Saudi-Arabian kuningaskunta () eli Saudi-Arabia () on valtio Lähi-idässä. Se käsittää suurimman osan Arabian niemimaasta ja sijaitsee Punaisenmeren ja Persianlahden välissä. Sen rajanaapurit ovat Irak, Jordania, Kuwait, Oman, Qatar, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Jemen. Saudi-Arabia on absoluuttinen monarkia, jota hallitsee Saudien hallitsijasuku.
Saudi-Arabia on suurimmaksi osaksi kuivaa autiomaata, eikä siellä ole yhtään ympärivuotista jokea tai järveä, ja viljelykelpoista sen pinta-alasta on vain noin prosentti.Kiljunen 2013: s. 454 Toisaalta maa on tunnettu maaöljyvaroistaan, ja sen alueella onkin maailman öljyvaroista noin 16 prosenttia. Saudi-Arabia on yksi OPECin perustajavaltioista. Saudi-Arabiaa on kritisoitu vakavista ihmisoikeusrikkomuksistaan ja autoritäärisestä hallinnostaan. 2000-luvulla valtio on pyrkinyt kiillottamaan kansainvälistä mainettaan muun muassa turismilla, suurilla rakennusprojekteilla ja urheilutapahtumilla.
Historia
Varhaishistoria Arabian niemimaalla on elänyt metsästäjä-keräilijäkansoja jo 15 000–20 000 vuotta sitten. Jääkauden päättyessä ilmasto kuivui, niityt muuttuivat aavikoiksi ja joenuomat kuivuivat vadeiksi. Kun metsästys ja keräily eivät enää elättäneet ihmisiä, alkoi paimentolaiselinkeinojen aika. Ankaran ilmaston takia asutus Arabian niemimaalla on keskittynyt muutamille keitaille ja vanhoihin kaupunkeihin.
Islaminuskon mukaan profeetta Muhammed perusti islamin Hijazin alueella Arabian niemimaalla 600-luvun alussa. Mekka muuttui islamilaisen pyhiinvaelluksen kohteeksi, ja siitä tuli maailmanlaajuisen islamilaisen sivilisaation pyhin kaupunki. Islamilaisten valtakuntien keskukset sijaitsivat kuitenkin muualla, kuten Syyriassa tai Irakissa. Koko Lähi-idän laajuinen arabivaltio alkoi hajota jo 700-luvulla, ja Arabian niemimaa kuului sen jälkeen eri hallitsijoiden alaisuuteen. 1500-luvulla se siirtyi osaksi Osmanien valtakuntaa.
Ensimmäinen ja toinen saudivaltio
1700-luvulla Muhammed ibn al-Wahhab perusti sittemmin wahhabilaisuutena tunnetun puritaanisen uskonlahkon, jonka kannattajaksi Nejdia hallinnut Saudin suku liittyi. Heimoliittoihin perustuva saudien ensimmäinen valtio vaikutti vuosina 1744–1822 ja toinen vuosina 1823–1891.Kostiner 1990, s. 226 Vuoteen 1824 mennessä al-Saudin suku oli saanut poliittisen vallan Arabian keskiosissa. Turki bin Abdullah Al-Saud siirsi pääkaupungin Riadiin. Saudit valloittivat Mekan vuonna 1924 ja Medinan 1925.
Nykyinen Saudi-Arabian kuningaskunta Vuodesta 1902 alkaen Saudit ryhtyivät valloittamaan emiirikuntia yksi kerrallaan. Vuonna 1921 Arabian niemimaan keskiosaan perustettiin lyhytaikaiseksi jäänyt Nejdin sulttaanikunta. Vuosina 1913–1926 saudit saivat haltuunsa myös Hijazin kuningaskunnan Punaisenmeren rannikolla, ja nämä yhdistettiin Saudi-Arabian kuningaskunnaksi 1932.
1930-luvun lopulla maassa alkoivat öljynporaukset. Vuonna 1960 Saudi-Arabia oli yksi OPECin perustajamaista. 1970-luvulla OPEC rajoitti arabimaiden öljyntuotantoa, mikä johti öljykriisiin länsimaissa. Öljyntuotantoyhtiö Aramco siirtyi amerikkalaisilta saudeille vaiheittain vuosina 1972–1980.
