2012 (MMXII) oli karkausvuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Yhdistyneet kansakunnat nimesi vuoden 2012 kansainväliseksi osuuskuntien vuodeksi.
Muut ajanlaskut Kiinalaisen kalenterin mukaan vuosi 2012 on lohikäärmeen vuosi. Mayakalenterin (Tzolk'in) 13. baktun loppui 21. joulukuuta. Sen jälkeen alkoi uusi pitkänlaskun kierros. New Age -ajattelutyylissä 13. baktunin loppumista tulkittiin usein maailmanlopun (2012-ilmiö) ajankohdaksi.
Tapahtumia Tammikuu pienoiskuva|Tupakkatuotteita ei ole Suomessa saanut pitää enää esillä myymälöissä, kuvassa tupakka-automaatti erään kaupan kassalla. pienoiskuva|Costa Concordia puoliksi uponneena 14. tammikuuta 2012. 1. tammikuuta – Euroopan unionin puheenjohtajuus siirtyi Puolalta Tanskalle. 1. tammikuuta – Tokiota ravisutti 7 magnitudin maanjäristys. Järistyksen keskus oli yli 300 kilometrin syvyydessä Filippiinienmerellä, lähellä Japanille kuuluvia Izusaaria. 1. tammikuuta − Suomen tupakkalaki kiristyi: tupakkatuotteita ei enää saanut pitää näkyvillä elintarvikemyymälöissä. 1. tammikuuta − Tasavallan presidentti Tarja Halonen piti virkakautensa viimeisen uudenvuodenpuheen, jossa hän puuttui aiempaa tarmokkaammin yhteiskunnan eriarvoistumiseen ja nuorten syrjäytymiseen. 1. tammikuuta − Länsi-Turunmaan kaupunki muutti nimensä Paraiseksi. 5. tammikuuta − Syyttäjä vaati Egyptin entiselle presidentille Hosni Mubarakille ja kahdelle hänen pojalleen kuolemanrangaistusta sekä kahdeksalle Mubarakin lähipiiriin kuuluneelle henkilölle vankeusrangaistuksia Mubarakin virkakaudella tapahtuneista rikoksista. 13. tammikuuta – Italialaisen risteilijä Costa Concordian karilleajo Italian länsirannikolla. 15. tammikuuta – Kazakstanin parlamenttivaalit. Nur Otan -puolue saavutti noin 80% äänistä. 15. tammikuuta – Venäjän Phobos-Grunt–Mars-luotain syöksyi Maan ilmakehään ja tuhoutui. 17. tammikuuta – Kaikkiaan noin 7 000 verkkosivustoa protestoi SOPA-lakiesitystä vastaan sensuroimalla sisältöään. Sivustoihin kuuluivat muun muassa englanninkielinen Wikipedia, WordPress, Google, Reddit, Boing Boing, Tucows ja Wired. 19. tammikuuta – Yhdysvaltain hallitus sulki Hongkongissa toimineen Megaupload-tiedostonjakosivuston. Neljä sen ylläpitäjistä ilmoitettiin pidätetyn Uudessa-Seelannissa. Sen perustaja Kim Dotcom oli tietojen mukaan Saksan ja Suomen kansalainen. FBI syytti sivuston ylläpitäjiä salaliitosta tekijänoikeusrikkomuksiin ja rahanpesuun sekä pimeisiin kauppoihin. 21. tammikuuta − Ruotsin sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Håkan Juholt jätti paikkansa ehdittyään toimia siinä vain kymmenen kuukautta. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 27. tammikuuta Ruotsin metallityöväen liiton puheenjohtaja Stefan Löfven. 22. tammikuuta – Kroatiassa järjestettiin kansanäänestys Euroopan unionin liittymisestä. 66 % äänestäneistä kannatti ja 33 % oli vastaan. 