Aarne Michaël (Mikko) Tallgren (8. helmikuuta 1885 Ruovesi – 13. huhtikuuta 1945 Helsinki) oli suomalainen arkeologian professori, jota pidetään myös Viron tieteellisen arkeologian isänä.Eesti Entsüklopeedia 14, s. 507. Tallinn 2000.
Tausta A. M. Tallgrenin vanhemmat olivat kirkkoherra Ivar Markus Tallgren ja Jenny Maria Montin-Tallgren. Esseisti ja kriitikko Anna-Maria Tallgren oli hänen sisarensa ja kielentutkija Oiva Johannes Tuulio hänen veljensä.
Ura vasen|pienoiskuva|A. M. Tallgrenin läksiäiskahvit 3. syyskuuta 1920. Läksiäiskahvilla takarivissä asessori A. Böök, Sakari Pälsi, Julius Ailio, Lilly Kajanus ja Karin Hildén. Pöydän ääressä istuvat miehet ovat Juhani Rinne, Tallgren, Alarik Tawaststjerna, Alfred Hackman ja Hjalmar Appelgren-Kivalo. Naiset ovat edestä lukien Ebba Weilin, Siri Brunou, Mary Nielsen ja Tyyni Vahter. Tallgren valmistui filosofian kandidaatiksi 1905 ja lisensiaatiksi 1914. Vuosina 1906–1919 hän toimi Kansallismuseon amanuenssina, vuonna 1920 hänet kutsuttiin Tarton yliopiston arkeologian professoriksi. Helsingin yliopiston Suomen ja pohjoismaisen arkeologian professorin virkaa hän hoiti 1923–1945.
Tallgren oli Eurasia Septentrionalis Antiqua -aikakauskirjan toimittaja koko sen ilmestymisajan 1926–1938, aluksi U. T. Sireliuksen, sitten Ilmari Mannisen tämän kuolemaan asti vuoteen 1935 ja sitten yksin.Kokkonen, Jyri: Aarne Michael Tallgren And Eurasia Septentrionalis Antiquas, s. 8. Fennoscandia archaeologica II (1985). (Ilmestymisvuodet ovat myös Fennicassa.) Tallgren on tullut kansainvälisesti tunnetuksi Venäjän, Ukrainan ja Pohjois-Aasian esihistorian tuntijana. Jo vuodesta 1906 alkaen hän teki laajoja tutkimusmatkoja Euroopan puoleiselle Venäjälle, Siperiaan ja Kaukaasiaan.
Tallgren julkaisi useita tutkimuksia myös Suomen esihistoriasta. Hän oli Suomen Museo -julkaisun toimittaja 1917–1919 ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen puheenjohtaja 1930–1942.Muinaismuistoyhdistyksen historia Yhdistyksen 50-vuotiskertomuksen hän oli julkaissut 1920. Kotiseudun toimittajana hän työskenteli 1910–1923. Hän kuului Kansanvalistusseuran valtuuskuntaan 1934–1945 ja oli sen varapuheenjohtaja vuodesta 1937. Tarton yliopiston kunniatohtorin arvon hän sai vuonna 1932.
Tallgrenia on luonnehdittu kaukonäköisten synteesien luojaksi, joka oli arkeologisena ajattelijana aikaansa edellä ja jonka hypoteesit ovat usein tieteellisesti ajankohtaisia vielä nykyisinkin. Eino Leinoa ihaillut Tallgren oli liberaali, vegetaristi ja pasifisti, joka vieroksui aikakaudelleen luonteenomaista arkeologian käyttöä kansalliskiihkon lietsontaan.
Tallgren kuoli naimattomana, hänet on haudattu Turkuun Maarian kirkon hautausmaalle.
