Uralilainen sanasto on fennougristien kantauralin kieleen mallintamaa sanastoa. Seuraavassa taulukossa on joitakin uralilaista kielisukulaisuutta osoittavia sanarinnastuksia. Taulukossa olevilla sanoilla on suunnilleen sama merkitys kuin suomen kielen sanoilla paitsi, jos muunlainen merkitys on esitetty. On syytä muistaa, että kielisukulaisuuden osoittamiseen ei aina tarvita suomen kieltä, vaan muutkin uralilaisten kielten väliset rinnastukset ovat yhtä päteviä.
Suomen, saamen ja unkarin sanat on annettu niiden nykyisen oikeinkirjoituksen mukaisina. Muiden sanojen ulkoasua on paikoin yksinkertaistettu, varsinkin obinugrilaisia ja samojedikielten sanoja. Udmurtin, komin, nenetsin ja selkupin sanoissa y merkitsee suppeaa keskivokaalia (IPA: ), ö puolisuppeaa, usein labiaalista keskivokaalia (IPA: tai ). Nämä vastaavat perinteisen suomalais-ugrilaisen tarkekirjoituksen merkkejä i̮ ja e̮.
Mordva-sarakkeessa e = ersä, m = mokša; mansi-sarakkeessa e = etelämansi, p = pohjoismansi.
Samojediin ulottuvaa sanastoa Perinteisesti on vastineiden löytymistä samojedikielistä pidetty välttämättömänä ehtona sille, että jonkin sanan voisi olettaa palautuvan uralilaiseen kantakieleen. Monia tällaisia sanoja onkin myös lähes kaikissa muissa uralilaisissa kielissä: suomisaamemordvamaripermiläiset kieletugrilaiset kieletsamojedikieletpohjoissaameudmurttikomimansihantiunkaritundranenetsiselkuppial(a)vuollial-ül-uluv, ul-jal-al-ŋylʔ ‘alas’ylaskel(e) eśkeľks (m) aśkəľksoškəlutśkylvośkov(p) ūsilāselnamelä(ä)eall(it)? eŕa(ms)il(aš)uly(ny)ov(ny), ol(ny)(e) ilt-(p) jalt-‘parantua’él(ni)jīlēisäeahči(m) oćä‘isän isoveli’iza‘isoveli’äś‘äidin isä’ős‘esi-isä’niśśejousijuoksa(e) joŋsjoŋež(e) jäwt(p) jōwtjoγəlíjŋynyntyjuo(da)juhk(at)jü(aš)juy(ny)ju(ny)ɛj-in(ni)ŋe(r)-ö(r)-kado(ta)guođđ(et)‘jättää’(e) kado(ms)‘jättää’koδ(aš)‘jättää’kyľy(ny)‘jäädä’koľ(ny)‘jäädä, jättää’kōľ-ʹjättää’kăj-'jättää'hagy(ni)hajjōkaksi (kahte-)guokti(e) kavto (m) kaftakok(ət)kykkyk(e) kiť(p) kitkätkétśiďeśedemaksa Eteläsaame:muekse(e) makso,(m) maksamokšmusmusmajətmuγəlmájmūdmemijmińmemimiminmimańeminämonmonməj, məńmonmeäménmańniel(lä)njiellat(e) ńiľe(ms) (m) ńiľə(ms)nel(am)ńyl(yny)ńylav(ny)ńɛlt-nyel(ni)ńäla(ś)niminammaľemlümńimńimnamnemnévńim'nuolinjuollanalnölöńölńövńälnyíl -ńi(johdin) (qāsə)ńīpesäbeassi(e) pize (m) pizapəžašpuz 'muna'pozpiťìpəlfészekṕiďepitəsaarnaśorńi'puhe'sarnåγmen'puhua leperrellen'sarnaś'vikistä'silmäčalbmi(e) śeľme (m) śeľmäšińčaśinśin(e) šäm(p) samsemszemsewsajsinädontontəj, təńtontetetesouta(a)suhkatšu(aš)sy(nny)tow-eveztuaksuonisuodnasanšünsönsön(e) tə̄n(p) tāntaníntensydän (sydäme-)čađa ‘läpi’(e) śeďej, śeďeŋ(m) śeďišümśulemśölöm(e) šäm(p) simsəmszívśejtedijtińtetitititetunte(a)dovdattod(yny)töd(ny) 'saada tietää'tud(ni)tumtatuoduot(e) to-, tu-tu(δo)tutitɛmŋ 'tällainen'tova 'edelleen'tu-vesi (vete-)veďwütvuvawiƭvízjīʔütviisi (viite-)vihta(e) veťe (m) veťäwičviƭvit(e) ät(p) atwetötköt ʹkymmenenʹväkiviehka 'melko'(e) vij 'voima'wij 'voima'(jöz)vi 'jänne lihassa'(joz)vi 'kahden nivelen väli'(e) wew(p) wāγwöγ -vel, -val(sijapääte)wyksuomisaamemordvamariudmurttikomimansihantiunkaritundranenetsiselkuppi