22. tammikuuta – Libyan Siirtymäajan kansallisen neuvoston (NTC) kakkosmies Abdul Hafiz Ghoga jätti paikkansa häntä vastaan Bengasissa suunnattujen mielenosoitusten ja viikonloppuisen NTC:n paikallisen päämajan valtauksen jälkeen. Neuvoston puhemies Mustafa Abdul Jalil varoitti seuraavana päivänä sisällissodan uhasta, jos NTC hajoaa. 24. tammikuuta − Turkin Pariisin-suurlähettiläs varoitti Ranskaa maiden välisten diplomaattisuhteiden katkeamisesta sen jälkeen, kun Ranskan kansalliskokous oli hyväksynyt lain, jonka nojalla Ottomaanien valtakunnan alueella vuonna 1915 tehdyn armenialaisten joukkomurhan kiistämisestä tuli rangaistava teko. Armenia puolestaan ilmaisi tyytyväisyytensä päätökseen. Kyseisen lain voimaantuloon tarvittiin vielä presidentti Nicolas Sarkozyn vahvistus. 25. tammikuuta − Voimakkain avaruusmyrsky kuuteen vuoteen iskeytyi Maan magneettikenttään ja aiheutti voimakkaita revontulia. 27. tammikuuta − Suuressa osassa Eurooppaa alkoi poikkeuksellinen kylmäaalto.
Helmikuu thumb|Kuningatar Elisabet II:n timanttiriemujuhlan (Diamond Jubilee) juhlallisuudet alkoivat. 1. helmikuuta – Egyptin jalkapallomellakka: Egyptin Port Saidin stadionilla tapahtui al-Masryn ja al-Ahlin välisen ottelun jälkeen fanien kesken yhteenotto, jossa kuoli 79. Egyptin parlamentissa järjestettiin seuraavana päivänä hätäistunto, jossa Muslimiveljeskunta syytti tapahtuneesta maan sotilashallitusta ja turvallisuusviranomaisia. Perjantairukousten jälkeen levottomuudet levisivät Kairoon, Sueziin ja Aleksandriaan. 3. helmikuuta – Satoja autoja kolaroi Lahdenväylällä Helsingissä Kehä I:n ja Kehä III:n välillä lumimyrskyn vuoksi. Lisäksi kymmeniä ihmisiä vietiin sairaalaan. Kolari johti koko Helsingin seudun pysähtymiseen ja sairaalojen täytyi nostaa valmiustasoaan. 4. helmikuuta − Kiina ja Venäjä estivät veto-oikeudellaan YK:n turvallisuusneuvostossa Syyriaa koskevan päätöslauselmaehdotuksen hyväksymisen. Yhdysvaltain ja Ranskan ajamassa päätöslauselmaesityksessä vaadittiin Syyrian presidentin Bašar al-Assadin eroa. Myös Iso-Britannia ja kaikki turvallisuusneuvoston vaihtuvat jäsenet olivat äänestäneet esityksen hyväksymisen puolesta. Ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Human Rights Watch arvostelivat voimakkaasti Kiinan ja Venäjän toimintaa. 5. helmikuuta − Suomen presidentinvaali. Sauli Niinistö valittiin Suomen presidentiksi 62,6 prosentin kannatuksella. 6. helmikuuta – Kuningatar Elisabet II:n timanttiriemujuhlan (Diamond Jubilee) juhlallisuudet alkavat valtaannousunsa Yhdistyneen kuningaskunnan, Kanadan, Australian, Uuden-Seelannin ja eräiden muiden valtioiden valtaistuimille sekä tulosta Kansainyhteisön päämieheksi 60. vuosipäivänä. 6. helmikuuta − Yhdysvallat sulki suurlähetystönsä Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa. 8. helmikuuta – Sisäministeriön virkamiestyöryhmä jätti alue- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle mietintönsä, jonka mukaan Suomessa olisi tulevaisuudessa mahdollisesti vain noin 70 kuntaa. Ehdotukseen sisältyi muun muassa Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan liittäminen yhdeksi suurkaupungiksi. Mietintö herätti kiivaan keskustelun lähidemokratian toteutumisesta ja siitä kanneltiin eduskunnan oikeusasiamiehelle, koska kunnille oli annettu vain kaksi kuukautta aikaa lausuntojen antamiseen. 