Tekniikan historia kuvaa niiden välineiden ja menetelmien kehitystä, joita ihminen on käyttänyt selvitäkseen luonnossa hengissä, puolustaakseen itseään, muokatakseen ympäristöään, viihdyttääkseen itseään ja kommunikoidakseen muiden ihmisten kanssa. Tekniikan käytön aloittivat varhaisemmat ihmislajit, jotka onnistuivat siirtämään osaamista sukupolvelta toiselle. Tiedon karttuminen oli aluksi hidasta ja vasta maatalouden alkamisen jälkeen ihmisryhmät kasvoivat riittävän suuriksi, jotta muodostui laajempaa työnjakoa. Maanviljelyksen ja keinokastelun avulla Lähi-idässä, Amerikan mantereella ja Kiinassa syntyi toisistaan riippumatta muinaisia korkeakulttuureita.
Laivojen rakentaminen lisäsi kauppaa, ja sitä kautta ideat levisivät nopeammin. Metallien keksimisen jälkeen pystyttiin tekemään kestävämpiä työkaluja ja koneita. Yhteiskunnan mullistuksista, kuten Rooman valtakunnan tuhosta huolimatta teknistä tietoa pystyttiin säilyttämään ja tiedon kartuttamista jatkamaan. Tieteellisen vallankumouksen jälkeen tekniikasta tuli tieteen apuväline, ja tieteestä tekniikan apuväline.Näkökulmia teknologiaan, Ilkka Niiniluoto: Tekniikan filosofia, s. 28 Tämän yhdistelmän avulla Eurooppa ja Englanti etunenässä pystyivät luomaan joksikin aikaa teknis-teollisen ylivoiman muuhun maailmaan nähden.
Koneellistuminen eteni tehtaissa, maataloudessa, kulkuvälineissä ja kodeissa. Aluksi voiman koneiden pyörittämiseen tuottivat höyrykoneet ja sitten polttomoottorit ja sähkö. Tiedonvälityskin tuli reaaliaikaiseksi sähköisenä. Sähkön ja transistorien avulla saatiin toteutettua ohjelmoitava kone, jollaista oli yritetty tehdä niin mekaanisena kuin hieman paremmin onnistuen elektroniputkilla. Tekniikan avulla ympäristöä pystyttiin muuttamaan rajusti. Hyöty ei jakautunut oikeudenmukaisesti ja sivuvaikutukset saattoivat olla vaarallisia, joten yhteiskunta joutui lainsäädännöllä luomaan tekniikan hyödyntämiselle rajoja.
Ihminen ja tekniikka thumb|Jousimiehiä taistelussa kalliomaalauksessa Espanjassa
Ihminen on työkalujensa ja työmenetelmiensä käytöllä, rakentamillaan asumuksillaan sekä hyödyntämänsä yhteistoiminnan avulla luonnut itselleen muusta luonnosta rajatun ja osin suojatun ympäristön. Tätä toimintaa varhaiset ihmiset ovat harrastaneet niin pitkään, yli miljoona vuotta, että se on ehtinyt vaikuttaa ihmisen evoluutioon, mistä esimerkkinä mainitaan usein ihmisen käden taitavuus työkalujen valmistuksessa. Tämän sopeutumisilmiön, josta biologit käyttävät termiä rinnakkaisevoluutio tai yhteisevoluutio, seurauksena ihmisestä on tullut tekniikkansa vanki: hän ei enää selviydy luonnossa ilman tekniikkaansa. Benjamin Franklin määritteli ihmisen olevan työkaluja käyttävä eläin.Näkökulmia teknologiaan, Ilkka Niiniluoto: Tekniikan filosofia, s. 27 Biologisen tiedon lisääntyessä nykyisin joudutaan tarkentamaan, että alkaessaan valmistamaan suunnitelmallisesti työkaluja, eläin muuttui ihmiseksi.Kivikirveestä tietotekniikkaan, Reino Kero: Ensimmäisten työkalujen aika, s. 4.
