Škocjanin luolat ovat karstimaahan syntyneitä luolia Sloveniassa, noin 20 km Triestestä. Luolaketju on viisi kilometriä pitkä ja kokonaissyvyydeltään 200 metriä. Siihen kuuluu useita maanalaisia vesiputouksia, tippukiviä, yksi maailman suurimmista yhtenäisistä luolista ja useita doliineita eli luolia, joiden katto on romahtanut. Škocjanin luolasto on Unescon maailmanperintökohde.
Luolasto on syntynyt Reka-joen kaivertaessa reittinsä maan alle. Luolissa elää monia endeemisiä ja uhanalaisia lajeja, kuten olmi ja lepakoita, sekä monia selkärangattomia ja äyriäisiä.
Arkeologia Arkeologiset löydöt osoittavat että luolissa on asuttu kivikauden keskivaiheilta asti. Luolista on merkintöjä myös antiikin kreikkalaisten kirjoituksissa.
Tominčevan luolasta ja Roška špiljasta löydetyt arkeologiset löydöt ovat peräisin kuparikaudelta ja varhaispronssikaudelta (noin 3000–1700 eaa.). Mušja jaman 50 metriä syvän kuilun pohjalta löytyi poikkeuksellinen määrä pääasiassa pronssia ja harvinaisia rautaesineitä, jotka olivat pääosin rikki, osa jopa sulaneet osittain tulelle altistumisesta johtuen. Yli 1000 löydöstä pääasialliset esineet ovat aseita: keihäänkärkiä, kirveitä, miekkoja, kypäriä ja pronssiastioiden sirpaleita on löydetty runsaasti. Ne ovat peräisin 8. ja 11. vuosisatojen väliseltä ajalta eaa., ilmeisesti uhri- ja kulttirituaalien jäännöksistä. Esineet ovat peräisin laajalta alueelta, mikä kertoo paikan merkityksestä.
Brežecin alla olevassa hautapaikassa on 325 uurnahautaa. Vanhemmissa haudoissa 900- ja 1000-luvuilta eaa. on ollut rautaesineitä (teriä, kirveitä), mikä on todiste tämän metallin läsnäolosta jo 200 vuotta ennen raudan laajalle levinnyttä käyttöä Keski-Euroopassa. Suurin osa Brežecin alla olevista haudoista on peräisin 800- ja 900-luvuilta eaa. Harvinaisia hautaesineitä ovat miekat, joita ei juuri ole muualla.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Slovenian luolat Luokka:Unescon maailmanperintökohteet Sloveniassa