Ei kuitenkaan aina: monille suomalais-samojedilaisilla sanoille ei tunneta vastineita ugrilaisista tai edes permiläisistä kielistä. suomisaamemordvamaripermiläiset kieletugrilaiset kieletsamojedikieletpohjoissaameudmurttikomimansihantiunkaritundranenetsiselkuppisotačuđđe‘vainolainen’ (e) śud(oms)‘kirota’šuδ(em)‘kirota’saju°'sotilas, vihollinen'
Ugrilaiskieliin ulottuvaa sanastoa Myös mm. näillä sanoilla on laajasti vastineita halki uralilaisen kielikunnan, aina eri ugrilaisiin kieliin saakka, mutta ei kuitenkaan samojedikielissä. Perinteisesti niiden on katsottu periytyvän vain suomalais-ugrilaisesta kantakielestä asti, joskin tämän erillinen olemassaolo on kyseenalaistettu. Monet, mahdollisesti jopa kaikki, voivat siis olla uralilaisesta kantakielestä periytyviä sanoja, jotka ovat vain myöhemmin kadonneet samojedikielistä (vrt. edellinen osio).
suomisaamemordvamaripermiläiset kieletugrilaiset kieletpohjoissaameudmurttikomimansihantiunkariaja(a)vuoddj(it)ujy(ny) ‘ajaa takaa’voj(ny) ‘karata’aj- ‘paeta’anta(a)vuovd(it) ‘myydä’(e) ando(ms) ‘syöttää, antaa syötävää’omδ(aš) ‘olla täynnä’ (utare)udy(ny) ‘juottaa’ud(ny) ‘juottaa’äntes ‘apu’adjalkajuolgi(e) jalgo ‘jalkaisin’jolgyalog ‘jalkaisin’jääjiegŋa(e) ej (m) äj, jäjijjöjiľǟŋjégkolmegolbma(e) kolmo (m) kolmakum(ət)kwińkujimkōrəmháromkuusi (kuute-)guhta(e) koto (m) kotakutkwaťkvajtkāthatkyynärägardnjil 'kyynärpää'(e) keńeŕe (m) keńəŕkəńergyr(pum) 'kyynär(pää)'gir(ǯǯa) 'kyynärpää'konəl(ōwəl)könyökkäsi (käte-)giehta(e) keď,(m) käďkitkikikǟtkötkézneljänjeallje(e) ńiľe (m) ńiľänəl(ət)ńylńolńiľinégypihlaja(e) piźolpəzlepaleź ‘pihlajanmarja’pelyś ‘pihlajanmarja’pićärfagyalsatačuohti(e) śado (m) śadašüδöśuśosatszázsiili(e) śejeľ (m) śejəľšüləsoulesünsotkačoađgi(e) śulgo ‘sukeltava vesilintu’šue ‘sorsa’śulyśuv-čöž ‘jokin sorsalaji’säľtalvidálvi(e) ťeľe (m) ťalateletoltövtältéluusi (uute-)ođasoduvylvylújverivarra(e) veŕ (m) verwürvirvirwürwurvérvoivuoddja(e) oj (m) vajüjvöjvyjwoj 'rasva'vajyksi (yhte-)okta(e) vejke, ve (m) fkäik(te)odigötüχ1suomisaamemordvamariudmurttikomimansihantiunkari Unkarin egy ei kuulu tähän yhteyteen.
Lauserinnastuksia
Sanarinnastuksista voidaan koota lauserinnastuksia, jotka kuulostavat samalta useissa suomalais-ugrilaisissa kielissä. Tunnetuin tällaisista lauseista on ”Elävä kala ui veden alla”.
suomiElävä kala ui veden alla.viroElav kala ujub vee all.ersäEŕića kal veď alo uji.mokšaEŕaj kal veď ala uji.mariIlyše kol vüd jymalne ija.udmurttiUľep ćorig vu ulyn uja.unkariEleven hal úszik a víz alatt.
Lähteet
Aiheesta muualla
Urevi – Uralilaisten kielten etymologinen viitetietokanta Urevi, Uralilaisten kielten sanaston etymologinen viitetietokanta, joka opastaa, missä ja milloin mistäkin uralilaisten kielten sanan etymologiasta on kirjoitettu
*