Teknisen kehityksen päävaiheet thumb|Kivityökaluja Tekninen kehitys voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:
Sattuman tekniikaksi kuvataan vaihetta, jonka alkuaskeleella on pähkinöitä kivellä rikkova simpanssi. Varhaiset ihmiset eivät ole järjestelmällisesti pystyneet siirtämään teknistä taitoaan jälkipolville ja monet asiat ovat jouduttu keksimään useaan kertaan. Myös populaatioiden pienuus on vaikeuttanut tiedonsiirtoa, koska osaaja saattaa kuolla ennen kuin muut oppivat samat taidot. Siirtyminen nyrkki-iskurista kivikirveeseen on ollut jo merkittävä kehitysaskel. Keksinnöt seuraavat todennäköisyydenlakeja siitä mihin ihmiset luonnossa saattavat ajan kanssa törmätä. Tämä hidas kehityksen vaihe alkaa varhaisella kivikaudella ja kestää miljoona vuotta. Käsityöläisen tekniikka -vaihe alkoi myöhäisellä kivikaudella, jolloin alkoi muodostua työnjakoa. Jotkut osaavat tehdä asioita paremmin kuin muut, mikä synnyttää kaupankäyntiä, kun joku ompelee vaatteet ja toiset tuovat hänelle ruuan. Osaamisen siirtymistä seuraavalle sukupolvelle varmistetaan oppipoikien avulla tekniikkaa kuitenkaan laajemmin kehittämättä. Maanviljely alkaa. Käsityöläistekniikkavaihe alkoi muutama kymmenentuhatta vuotta sitten ja sen aikana kehittyi useita muinaisia kulttuureja. Ihminen ymmärtää, että kengäntekemisentaito on jotakin epäluonnollista. Sen alkuperä ei ole eläinkunnassa. Ihmisten kontaktit muihin ihmisyhteisöihin kaupankäynnin myötä moninkertaistuvat ja samoin siirtyvät ideat. thumb|upright|Rekonstruktio Ötzin kupariterällä varustetusta kirveestä. Insinöörin tekniikka on sidoksissa luonnontieteellisen ajattelun kehittymiseen. Arkhimedes antoi jo esimerkkiä suunnittelutyön merkityksestä. Insinöörin tekniikka -vaihe alkoi muodostua hitaasti keskiajan lopulla ja pääsi kukoistukseensa, kun suunnittelussa alettiin hyödyntää luonnontieteen tuloksia. Keksiminen käsityöläisyhteiskunnassa tuottaa työkaluja, ei koneita. Koneet pitää suunnitella ja siihen tarvitaan insinööri. Tiukan määritelmän mukaan ensimmäinen kone edustaen tekniikan kolmatta vaihetta on Robertsin vuosina 1822–30 kehittämä kutomakone, koska se on ensimmäinen itsenäisesti toimiva kone, joka tekee itsenäisesti jonkun tuotteen. Teknikko-insinööri on siinä erottunut suorittaja-taitajasta.
Esihistoriallinen aika
Tiedot esihistoriallisen ajan keksinnöistä perustuvat arkeologiseen aineistoon. Kivikaudelta on säilynyt nimensä mukaan pääasiassa kiviesineitä, mutta todennäköisesti silloin on käytetty enemmän puuta, luuta ja nahkaa tarve-esineiden valmistamiseen. Nämä materiaalit eivät ole säilyneet kuten kiviset. Arkeologisessa aineistossa säilyneet työkalut ovat tärkeitä myös muiden alojen kuin tekniikan ymmärtämisen kannalta, sillä käytetty teknologia kertoo paljon yhteiskunnasta yleensä.
thumb|upright|Ruuhi on vanha pohjoismainen vene, joka tehtiin yhdestä puusta. Niitä käytettiin jo kivikaudella.
