pienoiskuva|Aleksei Isajevin kuva neuvostoliittolaisessa kirjekuoressa kuvituksena vuonna 1978. pienoiskuva|R-11-ohjuksen moottori.
Aleksei Mihailovitš Isajev (, 24. lokakuuta 1908 Pietari – 10. kesäkuuta 1971 Moskova) oli neuvostoliittolainen raketti-insinööri.
Aleksei Isajev alkoi toimintansa Leonid Duškinin alaisuudessa toisen maailmansodan aikana. Tuolloin suunnittelun tavoite oli rakettimoottoria käyttävä torjuntahävittäjälentokone. Koelentokone Bereznjak-Isajev BI-1 lensi 12 kertaa vuosina 1942–1945.
Vuonna 1944 hän perusti oman suunnittelutoimistonsa (OKB), jonka tavoite oli kehittää nestemäistä ajoainetta käyttäviä rakettimoottoreita. Valentin Gluško huomasi Isajevin rakettimoottoreiden kehittyneisyyden verrattuna Saksan V-2-ohjuksen raskaaseen moottoriin. Moottorin polttokammion rakenne keveni ja yksinkertaistui.
Isajev on kuitenkin tunnettu pienemmistä rakettimoottoreistaan. Vuonna 1951 hänen moottorinsa oli R-11 (Scud) ohjuksen ydin. Isajev suunnitteli KDU-414-radankorjausmoottorin Neuvostoliiton planeettaluotaimiin (Venera-1 - Venera-8, Mars 1) ja KTDU-425-moottorin uudempiin kuuluotaimiin (Luna -luotaimet).
Isajev oli Neuvostoliiton tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsen.
Isajevin mukaan on nimetty kraatteri Kuun pinnalta vuonna 1976.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Neuvostoliittolaiset raketti-insinöörit Luokka:Vuonna 1908 syntyneet Luokka:Vuonna 1971 kuolleet