Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) on julkisoikeudellinen yhteisö, johon kuuluvat kaikki Turun yliopistossa perustutkinto-opiskelijat automaattisesti. Jäsenyys on pakollinen tutkintoa suorittaville, jatko-opiskelijat voivat halutessaan liittyä TYYn jäseneksi.

TYY on perustettu vuonna 1922, ja se liittyi Suomen ylioppilaskuntien liittoon vuonna 1927. Se on Suomen neljänneksi suurin ylioppilaskunta. Jäseniä TYYssä on yhteensä noin 17 000. Toimintaa sillä on Turussa, Raumalla ja Porissa.

Vuonna 2010 TYY ja Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta yhdistyvät Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistymisen myötä.Ylioppilaskunnan historiaa

Historia

Ylioppilaskunnan perustaminen Ensimmäinen lukukausi Turun yliopistossa alkoi 27.6.1922. Yliopiston sääntöjen mukaan opiskelijoiden lähin valvonta kuului rehtorille ja inspehtorille, joten rehtori Artturi Virkkunen kutsui opiskelijat koolle 18.7.1922 ylioppilaskunnan perustamiseksi. Turun yliopistossa opiskeli ylioppilaita, jotka olivat aiemmin opiskelleet Helsingin yliopistossa, joten ylioppilaskunnan perustamisessa päätettiin nojata heidän asiantuntemukseensa. Kokous päätti yksimielisesti perustaa Turun Suomalaisen Ylioppilaskunnan.

Ylioppilaskunnan ylimmäksi päättäväksi elimeksi asetettiin kaikille jäsenille tarkoitettu joka toinen viikko kokoontuva ylioppilaskunnan kokous. Järjestäytymiskokouksessa 28.10.1922 ylioppilaskunnan ensimmäiseksi kuraattoriksi valittiin Erkki Vuori. Kuraattorin tehtävänä oli laatia kokouksiin esityslistat sekä johtaa kokousta, jos inspehtori ei ollut paikalla. Sääntöjen mukaan valtuuskuntaan, jonka nimi sitemmin muutettiin ylioppilaskunnan hallitukseksi, kuului vuosittain enemmistövaaleilla valitut neljä salkutonta jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Valtuuskuntaan kuuluivat lisäksi kuraattori, taloudenhoitaja ja sihteeri. Valtuutuskunnan tehtävänä oli valita yliopiston henkilökunnan joukosta inspehtori valvomaan ylioppilaskunnan toimintaa. Ensimmäiseksi inspehtoriksi valittiin matematiikan professori Kalle Väisälä. Ylioppilaskunta merkittiin yhdistysrekisteriin 28.12.1932.

Ylioppilaskunnan alkuvaiheet Alkuvaiheessa ylioppilaskunnan ohjelmassa korostettiin suomalaisuutta, sillä ylioppilaskunta oli ensimmäinen suomenkielinen toimija Suomessa, kun Helsingissä yliopistoyhteisö oli ruotsinkielinen. Ylioppilaskunta olikin ajamassa suomen kielen aseman parantamista sekä nimien suomalaistamista. Ensimmäisiä ylioppilaskunnan käsittelemiä asioita oli sen nimen muuttaminen. Nimeä Turun Suomalainen Ylioppilaskunta pidettiin huonona, sillä sen nähtiin tukevan ruotsin kielen valta-asemaa. Vuonna 1923 nimeksi päätettiin vaihtaa Turun Yliopiston Ylioppilaskunta.

Alkuvuosinaan TYY toimi yliopistolla, mutta jäsenmäärän kasvaessa ylioppilaskunta muutti useaan kertaan. Syyskuussa 1927 asetettiin toimikunta valmistelemaan pysyvää ratkaisua huoneistokysymykseen. Toimikunta piti parhaimpana ratkaisuna oman talon rakentamista, sillä oli melko varmaa, että yliopisto luovuttaa tontin Iso-Heikkilästä. TYY aloittikin varainhankinnan uutta ylioppilastaloa varten. TYY perusti oman kirjaston vuonna 1928, kun se sai kirjalahjoituksen tohtori Arne Tarénin kuolinpesältä.