Persianlahden sodan aikaan Saudi-Arabia asettui Yhdysvaltain johtaman liittouman puolelle, minkä takia suhteet Tunisiaan, Libyaan ja Algeriaan huononivat.
Saudi-Arabian ensimmäinen kuningas oli vuosina 1932–1953 hallinnut Ibn Sa’ud. Kaikki hänen jälkeensä hallinneet kuninkaat ovat olleet hänen poikiaan.
Ensimmäisenä pojista oli vallassa Sa’ud ibn Abdilaziz, joka hallitsi 1953–1964. Hän kehitti koulutusta ja perusti maan ensimmäisen yliopiston. Vuonna 1964 kruununprinssi Faisal ibn Abdilaziz Al Sa’ud syrjäytti veljensä. Hän kehitti infrastruktuuria ja teollisuutta, ja toimi tiiviisti muiden islamilaisten maiden kanssa. Vuonna 1975 veljenpoika surmasi Faisalin. Vuosina 1975–1982 hallinnut Khalid ibn Abdilaziz paransi maansa infrastruktuuria, ja oli perustamassa Persianlahden maiden yhteistyöneuvostoa GCC:tä. Hänen aikanaan oli sisäisiä levottomuuksia. Vuonna 1979 Juhayman al-Otaibin johtamat militantit iskivät Mekan suurmoskeijaan (Masjid al-Haram). Kuningas Khalid kuoli sydänkohtaukseen vuonna 1982. Häntä seurasi kuningas Fahd. Fahd pyrki muokkaamaan Saudi-Arabian taloutta monipuolisemmaksi. Vuonna 1987 Mekassa kuoli satoja, kun iranilaiset pyhiinvaeltajat ryhtyivät osoittamaan siellä mieltään.
Kuningas Fahd suoritti uudistuksia, jotta maa selviäisi paremmin miljoonien pyhiinvaeltajien vuosittaisista vierailuista Mekassa ja Medinassa. Hän antoi luvan ensimmäisiin kunnallisvaaleihin, jotka järjestettiin hänen kuolemansa jälkeen. Vuonna 2005 Fahdin kuoltua valtaan nousi Abdullah. Saudi-Arabia tuki joitain Syyrian oppositioryhmiä. Tammikuussa 2015 häntä seurasi Salman. Salmanin aikana näkyi yhä selvemmin kilpailu Iranin kanssa. Salman valitsi yllättäen kesällä 2017 kruununprinssiksi ja tulevaksi seuraajakseen Mohammed bin Salmanin.. Mohammed Salman alkoi puhua talouden uudistamisesta, avaamisesta länteen ja monipuolistamisesta, ja uskonnollisen suvaitsevaisuuden lisäämisestäSaudi-Arabian kruununprinssi lupaa tehdä äärivanhoillisesta kuningaskunnasta maltillisen Yle Toisaalta Mohammed Salman pyrki ennen näkemättömillä oppositiohahmojen ja eliitin pidätyksillä raivaamaan poliittiset vastustajansa ennen valtaannousuaan. Pidätysten syynä oli ilmoituksen mukaan korruptio.
Kesäkuussa 2017 Saudi-Arabia katkaisi diplomaattisuhteet Qatariin yhdessä Bahrainin, Egyptin ja Arabiemiraattien kanssa. Nämä maat syyttivät Qataria terrorisimin ja islamistien tukemisesta.