Esihistoriallisella ajalla Acheulin kulttuurissa, mahdollisesti jo noin 1,5 miljoonaa vuotta sitten, nykyihmistä edeltänyt pystyihminen tai vielä varhaisempi ihmislaji oppi hallitsemaan tulta.. Kivityökaluista kuten nyrkki-iskureista on jäänteitä 2,5 miljoonan vuoden takaa. Käteväihmisen työkaluja on löytynyt paikoista, joissa kyseistä kivilajia ei ole lähistölläkään, mistä on päätelty lajin kantaneen kivityökaluja mukanaan. Tämä on merkki suunnitelmallisuudesta, johon eivät nykyiset simpanssit pysty.Wiio 2007, s. 27 Tulta on käytetty 400 000 vuotta sitten puisten keihäänkärkien koventamiseen. Koska ihminen alkoi kypsentää ruokaa tulella, ei ole tarkasti tiedossa. Tällä keksinnöllä oli suuri merkitys ravitsemuksen suhteen, sillä kypsennetystä ruoasta pystytään käyttämään hyödyksi suurempi osa.Mahajan, s. 7 ja 10. Varhaisella kivikaudella syntynyttä Acheulin tekniikkaa käytettiin hyvin kauan, aina 100 000 eaa. saakka. Acheulin tekniikassa kivestä tehtiin vain muutamia esineitä, nyrkki-iskureiden lisäksi nylkyveitsiä.Kivikirveestä tietotekniikkaan, Reino Kero: Ensimmäisten työkalujen aika, s. 8–13.
Ihmisen metsästysmenetelmänä on ollut jäljittää eläintä antamatta sille levähdystaukoa niin kauan, että ihminen on päässyt aivan väsähtäneen eläimen lähituntumaan ja tappanut sen iskukeihäällä (seipäällä). Iskukeihäitä käytti heidelberginihminen. Väsytystaktiikkaan pidetään myös syynä ihmisen kykyyn hikoilla ja karvattomuuteen, koska on tarvittu tehokasta jäähdytystä. Kivikirveitä on ollut olemassa yli 200 000 vuotta. Vaatteita ihmiset ovat käyttäneet yli 100 000 vuotta. Risumajoista on 400 000 vuoden taakse ajoitettuja jälkiä. Neanderthalin ihminen osasi jo valmistaa asumuksia eläinten taljoista ja tehdä niistä myös vaatteita, joiden avulla pystyttiin laajentamaan asutusta pohjoiseen.Kivikirveestä tietotekniikkaan, Reino Kero: Ensimmäisten työkalujen aika, s. 4–8 .
Ihmisellä on evoluution tuottama taipumus kielen oppimiseen, mutta kielet ovat kulttuurievoluution eli opittujen taitojen evoluution tulosta. Kivikaudella ihmisen kehitykseen alkoivat vaikuttaa molemmat evoluutiot rinnan. Pystyihmisen kurkunpää on vastannut rakenteeltaan kaksivuotiaan nykyihmisen vastaavaa ja todennäköisesti pystyihminen on kyennyt jollakin tavalla puhumaan. Varhaisemman käteväihmisen kurkunpää oli vielä samankaltainen kuin simpanssilla, joka voi oppia käsimerkkejä, mutta ei puhumaan. Jos pystyihminen on puhunut, laji on todennäköisesti käyttänyt jonkilaista esikieltä (engl. proto-language), kuten pidgin-kieli, ilman selkeää kielioppia.Wiio 2007, s. 34–36 Kielioppia voidaan pitää ihmisen ensimmäisenä tietoteknisenä keksintönä. Se on avannut ihmiselle rajattoman ajatusten ilmaisun maailman.Wiio 2007, s. 41 Tämä on tapahtunut ilmeisesti 45 000 vuotta sitten.Wiio 2007, s. 48
Nykyihminen lähti Afrikan sarvesta noin 80 000 vuotta sitten vaeltamaan kohti Aasiaa. Tulen tekeminen kehittämällä riittävä syttymislämpö sytykkeisiin hankaamalla kahta puuta vastakkain on nerokas keksintö ja tehty todennäköisesti 40–50 tuhatta vuotta sitten.Kivikirveestä tietotekniikkaan, Reino Kero: Ensimmäisten työkalujen aika, s. 11 . Noin 40 000 vuotta sitten alkoi jonkinlainen kulttuurivallankumous, joka näkyy arkeologisen aineiston huomattavana rikastumisena. Löydetyt esineet on valmistettu taidokkaasti ja niitä on jopa koristeltu, mikä kertoo, että käsityöläisyhteiskunta on alkanut kehittyä. Jousi ja nuoli ovat ainakin 15 000 vuotta vanhoja.
