Savon prikaati (lyh. SavPr) oli Suomen puolustusvoimien 31. joulukuuta 2006 lakkautettu joukko-osasto, jolla oli pitkät perinteet.
Historia Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentti
Kustaa II Adolfin vuoden 1626 rykmenttiuudistuksessa määrättiin Kustaa Horn perustamaan rykmentti, joka perustettiin savolaisista ruotujakoisena. Se osallistui perustamisensa jälkeen kolmikymmenvuotiseen sotaan.
Vuoden 1743 Turun rauhan jälkeen savolaisista tuli rajarykmentti, minkä vuoksi sitä alettiin vahvistaa. Rykmentin pataljoonia vahvistettiin perustamalla niihin lisäksi jääkärikomppaniat. Mikkelin seudun ruotusotaväki ja lisäksi vuodesta 1770 alkaen neljänsataa värvättyä sotilasta kuuluvat Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmenttiin, mistä tuli 1775 Savon kevyt jalkaväkirykmentti. Kustaa III määräsi 1775 Göran Magnus Sprengtportenin itäisen Suomen kaikkien joukkojen komentajaksi virkatalonaan Ristiinan Brahelinna. Tätä määräystä on pidetty Savon prikaatin perustamiskäskynä. Vasta 1778 Sprengtportenin komentamat Itä-Suomen joukot yhdistettiin Savon prikaatiksi. Prikaati osallistui Kustaan sotaan 1788–1790.
Suomen sodan alkaessa 1808 Savon prikaatiin kuuluivat: Savon jalkaväkirykmentti, vahvuus 1 000 Savon jääkärirykmentti, vahvuus 1 170 Savon prikaatin jalkaväen reservi, 394 Savon prikaatin rakuunoiden reservi (jalkaväkeä, ilman ratsuja), 87 Karjalan Jääkärit, 655 Karjalan rakuunajoukko, 210 Savon prikaatin tykistökomppania vahvistuksineen, 158 Armeijan Laivaston Saimaan Laivueet, Ristiina ja Varkaus (Laivanlinna), 109 (aliupseerioppilasta) Yhteensä 3 128 Suomen sodan sankari, Duncker ja Savon Prikaati, Bertil Nelsson, sivu 34, Ajatus Kirjat, Gummerus Kustannus Oy,
Kesällä 1808 joukko-osastoon liittyivät Limingan nostoväki, Heintziuksen vapaakomppania ja Sahlsteinin vapaakomppania.http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:hqzYPj_1jZwJ:gamma.nic.fi/~sakinseu/aakustit/Aakusti_2_2008.pdf+Sulkavan+komppania&hl=fi&ct=clnk&cd=7&gl=fi&client=firefox-a
Leppävirran taistelu 11. maaliskuuta 1808 Revonlahden taistelu 27. huhtikuuta 1808 Pulkkilan taistelu 2. toukokuuta 1808 Kuopion maihinnousu 1. heinäkuuta 1808 Pälkjärven taistelu 9.-10. elokuuta 1808 Koljonvirran sissiretki 10. marraskuuta 1808
Ruotsin kärsittyä sodassa tappion ja luovutettua Suomen Venäjän keisarikunnalle suomalaiset joukko-osastot lakkautettiin.
Mikkelin ruotuväkipataljoona Seuraavan kerran Savoon perustettiin Oolannin sodan aikana Mikkelin ruotuväkipataljoona 1854. https://puolustusvoimat.fi/documents/1951210/8529440/Operaatio-ja-taktiikka_Janne-M%C3%A4kitalo_TEKSTI/1a7cac65-3f52-41db-b1f6-27d22ec988a0/Operaatio-ja-taktiikka_Janne-M%C3%A4kitalo_TEKSTI.pdf
2. jääkärirykmentti
Saksassa koulutettujen jääkäreiden palattua vapauttamaan Suomea perustettiin 2. jääkärirykmentti, joka osallistui muun muassa Tampereen taisteluihin. Sotatoimien päätyttyä rykmentti päätyi monien nimen ja sijoituspaikkavaihdosten jälkeen Karjalankannakselle.
Talvisodan perinnejoukko-osastot Sen talvisodan aikaiset perinnejoukko-osastot olivat Keski-Suomen sotilasläänin 10. divisioonalle perustama Jalkaväkirykmentti 28 (1. tammikuuta 1940 alkaen Jalkaväkirykmentti 19), Jalkaväkirykmentti 30 (1. tammikuuta 1940 alkaen Jalkaväkirykmentti 21), 3. prikaatin I pataljoona ja Jalkaväkirykmentti 35.
Jatkosodan perinnejoukko-osastot Talvisodan jälkeen perustettiin joukoista 7. prikaati, jonka pataljoonat sijoitettiin Pääskylahteen, Sääminkiin ja Kerimäkeen. Jatkosodan alla prikaatista muodostettiin Jalkaväkirykmentti 7, Sodan jälkeen yksikkö sijoitettiin Savonlinnaan, Mikkeliin ja Jyväskylään, joista se 1948 koottiin Mikkeliin. Joukko-osasto nimettiin 1. joulukuuta 1952 6. prikaatiksi ja edelleen 1. tammikuuta 1957 Savon Prikaatiksi.