Maaliskuussa 2020 pidätettiin kuningas Salmanin veli prinssi Ahmed bin Abdulaziz sekä kaksi veljenpoikaa. Heistä toinen, prinssi Mohammed bin Nayef oli vuoteen 2017 asti ensimmäisenä kruununperimysjärjestyksessä. Pidätettyjä syytettiin vallankaappausyrityksestä. Lehtien mukaan kuninkaalliset vartijat hakivat prinssit kodeistaan. Tiedossa ei ollut, mihin syytökset vallankaappausyrityksestä pohjautuivat. Pidätykset viestittivät siitä, että kruununprinssi Mohammed bin Salman oli alkanut keskittää yhä enemmän valtaa itselleen valmistautuen mahdollisesti ottamaan muodollisesti vallan isältään, 84-vuotiaalta kuningas Salmanilta. Kruununprinssi bin Salman oli aiemminkin hiljentänyt kovaotteisesti vastustajiaan, mutta näin korkea-arvoisten kuningasperheen jäsenien pidätykset olivat poikkeuksellisia.
Terrorismi Syyskuun 11. päivän iskuihin osallistuneista 15 oli saudiarabialaisia. Sen jälkeen maasta on kuitenkin tullut Yhdysvaltojen läheisimpiä liittolaisia terroristeja vastaan. Toisaalta Al-Qaida on tehnyt useita tuhoisia iskuja 2000-luvulla saudeja ja maassa asuvia ulkomaalaisia kohtaan. Muun muassa vuonna 2004 iskettiin Yhdysvaltain konsulaattiin Jeddassa. ja terroristit mestasivat Riadissa kidnappaamansa Saudi-Arabiassa asuneen yhdysvaltalaisen Paul Johnson Jr:n. Teosta vastuussa ollut terroristijohtaja Abdel Aziz al-Muqrin surmattiin pian tämän jälkeen. Vuonna 2007 terroristit ampuivat kolme Saudi-Arabiassa asunutta ranskalaista. Suurmufti tuomitsi murhat julkisesti.
Politiikka ja yhteiskunta
pienoiskuva|Nykyinen kuningas Salman.
Saudi-Arabia on kuningaskunta, ja Saudien hallitsijasuku tunnustaa islamin wahhabiittilaista suuntausta. Saudi-Arabia on absoluuttinen monarkia: kuningas ja hänen hallituksensa johtavat ilman kansan valitseman parlamentin rajoitteita. Nykyinen kuningas on Salman. Saudien sukuun kuuluu tuhansia jäseniä, joista jotkut ylläpitävät loisteliasta elämäntyyliä.Cables detail Saudi royal family's lavish lifestyles MSBNSecrets of the Saudi Royal Family ABC 2004 Maan tämänhetkinen kruununprinssi on Mohammed bin Salman.
Vuonna 1992 kuningas Fahd otti käyttöön ”peruslain”, joka toimii jonkinlaisena perustuslakina. 30. marraskuuta 2003 150-jäseninen neuvoa-antava kokous, Majlis al-Šura, sai oikeuden tehdä lakiehdotuksia ja muuttaa hallituksen esityksiä. Jäsenet nimittää kuningas. Kunnallisvaalit järjestettiin ensi kertaa vuonna 2005. Naisilla ei niissä ollut äänioikeutta. Vuonna 2015 järjestetyissä kolmansissa paikallisvaaleissa naisilla oli vihdoin oikeus äänestää ja olla ehdokkaina. Niissä valittavien valtuustojen valta on kuitenkin hyvin rajattua.
Maassa ei toimi laillisia poliittisia puolueita. Helmikuussa 2011 aktivistit suunnittelivat puoluetta ja perustivat sille nettisivun, mutta heidät pidätettiin.
Hyvin tiukka, myös ulkomaalaisiin sovellettava islamilainen lainsäädäntö on käytössä. Islaminlain wahhabilaisesta tulkinnasta johtuen maan ihmisoikeustilannetta on pidetty yhtenä maailman huonoimmista. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin raportti vuodelta 2010 kiitti kuningasta viiden vuoden aikana luvatuista parannuksista, mutta toivoi niiden kirjaamista lainsäädäntöön. Systemaattinen naisten syrjintä jatkuu, vaikka he saivat sentään vuonna 2005 oikeuden työskennellä ”soveliaissa ammateissa”.Saudi Arabia: Reform's Uncertain Future Human Rights Watch 2010
Saudi-Arabiassa lain noudattamista valvoo uskonnollinen poliisi, mutaween.Saudi police 'stopped' fire rescue BBC 2002. Viitattu 19.2.2011 Länsimaisen ihmisen näkökulmasta yhteiskunnan asettamat rajoitteet saattavat tuntua ankarilta; tyystin kiellettyjä ovat esimerkiksi alkoholi ja muiden uskontojen kuin islamin näkyminen julkisuudessa. Myöskään tanssia ja muille kuin naisille ja lapsille tarkoitettuja elokuvateattereita ei ole sallittu.Saudi-Arabia: Matkustustiedote Ulkoministeriö Ensimmäiset yleiset elokuvateatterit avattiin 35-vuotisen kiellon jälkeen keväällä 2018.