8. helmikuuta – Puolustusvoimat julkisti laajan kolmivuotisen uudistus- ja säästöohjelman, jolla oli tarkoitus saavuttaa vuositasolla noin 115 miljoonan euron säästöt. Ohjelmaan sisältyi kuuden joukko-osaston lakkauttaminen, henkilöstön vähentäminen noin 2 200:lla, armeijan sodanaikaisen vahvuuden supistaminen lähes kolmanneksella sekä vanhentuneen kaluston myynti tai romuttaminen. Yleinen asevelvollisuus oli kuitenkin tarkoitus säilyttää. Erityisesti Kauhavalla sijaitsevan Lentosotakoulun, Kontiolahdella sijaitsevan Pohjois-Karjalan Prikaatin ja seitsemän sotilassoittokunnan lakkauttaminen herätti arvostelua. 18. helmikuuta − Latviassa järjestettiin kansanäänestys siitä, myönnetäänkö venäjän kielelle virallisen kielen asema latvian kielen ohella. Päätös torjuttiin. 21. helmikuuta – Euroalueen valtiovarainministerit päättivät Brysselissä myöntää Kreikalle uuden 130 miljardin euron lainapaketin. Yksityisten sijoittajien lainapapereista leikattiin 53,5%, jolla Kreikan velkoja leikattiin 107 miljardia euroa. Kreikan velka-aste on tarkoitus leikata nykyisestä 160 % BKT:sta noin 120,5 prosenttiin vuonna 2020. 21. helmikuuta − Afganistanissa alkoivat väkivaltaiset mellakat amerikkalaisia vastaan, kun paikalliset työntekijät löysivät Bagramin lentotukikohdassa poltettuja koraaneita. 26. helmikuuta – Syyriassa hyväksyttiin kansanäänestyksellä uusi perustuslaki, joka tuo maahan monipuoluejärjestelmän ja rajoittaa presidentin kaudet kahteen seitsemänvuotiseen. Sisäministeri Mohammad Chaarin mukaan 89,4 % äänestäjistä kannatti uudistusta. 29. helmikuuta – Suomen Pankki Helsingissä vaihtoi markkoja euroiksi viimeistä päivää.
Maaliskuu pienoiskuva|Sauli Niinistö astui Suomen tasavallan presidentin virkaan. pienoiskuva|Syyrian armeija valtasi Homsin Baba Amrin kaupunginosan. 1. maaliskuuta − Sauli Niinistö astui Suomen tasavallan presidentin virkaan. 2. maaliskuuta – Syyrian armeija valtasi kapinallisilta Homsin Baba Amrin kaupunginosan, jota se oli saartanut ja pommittanut lähes kuukauden. Turkissa oleskeleva Syyrian vapaan armeijan komentaja Riad al-Asaad sanoi vetäytymisen olleen "taktinen". 4. maaliskuuta – Venäjän presidentinvaalit. Vladimir Putin valittiin Venäjän presidentiksi ensimmäisellä kierroksella. 6. maaliskuuta – Bengasissa kokoontunut 3000 edustajan neuvosto julisti Itä-Libyan Kyrenaikan hallitsevan omia asioitaan ja valisti perustetun Kyrenaikan neuvoston johtoon entisen kuninkaan sukulaisen Ahmed al-Senussin. Siirtymäajan kansallisen neuvoston puhemies Mustafa Abdel Jalil tuomitsi "ulkomaisen salaliiton" ja sanoi puolustavansa kansallista yhtenäisyyttä tarvittaessa asevoimin. 10. maaliskuuta – Robert Ficon johtama sosiaalidemokraattinen puolue voitti ennenaikaiset vaalit Slovakian parlamentin valitsemiseksi. 13. maaliskuuta − 28 ihmistä kuoli ja yli 20 loukkaantui linja-autoturmassa Sveitsin eteläosassa lähellä Sierren kaupunkia. Suurin osa surmansa saaneista oli hiihtolomalla olleita belgialaisia koululaisia. Kuljettajan arveltiin menettäneen auton hallinnan, jolloin se törmäsi suurella nopeudella tunnelin betoniseinämään. 15. maaliskuuta − Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala erotutti viisi jäsentä Finnairin seitsenjäsenisestä hallituksesta. Taustalla oli Finnairin johdon palkitsemisesta ja yhtiöön sitouttamisesta noussut kohu, jonka vuoksi Finnairin matkustamohenkilökunta oli sanoutunut irti yhtiön tervehdyttämisohjelmasta. Hieman aiemmin oli myös aloitettu esitutkinta yhtiön pääjohtajan Mika Vehviläisen asuntokaupasta. 15. maaliskuuta − Viisi ihmistä kuoli lento-onnettomuudessa Kebnekaisen tunturialueella Pohjois-Ruotsissa. 18. maaliskuuta – Formula 1:n kauden 2007 maailmanmestari Kimi Räikkönen teki kahden vuoden jälkeen paluun Formula 1 -sarjaan sijoittuen seitsemänneksi kauden avausosakilpailussa Australian GP:ssä Albert Parkin radalla. 18. maaliskuuta – Joachim Gauck valittiin Saksan liittopresidentiksi. 21. maaliskuuta – Malissa alkoi sotilasvallankaappaus. Sotilaat ottivat haltuunsa valtiontelevision ja presidentinpalatsin. Presidentti Amadou Toumani Touré piiloutui. Sotilaat olivat tyytymättömiä armeijan huoltoon sen taistellessa maan pohjoisosassa tuaregikapinallisia vastaan. Demokratian elvytyksen ja valtion yhtenäistämisen kansallinen komitea (CNRDR) ilmoitti palaavansa perustuslailliseen presidentinvaltaan sen jälkeen kun maan kansallinen ja alueellinen yhtenäisyys on palautettu. 26. maaliskuuta − Elokuvaohjaaja James Cameron laskeutui kolmantena ihmisenä Mariaanien haudan syvimpään kohtaan Challengerin syvänteeseen 11 kilometrin syvyyteen. 29. maaliskuuta − Helsingin hovioikeus piti voimassa helsinkiläiselle perushoitajalle Aino Nykopp-Koskelle Helsingin käräjäoikeudessa joulukuussa 2010 langetetun elinkautisen vankeusrangaistuksen Suomen rikoshistorian laajimmaksi luonnehditussa sarjamurhajutussa. Nykopp-Koski ja hänen asianajajansa ilmoittivat heti hakevansa valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta. 30. maaliskuuta − Puolustusministeri Stefan Wallin ilmoitti eroavansa RKP:n puheenjohtajan paikalta kesän puoluekokouksessa. Wallin kiisti julkisuutta saaneen ns. Dragsvik-kohun vaikutuksen hänen päätökseensä. 30. maaliskuuta − Helsingin hovioikeus piti voimassa ruandalaiselle pastorille François Bazaramballe langetetun elinkautisen vankeusrangaistuksen joukkotuhonnasta. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus oli kesäkuussa 2010 tuominnut Bazaramban osallisuudesta vuoden 1994 Ruandan kansanmurhaan. Bazaramba ja hänen asianajajansa ilmoittivat hakevansa valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta.
Huhtikuu pienoiskuva|Malin Bamakossa osoitetaan mieltä tuaregien julistamaa Azawadin itsenäistymistä vastaan. pienoiskuva|Ihmisiä evakuoidaan rakennuksista Intian Kalkuttassa, kun Intian valtameren maanjäristyksen jälkeen koko valtameren alueelle annettiin tsunamivaroitus.