TYY teki 1928 aloiteen Suomen uudesta kansallislaulusta alkuaan ruotsinkielisen Maamme -laulun tilalle. Tilalle ehdotettiin V. A. Koskenniemen runoa ”Isänmaan kasvot”. Ehdotus ei edennyt, mutta laulu vakiintui TYYn omaan käyttöön. Vuonna 1931 päätettiin perustaa TYYlle oma ylioppilaslehti. Suomalaisuuskysymykset pysyivät TYYssä keskiössä myös 1930-luvulla. TYY päätti muun muassa osallistua nimien suomalaistamiseen liittyneeseen kampanjaan. TYYllä ja Åbo Akademis Studentkårilla oli vallitsevassa ilmapiirissä monia erimielisyyksiä, jonka seurauksena ylioppilaskunnat olivat välirikossa. Kieliriita kuitenkin haudattiin talvisodan jälkeen.

Myös maanpuolustukseen liittyvät teemat olivat esillä. TYY kokosikin vapaaehtoisia mukaan Karjalankannaksen linnoitustöihin kesällä 1939. Turun yliopiston opetus keskeytettiin lokakuussa 1939 sodan uhan takia, ja talvisodan alkaessa Turussa oli paikalla enää vähäinen määrä TYYn jäseniä. Jatkosodan aikana toiminta oli normaalia hillitympää.

Sotien jälkeen TYY oli sotien päättymisen jälkeen uudenlaisen tilanteen edessä, ja toiminnalle oli luotava uusi pohja. Tavoitteena oli valaa opiskelijoihin tulevaisuudenuskoa. Kansallisen yhteisymmärryksen lisäämiseksi TYY alkoi järjestämään keskustelutilaisuuksia työläisnuorille. Lisäksi TYY aloitti yhteistyön Turun työväenopiston kanssa järjestäen yhteisiä retkiä ja juhlia opiskelijoiden ja työläisnuorten kanssa. Kaikesta huolimatta opiskelijaelämän perinteiset tapahtumat palautuivat sodan jälkeen osaksi TYYn toimintaa. TYYssä varauduttiin mahdolliseen lakkauttamiseen Moskovan välirauhansopimuksen perusteella. Ylioppilaskuntien toiminta joutui 1946 Punaisen Valpon tarkkailuun, mutta niiden olemassaolo ei kuitenkaan vaikuta olleen uhattuna tänä aikana.

TYYn tavoite omasta rakennuksesta eteni, kun useiden vaihtoehtojen jälkeen Turun kaupunki tarjosi sille maa-aluetta Ryssänmäeltä. TYY osti tontin kaupungilta 1950. Vuotta myöhemmin yliopisto päätti kokonaisuudessaan muuttaa samaan paikkaan, mistä lähtien TYY on toiminut keskellä kampusta. Muuton jälkeen Ryssänmäkeä alettiinkin kutsumaan Yliopistonmäeksi. Ylioppilastalo rakennettiin nykyiselle paikalleen vuosina 1951-1952. TYY aloitti myös ravintolatoiminnan syksyllä 1952.

Puoluepolitiikkaan suhtauduttiin varauksella ja TYY pidättäytyi poliittisista kannaotoista, ja määritti selkeän rajan isänmaallisuuden ja politiikan välille. Esimerkiksi suhtautuminen Unkarin kansannousuun oli maltillista. TYY aloitti opintoneuvonnan vuonna 1952, mutta tämä siirtyi pitkälti yliopiston vastuulle 1960. Tavoitteena oli lisäksi aloittaa oppikouluihin suuntautunut opintoneuvonta ja rekrytoida tulevaisuudessa uusia opiskelijoita Turkuun, sillä kilpailu yliopiston opiskelijoista oli kiristynyt. Opintoihin liittyvissä asioissa TYY pyrki vaikuttamaan opiskelijoiden opintoedellytysten parantamiseen.