Jatkosodan aikaisia perinnejoukko-osastoja olivat varsinaisesti välirauhan aikaisesta 7. prikaatista muodostettu Jalkaväkirykmentti 7 eli Tyrjän Rykmentti sekä Jalkaväkirykmentti 49 sekä 2. divisioonan (Murtaja-divisioona) joukko-osastot.Väänänen s. 107
Alueelliseksi joukoksi Savon prikaati toimi aluksi Mikkelin kaupunkialueella, josta se siirrettiin 1958 tapahtuneesta aliupseerikoulun siirrosta alkaen lopuksi kokonaan Karkialammen varuskunta-alueelle.
Savon prikaatin huolto- ja kuljetuskomppania lakkautettiin 1. joulukuuta 1991, kun 3. erillinen autokomppania siirrettiin Kouvolan varuskunnasta Mikkelin varuskuntaan. Sotilasopetus autokomppaniassa suuntautui Savon prikaatin ja paikallisten esikuntien lisäksi Karjalan prikaatin, Kymen pioneeripataljoonan ja maanpuolustusopiston tarpeisiin. Myös Itäisen maanpuolustusalueen sotilaspoliisiopetus keskitettiin 1993 Savon prikaatiin. Prikaatissa järjestettiin 1991 kaksi pataljoonan kertausharjoitusta sekä seuraavana vuonna vajaan kolmentuhannen sotilaan VISA-92 -harjoitus Mikkelin ja Kangasniemen alueilla.
Prikaati lakkautettiin osana puolustusvoimien uudelleenjärjestelyjä. Mikkelin kaupunkiin työpaikkojen vähennystä tuli 25, vaikka prikaatin tilalle kaupunkiin perustettiin Maavoimien esikunta. Esikuntatehtävät ovat jonkin verran paremmin palkattuja kuin jalkaväkiprikaatin tehtävät keskimäärin.
Perinteet Yksikön perinteitä vaali 11. kesäkuuta 1961 perustettu Savon Prikaatin kilta, jonka toiminta lakkasi prikaatin mukana 31. joulukuuta 2006. Sen työn jatkajaksi suunniteltiin perustettavaksi perinneyhdistystä. Savon prikaatin kunniamarssi oli Emil Genetzin säveltämä "Terve, Suomeni maa" ja prikaatin vuosipäivä oli Porrassalmen taistelun vuosipäivä.
Komentajia Prikaatin komentajina ovat toimineet muun muassa: eversti (1775) Georg Magnus Sprengtporten 1775-1779 eversti (1777) Berndt Johan Hastfer 1781-1789 eversti (1783) Curt von Stedingk 1789-1790 kenraalimajuri (1796) Adolph Aminoff vuodesta 1796 eversti (1793) Johan Adam Cronstedt vuodesta 1806 eversti (1942) Sakari Simelius JR7 kom. 1944–1946 eversti (1943) Einar Hämäläinen JR7 kom. 1946–1949 ja 6.Pr kom. 1951–1953 eversti (1943) Yrjö Tikka 1949–1951 eversti (1953) Paavo Lammetmaa 1953–1955 eversti (1955) Jouko Hynninen 6.Pr/Savon Pr kom. 1955–1965 eversti (1965) Kalevi Sarva 1965–1967 eversti (1965) Niilo Wäänänen 1967–1971 eversti (1971) Veikko Rusanen 1971–1973 eversti (1973) Veikko Linnakko 1973–1975 eversti (1975) Sakari Annala 1975–1977 eversti (1978) Ilkka Halonen 1977–1980 eversti (1981) Hannu Arovaara 1980–1985 eversti (1981) Yrjö Honkanen 1985–1990 eversti (1988) Seppo Tanskanen 1990–1992 eversti (1993) Tarmo Kauppila 1993–1995 eversti (1992) Lauri Kiianlinna 1995–1998 eversti (1998) Hannu Toivonen 1998–2001 eversti (2000) Mika Peltonen 1.6.2001–30.11.2002 eversti (2000) Markku Riittinen 1.12.2002–31.12.2006
Arkisto Suomen Kansallisarkisto osti 2013 Stedingkin suvun arkiston, joka sisältää muun muassa 14 kansiota Savon prikaatin historiaa ja everstiluutnantti Berndt Johan Hastferin asiakirjat. Arkisto tuli digitoinnin jälkeen vapaasti käytettäväksi kesällä 2013.Uusi arkistolöytö kertoo Savon prikaatin historiaa 1780-luvulta. Yle.fi Uutiset. Viitattu 22.1.2013
Lähteet Kyösti Väänänen, Savon Prikaatin historiaa – Savon prikaatin ja sen perinnejoukkojen vaiheita Suomen itsenäisyyden ajalla, Savon Prikaatin Kilta 1978 Mikkeli
Viitteet
Aiheesta muualla Matti Kuusi Puhe Savon prikaatille 1957 Mikkelin kaupunki Yleisradio Savon Prikaati kotiuttaa viimeiset varusmiehet Olli Nepponen Savon Prikaatilla tärkeä rooli myös tulevaisuudessa
* Luokka:Mikkelin historia