Teokset
Rajan tuolta puolen turistina Itä- ja Pohjois-Venäjällä, 1910 Kupfer- und Bronzezeit in Nord- und Ostrussland I: Die Kupfer- und Bronzezeit in Nordwestrussland, 1911 Historiantakaisista ajoista Suomessa, 1912 Kupfernen Flachäxte mit seitlichen Zapfen, 1912 Naispuku eri aikoina, 1912 Suomen kotiseutututkimus, sen tehtävät, vaiheet ja nykyiset järjestöt, 1912 Mathias Aleksanteri Castrén, 1913 Maailman historia 1: Vanha-aika, 1914 Aurajoen suun esihistorialliset muistot lisiä Maarian ja Kaarinan pitäjien kuvaukseen ja asutushistoriaan, 1915 Bronsåldern i Nyland, 1916 Collection Zaoussaîlov au Musée historique de Finlande à Helsingfors 1: Catalogue raisonné de la collection de l'âge du bronze, 1916 Lisiä Suomen historialliseen bibliografiaan 1: Suomen arkeologinen bibliografia, 1916 Rauta- ja vaskiporttitarinat, 1916 Satakunnan pronssikausi, 1916 Bronzezeitliches im Uralgebirge, 1917 Catalogue de la Collection de M. Znamenski antiquités de la Siberie occidentale conservées au Musée national de Finlande, 1917 Collection Tovostine des antiquités préhistoriques de Minoussinsk conservées chez le Dr Karl Hedman à Vasa chapitres d'archéologie sibérienne, 1917 Collection Zaoussaîlov au Musée historique de Finlande à Helsingfors 2: Monographie de la section de l'âge du fer et l'époque dite de Bolgary, 1918 Maarian pitäjän paikannimistö: 1 Mantereen puoleinen osa, 1918 Muinaistutkimuksen työmaalta, 1918 Suomen esihistorialliset ja ajaltaan epämääräiset kiinteät muinaisjäännökset, 1918 Époque dite d'Ananino dans la Russie orientale, 1919 L'âge du cuivre dans la Russie centrale, 1920 Eesti, 1923 Ethnographie préhistorique de la Russie du nord et des États Baltiques du nord, 1923 Itäbaltikumin esihistoriallisista kansallisuusoloista, 1923 Museomiehen työpöydältä kirjoitelmia muinaistieteellisten ja antikvaaristen harrastusten historiasta Suomessa, 1924 L’Orient et l’Occident dans l’âge du fer finno-ougrien jusqu’au IX:e siècle de notre ère, 1924 Archäologie Eestis 2: Von 500 bis etwa 1250 n. Chr., 1925 Copper idols from Galich and their relatives, 1925 Länsi ja Itä suomalais-ugrilaisissa rautakausissa n. v:een 800 j.Kr., 1925 Pontide préscythique après l'introduction des métaux, 1926 Eräitä suomalais-ugrilaisen nuoremman rautakauden kulttuuripiirejä, 1927 Euroopa muinasaeg pronksiaja algusest ajaloolise ajani, 1927 Kiinteän asutuksen alku Aurajoen laaksossa, 1929 Idrisi, la Finlande et les autres pays baltiques orientaux (Géographie, VII 4): édition critique du texte arabe, avec facsimilés de tous les manuscrits connus, traduction, étude de la toponymie, aperçu historique, cartes et gravures ainsi qu’un appendice donnant le texte de VII 3 et de VII 5, 1930 Liedon esihistoria, 1931 Liedon historia, 1931 Myöhäisesihistoriallinen Sauvo, 1931 Suomen historia 1: Suomen muinaisuus, 1931 Montin suvun esi- ja alkuhistoria, 1933 Suomen kansan esihistoriallinen kulttuuriperintö, 1933 J. R. Aspelinin uran alkutaipaleelta, 1937 Sodanjälkeisistä Pohjois-Aasian muinaislöydöistä, 1937 Maarian pitäjän paimenmuisto 1500- ja 1600-luvuilla, 1938 "Ethnogenesis" eli ajatuksia kansakuntain synnystä, 1939 Mannerheim archaelogical collection from Eastern Turkestan, 1940 John Abercromby lecture held at the Annual Meeting of the Finno-Ugrian Society, December 2, 1941, 1943 Maarian pitäjän historia 1,1: Maarian esihistoria, 1944 Maarian pitäjän historia 1,2: Keskiajan ja 1500-luvun Maaria, 1944
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
A. M. Tallgrenin lehtiartikkeleita: Muutamia haavekarttoja sota-ajan alkupuolelta, Suomen Kuvalehti, 27.7.1918, nro 30, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Merkillinen muinaislöytö, Suomen Kuvalehti, 21.7.1923, nro 29, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Salattuja aarteita. Uusia muinaislöytöjä Aasiassa, Suomen Kuvalehti, 10.4.1926, nro 15, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viron muinaislinnoja, Hakkapeliitta, 24.4.1926, nro 16, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Tietoja suomalais-ugrilaisesta arkeologiasta. Mielenkiintoinen matka Venäjälle viime kesänä, Helsingin Sanomat, 19.11.1928, nro 316, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Kroatiassa ja Bosniassa, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 22.9.1929, nro 38, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomalaiset arkeologit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Tarton yliopiston professorit Luokka:Helsingin yliopiston professorit Luokka:Vuonna 1885 syntyneet Luokka:Vuonna 1945 kuolleet