Maanviljelyn aloittaminen
Jääkauden päättyminen yli 10 000 vuotta sitten aiheutti Lähi-idän ilmaston muuttumisen kuivemmaksi. Näihin aikoihin alkoivat ensimmäiset ihmisryhmät harjoittaa maanviljelystä, mistä kertoo Tall Abu Hurairan kylän arkeologiset löydöt. Maanviljelijät pysyivät pidempään paikoillaan ja asumuksista tehtiin pitkäikäisempiä. Uusi elämäntapa edellytti parempia ruuan säilytysmenetelmiä. Tämä tarve synnytti savenvalannan taidon, josta vanhimmat merkit ovat 12 000 vanhoja. Alkeellisilla kangaspuilla on tehty kankaita jo 8 000 vuotta sitten.Adams, s. 14–15. Vanhin säilynyt kalaverkko on Antrean verkko, joka on ajoitettu ajalle noin 8 300 eaa. Kuparimetallin käytöstä on arkeologisia merkkejä ajalta 8 000 eaa. ja aluksi siitä taottiin pieniä koruja. Yhtä vanhoja pieniä kulta- ja hopeaesineitä tunnetaan.Mahajan, s. 11 . Esihistoriallisen ajan loppuvaiheessa syntyi joitakin pysyvämpiä rakennuksia. Ötzin, Alpeilta löytyneen jäätyneen muumion, varusteet ovat hyvä esimerkki yli 5 000 vuotta sitten eläneiden ihmisten taitavuudesta. Esihistoriallisella ajalla kehittyi tekninen perusta varhaisille korkeakulttuureille.
Varhaiset korkeakulttuurit thumb|Purjelaivan pienoismalli, Egyptin keskivaltakunta.
Kulttuurien synty Varhaisten korkeakulttuurien syntymisen edellytyksenä on ollut tuottava maatalous, joka antoi ihmisille enemmän aikaa kehittää teknisiä ratkaisuja. Maatalouden tuottavuus oli suurinta tulvivien jokien kuten Niilin, Kaksoisvirranmaan jokien, Indusjoen ja Keltaisenjoen rannoilla. Maanviljelyksen tuottama ylijäämä on kasvattanut ihmisyhteisöjen kokoa, kehittänyt työnjakoa ja vilkastuttanut kaupankäyntiä. Vanhimpana korkeakulttuurina pidetään kaksoisvirranmaassa ollutta ubaid-kulttuuria. Auraa alettiin käyttää 3000 eaa. Babyloniassa, mikä nosti sadon määrää, kun rikkakasveja saatiin vähennettyä ja maaperän ravinteet saatiin paremmin kiertoon. Auraa vetämään valjastettiin härkä, joka on märehtijänä helpompi ruokkia kuin hevonen. Kaksoisvirranmaasta teknisiä keksintöjä välittyi Niilin alueelle, jonne syntyi Saharan aavikon suojaamana noin 3 000 vuotta kukoistanut muinaisen Egyptin kulttuuri.Mahajan, s. 10–12. thumb|Härkävaljakko ja aura auttoi egyptiläisiä tuottamaan ylijäämää, jonka avulla riitti resursseja kulttuurin kehittämiseen
thumb|Egyptiläinen seinämaalaus esittää shaduf-vedennostolaitetta, joka on yhä käytössä monin paikoin