Etelä-Savo () on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa. Maakuntakeskus on Mikkeli ja muita kaupunkeja ovat Pieksämäki ja Savonlinna. Etelä-Savon maakunta on Suomen järvisin maakunta.Järvitilastot maakunnittain. Järviwiki. Viitattu 5.9.2014. Maakunnan suurin järvi on Saimaa ja korkein kohta Kangasniemen Paukkulanmäki, joka yltää 225 metrin korkeuteen merenpinnasta.
Etelä-Savon kunnat voidaan jakaa karkeasti Suur- eli Länsi-Savoon, johon kuuluu Mikkeli ympäryskuntineen, sekä Itä-Savoon, jonka keskuskaupunkina toimii Savonlinna. Lisäksi Pieksämäki voidaan lukea osaksi nykyisin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueille ulottuvaa Keski-Savoa, jonka keskuksena toimii Varkaus.
Etelä-Savoa ympäröivät seuraavat maakunnat: Keski-Suomi ja Päijät-Häme lännessä, Pohjois-Savo pohjoisessa, Pohjois-Karjala idässä ja Kymenlaakso ja Etelä-Karjala etelässä.
Historia
Etelä-Savo muodosti pääosan vanhasta vuonna 1831 perustetusta Mikkelin läänistä. Läänistä siirrettiin muutamia kuntia vuonna 1960 perustettuun Keski-Suomen lääniin. Mikkelin lääni lakkautettiin vuoden 1997 lääniuudistuksessa, jolloin perustettiin maakuntahallinto. Etelä-Savon maakunta kuului Itä-Suomen lääniin. Vuonna 2002 Kangaslampi siirtyi Etelä-Savon maakunnasta Pohjois-Savon maakuntaan. Suomenniemi siirtyi osaksi Etelä-Savoa vuonna 2013 yhdistyessään Ristiinan kanssa Mikkelin kaupunkiin. Vuoden 2021 alussa Joroinen siirtyi Pohjois-Savon maakuntaan ja Heinävesi Pohjois-Karjalan maakuntaan maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen vuoksi. Myös Itä-Savon sairaanhoitopiiriä ehdotettiin liitettäväksi Pohjois-Savon maakuntaan, mutta asiasta pidetyn kuulemiskierroksen jälkeen hallituksen työryhmä ei asettunut asian kannalle.
Aluejako Etelä-Savo muodostuu 11 kunnasta, joista kolme on kaupunkeja (lihavoituina).
Seutukunnat
Mikkelin seutukunta 23px Hirvensalmi 23px Kangasniemi 23px Mikkelin kaupunki 23px Mäntyharju 23px Puumala
Pieksämäen seutukunta 23px Juva 23px Pieksämäen kaupunki Savonlinnan seutukunta 23px Enonkoski 23px Rantasalmi 23px Savonlinnan kaupunki 23px Sulkava
Entiset kunnat
23px Anttola 23px Haukivuori 23px Jäppilä 23px Kerimäki 23px Mikkelin maalaiskunta 23px Pertunmaa 23px Pieksämäen maalaiskunta
23px Pieksänmaa 23px Punkaharju 23px Ristiina 23px Savonranta 23px Sääminki 23px Virtasalmi
Aluemuutoksia 23px Kangaslampi siirtyi Pohjois-Savon maakuntaan 2002. 23px Heinävesi siirtyi Pohjois-Karjalan maakuntaan 2021. 23px Joroinen siirtyi Pohjois-Savon maakuntaan 2021.
Väestö Etelä-Savon maakunnan väkiluku on ollut laskussa 1980-luvun lopulta lähtien. Koko maahan verrattuna Etelä-Savossa on keskimääräistä enemmän yli 60-vuotiaita. Vuonna 2020 Etelä-Savossa oli 53 321 yli 60-vuotiasta, mikä on 40,2 prosenttia Etelä-Savon väestöstä. Koko maan kohdalla vastaava osuus on 29,2 prosenttia. Vanhuspainotteinen ikärakenne vaikuttaa huoltosuhteeseen. Etelä-Savossa on myös keskimääräistä vähemmän korkeasti koulutettuja, ja työpaikoista keskimääräistä selvästi suurempi osuus on alkutuotannossa.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2021 tilanteen mukainen.
Suurimmat taajamat Vuonna 2017 Etelä-Savossa sijaitsi 29 taajamaa. Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa. # Taajama Kunta Väkiluku(31.12.2017) 1 Mikkelin keskustaajama Mikkeli 2 Savonlinnan keskustaajama Savonlinna 3 Pieksämäen keskustaajama Pieksämäki 4 Mäntyharjun asemanseutu Mäntyharju 5 Juvan kirkonkylä Juva 6 Kangasniemen kirkonkylä Kangasniemi 7 Kerimäen kirkonkylä Savonlinna 8 Ristiinan kirkonkylä Mikkeli 9 Joroisten kirkonkylä Joroinen 10 Heinäveden kirkonkylä Heinävesi
Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.
Kristinusko
Luterilaisen kirkon sisällä Evankelioiva herätyskristillisyys on Etelä-Savon herätysliikkeistä voimakkain. Kansanlähetyksen kannatus Mikkelissä on suhteellisesti korkeinta koko maassa. Evankelioivaa herätyskristillisyyttä tavataan voimakkaana myös Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Saimaan ympäristössä evankelioiva herätyskristillisyys vaikuttaa voimakkaana, mutta vanhemmilla herätysliikkeillä ei ole ollut alueella kovin vahvaa jalansijaa. Vanhemmista liikkeistä alueella on esiintynyt enimmäkseen herännäisyyttä, joka on nykyisellään voimakasta vain Pieksämäellä. Vanhoillislestadiolaisuuden kannattajaryhmiä on ollut alueella, joka ulottuu Varkauden–Leppävirran seudulta Joensuuhun. Lestadiolaisuuden kannatus on kuitenkin hajanaista.
Vapaakirkollisuus saapui Etelä-Savoon 1800-luvun lopulla, kun Mikkeliin perustettiin pieni metodistiseurakunta. Alueen näkyvin vapaaseurakunta on ollut Mikkelin vapaaseurakunta. 1900-luvun alun helluntaiherätyksessä liike saavutti laajimman kannatuksensa juuri Etelä-Savossa. Helluntailaisia yhteisöjä syntyi mm. Mäntyharjulle, Ristiinaan ja Kangasniemelle sekä Mikkeliin ja Savonlinnaan. Erityisesti Mäntyharjusta muodostui helluntailaisuuden keskus Etelä-Savossa. Savonlinnassa herätys kasvoi erityisesti Väinö Pfalerin toiminnan myötä.
Etelä-Savon maisemia
Katso myös Etelä-Savon maakunnan kuntien vaakunat Etelä-Savon talous Luettelo Etelä-Savon kansakouluista
Lähteet
Kirjallisuutta
Hämäläinen, A., Turunen, R. 2002. Etelä-Savo. Järvi-Suomen sydän. Kustantaja: Suomen Maakuntakirja, Lappeenranta. 144 s. (tekstit suomen, ruotsin, englannin, saksan ja venäjän kielillä)
Aiheesta muualla
Etelä-Savo. esavo.fi.
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit