Siltarumpupolitiikka on Suomessa käytetty nimitys ilmiöstä, jossa poliitikot ajavat valtion budjettia tehtäessä läpi pieniä investointeja omaan vaalipiiriinsä tai kotikuntaansa. Muissa maissa sama ilmiö tunnetaan eri nimillä. Suomessa nimitys tulee tarkasti yksilöidyistä ylimääräisistä tienpidon määrärahoista.
"Siltarumpupolitiikan" perimmäisenä tarkoituksena on pidetty poliitikon halua tulla uudelleen valituksi olemalla äänestäjilleen näkyvällä tavalla hyödyksi. Korjauksen paikallisiin oloihin toivotaan nähtävän asiaa ajaneen poliitikon ansiona.
Esimerkki siitä ovat tien ja sen siltarumpujen (pieniä tien alittavia vesitunneleita) korjaukset. Muita esimerkkejä ovat mm. kylätiet, sillat ja lossit.
Siltarumpupolitiikalle 1990-luvulla muodostui pilkallinen sävy ja liian avoimesti omia paikallisia hankkeita valtakunnallisesti ajavaa saatetaan sanoa siltarumpupoliitikoksi. Erityisesti siltarumpupolitiikka liitetään Suomessa keskustapuolueeseen ja sisäministeriin Mauri Pekkariseen. Pekkarinen toimi sisäministerinä vuosina 1991–1995. Termiä oli tiettävästi käyttänyt jo aiemmin Jörn Donner.Tiedätkö mistä siltarumpupolitiikka sai alkunsa. Maaseudun Tulevaisuus 5.9.2017. Viitattu 4.11.2017 Pekkarisesta tulee myös pekkarointi. Muita samankaltaisia käsitteitä ovat iltalypsy.Keskusta ratsastaa eurovaaleihin Kekkosella. Kaleva 24.4.2009. Viitattu 4.11.2017 Kuitenkin samalla tavoin muidenkin puolueiden kansanedustajat ovat ajaneet oman alueensa etuaSiltarumpujen tahdissa. Länsi-Saimaa 18.9.2017. Viitattu 4.11.2017.
Esimerkkejä Helsingin Sanomat listasi muun muassa seuraavat hankkeet esimerkkeinä siltarumpupolitiikasta:
thumb|Seututie 724 Raippaluodon sillalla. Raippaluodon silta. Liikenneministeri Ole Norrback päätti rakennuttaa omaan vaalipiiriinsä yli kilometrin pituisen sillan Raippaluodon saareen. Kärkisten silta. Sisäministeri Mauri Pekkarinen puolusti voimakkaasti sillan rakentamista Korpilahdelle, joka kuuluu hänen omaan vaalipiiriinsä. Mäkelänrinteen uimahalli. Pääministeri Paavo Lipponen ajoi Helsinkiin uimahallia valtakunnallisen liikuntaohjelman ykköshankkeena. Hanke sai poikkeuksellisen paljon valtionavustusta. Lipponen edusti Helsingin vaalipiiriä. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtajana toimiessaan varkautelainen poliitikko Kari Rajamäki ajoi läpi suuria tiehankkeita, muun muassa Varkaus–Joroinen-välin parannuksen.
"Silta ei minnekään" Poliittiset vastustajat saattavat käyttää termiä "silta ei mihinkään" kuvaamaan siltaa (tai ehdotettua siltaa), joka palvelee harvaan asuttuja alueita korkein kustannuksin. Se esitetään esimerkkinä siltarumpupolitiikasta.
Vuonna 2005 Alaskalle annettiin yli 200 miljoonaa dollaria sillan rakentamiseksi saarelle, jolla asui ainoastaan 50 ihmistä. Sitä kutsuttiin "sillaksi ei minnekään". Vuosikymmen myöhemmin suunnitelmasta luovuttiin. Lähteet
Katso myös Julkisen valinnan teoria
Aiheesta muualla "Pekkarointi" ja siltarumpupolitiikka olisi osattava myös Päijät-Hämeessä. Uusi Lahti 10.3.2004 (Internet Archivessa) Uutiskommentti Tekniikka ja Talous-lehdessä "Tervetuloa siltarumpupolitiikka!" (Internet Archivessa) Uutispäivä Demari "Siltarumpupolitiikka ei toimi" (Internet Archivessa)
Luokka:Poliittiset käsitteet Luokka:Sääntelyhäiriö