Ylioppilaskunta uudistuu Kasvava jäsenmäärä pakotti TYYn uudistamaan hallintoaan. Vuonna 1956 siihenastiset ylioppilaskunnan kokoukset korvattiin 40 henkisellä ylioppilaskunnan edustajistolla, jonka tehtävänä oli vahvistaa talousarvio, tilinpäätös ja valita vuosittain uusi hallitus. Hallituksen tehtävänä taas oli käyttää toimeenpanovaltaa eli valmistella edustajistossa käsiteltävät asiat ja huolehtia päätösten toimeenpanosta. TYY piti ensimmäiset edustajistovaalit keväällä 1957, jolloin valittiin ensimmäiset edustajiston jäsenet. Samassa uudistuksessa ylioppilaskunnan esimiehen tehtävistä erotettiin hallituksen puheenjohtajan virka, jonka enimmäiseksi hoitajaksi valittiin Jukka Helani.

Jäsenmäärän nopea kasvu edellytti myös uusien opiskelija-asuntojen rakentamista. Rakennuspaikaksi valikoitui nykyinen Ylioppilaskylän alue, ja rakennustoiminnan edistämiseksi perustettiin 1966 Turun Ylioppilaskyläsäätiö. TYY perusti vuonna 1975 kahvila- ja ravintolapalveluliiketoimintaa varten Iskeri Oy:n, jonka johtokuntaan nimitettiin enimmäkseen edustajiston ja hallituksen jäseniä. Yhtiö aloitti 1978 edustajiston tahdon vastaisen laajennushankkeen, jolloin TYY joutui ottamaan lainaa varsinaisen toimintansa ylläpitämiseksi. Yliopisto irtisanoi lopulta sopimuksen Iskerin kanssa, sillä laajennus oli kustannusarviota oleellisesti kalliimpi, ja yhtiö ajautui konkurssiin 1980.

Turun yliopisto valtiollistettiin 1.8.1974. Tämä muutti myös TYYn olemassaolon ehtoja, sillä valtiollistamisen myötä ylioppilaskunnasta tuli julkisoikeudellinen yhteisö. Samalla muutettiin opettajakoulutuslakia ja yliopistoon perustettiin kasvatustieteiden tiedekunta, jolloin Turun ja Rauman opettajakorkeakoulut liitettiin osaksi Turun yliopistoa. TYYhyn yhdistyivät Turun opettajakorkeakoulun ylioppilaskunta sekä Rauman seminaarin opiskelijat, jotka jatkoivat uuden ylioppilaskunnan alla Opex ry:n ja Opekas ry:n kautta.

TYYn sääntöjä uudistettiin jälleen vuonna 1980, jolloin edustajiston toimikaudeksi tuli kaksi kalenterivuotta ja edustajiston jäsenmääräksi 41. TYY perusti 1990 Universtas Oy:n hoitamaan kahvilatoimintaa kampusalueella. Yhtiö laajensi ravintoloihin 1996, kun Assarin Ullakko perustettiin Ylioppilastalolle. Edunvalvonnan merkitys TYYn tehtävänä alkoi korostua 1990-luvulta alkaen. Yhteistyö yliopiston kanssa syventyi, ja opiskelijat olivat aktiivisemmin mukana yliopistoon kuuluvien asioiden kehittämisessä. Samaan aikaan TYY korostui myös palveluntarjoajana jäsenistölleen.