Saudi-Arabiassa ei ole asevelvollisuutta.
Saudi-Arabian vahvasta islamilaisuudesta huolimatta maan sisällä esiintyy uskonnollisia kiistoja. Tämä johtuu siitä, että islamin eri suuntausten välillä on eroja. Kuningashuoneen tuhlaileva elämäntyyli suututtaa sellaisia islamilaisia piirejä, jotka pitävät myös ylellistä elämää islamin vastaisena.Kimmo Kiljunen: Valtiot ja liput, artikkeli Saudi-Arabia
Tärkeä uskonnollinen johtaja on Saudi-Arabian suurmufti. Nykyisenä suurmuftina toimii Saleh al-Fawzan.
Saudi-Arabian ja Iranin vastakkainasettelu Saudi-Arabian ja Iran ovat vuosikymmeniä kilpailleet keskenään alueellisesta vaikutusvallasta. Maat ovat olleet toistensa arkkiviholliset ja viime aikoina vastakkainasettelu on entuudestaan kärjistynyt. Maat edustavat islamin kahta eri päähaaraa. Saudi-Arabia on sunnilainen ja pitää itseään alueen johtavana sunnilaisena maana. Iran puolestaan on suurin shiialainen valtio. Poliittiset tapahtumat alueella ovat kärjistäneet maiden vastakkainasettelua. Saddam Husseinin syrjäyttäminen Irakissa vuonna 2003 kaatoi samalla Iranin merkittävän sunnilaisen vastavoiman ja Iranin asema vahvistui siitä huolimatta, että Irakin uusi shialainen johto on ollut läheisissä väleissä myös Iranin toisen arkkivihollisen Yhdysvaltojen kanssa. Arabikevään 2011 levottomuudet ja epävakauden lisääntyminen saivat sekä Iranin että Saudi-Arabian toimimaan aktiivisesti oman vaikutusvaltansa lisäämiseksi. Saudi-Arabian liittolaisia ovat Persianlahden arabimaista Yhdistyneet arabiemiraatit ja Bahrain sekä myös Egypti ja Jordania. Iranin liittolaisia ovat Bašar al-Assadin hallinnon johtama Syyria ja Libanonin šiialainen Hizbollah-liike. Syyrian sisällissodassa Iran on tukenut al-Assadin hallintoa ja Saudi-Arabia kapinallisia. Jemenin sisällissodassa Saudi-Arabian johtama liittouma on taistellut Iranin tukemia shialaisia Houthi-kapinallisia vastaan. Saudi-Arabia ja Iran eivät ole sotineet suoraan keskenään, mutta ne ovat harjoittaneet ns. sijaissotaa eli proxy-sodankäyntiä tukemalla alueen aseellisissa konflikteissa tosiaan vastaan taistelevia toimijoita. Erityisesti Iranin tukemien Jemenin houthi-kapinallisten hyökkäykset Saudi-Arabian infrastruktuuria vastaan ovat kärjistäneet tilannetta. Yhdysvaltain Trumpin hallinto on tukenut voimakkaasti Saudi-Arabiaa. Myös Saudi-Arabian ja Iranin perinteinen "virallinen" vihollinen Israel pitää Irania suurimpana alueellisena turvallisuusriskinään, joten myös se on välillisesti tukenut Saudi-Arabiaa.
Saudi-Arabia katkaisi diplomaattiset suhteensa Iranin kanssa tammikuussa 2016.