrett hyökkäsi Hoganin kimppuun, koska Hogan kertoi haluavansa voittaa NWA World Heavyweight -mestaruuden. Hoganin piti otella vuoden 2004 alussa Jarrettin kanssa NWA World Heavyweight -mestaruudesta, mutta Hoganin polvi sekä lonkka olivat jälleen hajalla ja suunnitelmat muuttuivat.
Hall of Fame Vuoden 2004 ajan Hogan piti taukoa painimisesta leikatun polvensa ja lonkkaproteesinsa vuoksi. Hän auttoi tytärtään Brookea tämän laulajauran kanssa ja esiintyi SmackDownin 5-vuotislähetyksessä videon kautta kertoen lempihetkestään, jonka hän oli ohjelman aikana kokenut: kyseessä oli joukkuemestaruuden voittaminen Edgen kanssa. Vuoden 2005 alussa Hulk Hogan kuulutettiin WWE:n legendojen Hall of Fameen. Tähän Hogan liitettiin juhlallisessa seremonioissa iltaa ennen WrestleMania XXI -tapahtumaa.
Paluu thumb|John Cena ja Hulk Hogan WrestleMania XXI:ssa Muhammad Hassan ja hänen managerinsa Khosrow Daivari hyökkäsivät Eugenen kimppuun, jolloin kappale "Real American" alkoi soida ja Hulk Hogan saapui pelastamaan Eugenen. Hogan löylytti "pahikset" ja poseerasi tuttuun tapaansa yleisölle monta minuuttia.
Eräässä RAW-jaksossa Shawn Michaels asettui polvilleen kameran eteen ja pyysi Hulk Hogania joukkuekaverikseen Backlashiin sekä Hassania että Daivaria vastaan. Seuraavassa RAW'ssa Hogan tuli ja pelasti Michaelsin sekä Hassanilta että Daivarilta. Backlashissa Hulk Hogan ja Shawn Michels kohtasivat Hassanin ja Daivarin joukkueottelussa, jonka he voittivat. Ottelu oli tunnelmallinen, vaikka siinä ei nähty Hoganin Leg Drop -liikettä, sillä Hoganin lonkka oli ollut huonona ja hän pelkäsi loukkaavansa itsensä. Hogan kuitenkin kertoi ottelevansa uusia otteluja, jos hänen lonkkansa vain kestäisi Backlashin ottelun.
Tämän jälkeen Hulk Hogan osallistui "mysteerisenä partnerina" John Cenan ja Shawn Michaelsin rinnalle kohtaamaan Chris Jerichon, Christianin ja Tyson Tomkon. Hulk Hogan vaihdettiin ottelun lopussa kehään, ja Hogan hoiteli miehet ja sai lopulta tehtyä legendaarisen Leg Dropinsa Tyson Tomkolle tuoden näin voiton joukkueelleensa.