Ylioppilaskunta uudella vuosituhannella TYY on kehittänyt 2000-luvulla omia toimintatapojaan. Kehitykseen on kuulunut hallinnon ammattimaistuminen. Ensimmäinen kokonaisstrategia hyväksyttiin vuonna 2007. Samaan aikaan otettiin käyttöön poliittinen linjapaperi. Tavoitteena oli tehostaa ja selkeyttää opiskelijoiden edunvalvontaa. Uusina teemoina korostuivat kansainvälisyys ja kestävä kehitys.

Merkittävin TYYtä 2000-luvulla kohdannut uudistus oli kuitenkin Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan eli TuKYn yhdistyminen TYYhyn vuonna 2010. TYYn hallintoa uudistettiin 2014, kun valiokunnat muutettiin siiviksi. Sitemmin siivet on yhdistetty yhdeksi isommaksi vapaaehtoisten ryhmäksi. Vuonna 2014 lakkautettiin myös TYYn kirjasto. Sääntöjä uudistettiin 2019, jolloin edustajiston puheenjohtaja menetti äänivaltansa edustajiston kokouksessa, ja tämän kausi rajattiin kalenterivuoden pituiseksi.

Vuonna 2022 TYY täytti 100 vuotta, mitä juhlistettiin muun muassa juhlakirjalla ja -näyttelyllä sekä Logomossa järjestyillä 100-vuotisjuhlilla.

Hallinto

Turun yliopiston ylioppilaskunnan korkein päättävä elin on edustajisto, joka kokoontuu noin kerran kuussa. Edustajistoon kuuluu 41 edustajaa, jotka ylioppilaskunnan jäsenet valitsevat kahden vuoden välein järjestettävissä edustajistovaaleissa. Edustajisto muun muassa hyväksyy vuosittain talousarvion ja toimintasuunnitelman, valitsee johto- ja toimikunnat sekä opiskelijajäsenet yliopiston eri toimielimiin ja päättää vuosittain jäsenmaksusta. Vuonna 2026 edustajiston puheenjohtajana toimii Josefina Tuomala ja varapuheenjohtajana Mari van den Berg.

Edustajiston päätösten toimeenpanosta vastaa ylioppilaskunnan hallitus, joka valitaan vuosittain joulukuussa kalenterivuodeksi. Hallitus hoitaa ylioppilaskunnan jokapäiväisiä asioita ja vastaa toimintasuunnitelman toteuttamisesta ollen vastuussa kaikesta toiminnastaan edustajistolle. Sääntöjen mukaan hallitukseen kuuluu puheenjohtaja sekä viidestä seitsemään hallituksen jäsentä. Vuonna 2026 hallitukseen kuuluu puheenjohtaja Roosa Partanen sekä seitsemän muuta jäsentä. Varapuheenjohtajana toimii Sofia Alainen.

Ylioppilaskunnan edustajisto asettaa toimikaudekseen valintatoimikunnan sekä taloustoimikunnan hoitamaan niille säännöissä määriteltyjä tehtäviä. Valintatoimikunta valmistelee ylioppilaskunnan pääsihteerin valinnan sekä opiskelijajäsenten paikkojen valinnat eri organisaatioihin. Taloustoimikunnan tehtävänä on valvoa ylioppilaskunnan taloudellista toimintaa sekä kirjanpitoa ja hoitaa talouteen kuuluvat tehtävät, kuten talousarvion valmistelu ja tilinpäätöksen tekeminen. Se toimii lisäksi ylioppilaskunnan omistaman Universtas Oy:n yhtiökokouksena. Yhtiölle valitaan ylioppilaskunnan omistajaohjauksen ohjeistukseen perustuen hallitus. Ohjeistuksen mukaan hallituksen jäsenten osaamisen ja verkostojen tulee tukea Universtaan toimintaa. Liiketoimintaa harjoitetaan kasvuhakuisesti, ja yhtiön johto huomioi samalla riittävän riskienhallinnan. Universtaan toiminnanjohtaja raportoi taloustoimikunnalle kahdesti vuodessa yhtiön liiketoiminnan kehityksestä.