thumb|220px|Rauta-nikkeli -seoksen lämpölaajenemiskertoimet eri seossuhteilla. Jyrkkä minimi on kohdassa 36% Ni. thumb|220px|Invar-metallipaloja Invar tarkoittaa metalliseoksia, joille on ominaista erittäin pieni ja toisinaan jopa negatiivinen lämpölaajenemiskerroin tietyllä lämpötila-alueella. Nimitys invar on peräisin sanasta invarianssi ('muuttumaton').
Käyttö Invar-seoksia käytetään suurta mittatarkkuutta vaativiin instrumentteihin, mittalaitteisiin ja kronometreihin, joille on tärkeää mittojen muuttumattomuus lämpötilan vaihdellessa.
Historia Invar-ominaisuuden havaitsi 1896 rautanikkeliseoksessa Fe65Ni35 sveitsiläinen fyysikko Charles Édouard Guillaume,Facta 2001, osa 6, palsta 597, hakusana "magia". WSOY 1981 joka sai 1920 keksinnöstään Nobelin fysiikanpalkinnon. Hän työskenteli mittoja ja painoja hallinnoivassa virastossa, jossa hän etsi halvempaa vaihtoehtoa mittanormaaleissa käytetylle platina-iridiumseokselle.
Metalliseokset Fe65Ni35-invar sisältää 65 prosenttia rautaa (Fe) ja 35 prosenttia nikkeliä (Ni). Mekaanisia ominaisuuksia säädellään seostamalla yksi prosentti magnesiumia (Mn), piitä (Si) ja hiiltä (C). Lämpölaajenemiskerrointa saadaan pienennetyksi edelleen seostamalla viisi prosenttia kobolttia (Co).
Nykyisin tunnetaan useita muitakin seoksia, joilla on invar-ominaisuus: pintakeskiset FeNi, FePt, FePd, FeMn, CoMn, FeNiPt, FeNiMn, CoMnFe... tilakeskiset CrFe, CrMn heksagoninen CoCr amorfisia FeB, FeP...
Laves-faasit ja metalliyhdisteet TiFe2, ZrFe2, RECo2 (RE=harvinaiset maametallit paitsi Eu), FeC, Dy2(FeCo)17...
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Metalliseokset