thumb|Hautoja ortodoksisella hautausmaalla. thumb|Pyhän Elian kirkko hautausmaalla. Helsingin ortodoksinen hautausmaa on ortodoksinen hautausmaa Helsingin Lapinlahdessa, luterilaisen Hietaniemen hautausmaan eteläpuolella. Vuonna 1815 perustettuna se oli Helsingin vanhin käytössä ollut hautausmaaMarja Pehkonen: Muistoja Helsingin hautausmaalta Ortodoksiviesti 5/2009., kunnes vuoden 2009 alueliitoksen myötä Östersundomin kappelin hautausmaa tuli myös osaksi Helsinkiä.
Yleistä Hautausmaan aluetta rajoittaa etelässä Porkkalankatu ja idässä Mechelininkatu. Lännessä se rajoittuu suoraan Suomen kaartin hautausmaahan ja Helsingin islamilaiseen hautausmaahan. Pohjoisessa Lapinlahdentie erottaa sen luterilaisesta Hietaniemen hautausmaasta. Ortodoksisen hautausmaan pääportti on Lapinlahdentien puolella, ja sen osoite on Lapinlahdentie 2.
Hautausmaalla on kaksi kirkkorakennusta, Pyhän Elian kappeli vuodelta 1852 ja arkkitehti Ivan Kudrjavzevin suunnittelema Pyhän Elian kirkko vuodelta 1958.
Historia Helsingissä asui ortodokseja 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa, mutta heillä ei ollut omaa hautausmaata. Heidät haudattiin luterilaisten kanssa Kampinmalmin hautausmaahan, joka sijaitsi nykyisen Vanhan kirkkopuiston paikalla. Kun Suomi liitettiin Venäjään, Helsingin edustalla sijainneesta Viaporin linnoituksesta tuli venäläinen varuskunta, jonka sotilaat olivat pääasiassa ortodokseja mutta myös juutalaisia ja islaminuskoisia. thumb|Nikolai Sinebrychoffin hauta. Viaporin komendantti vaati vuonna 1809 Helsingiltä maata uutta ortodoksista hautausmaata varten, koska Viaporissa ei ollut hautausmaaksi kelvollista aluetta. Aluksi venäläiset sotilaat haudattiin Kamppiin nykyisen Bulevardin varrella olevan korttelin numero 71 alueelle, kunnes vuonna 1815 Helsingin ortodokseille osoitettiin uusi hautausmaa-alue Lapinlahden niemeltä Ruoholahden pohjoisrannalta. Vainajat kuljetettiin hautausmaalle vesiteitse. Rantaviivan siirryttyä laituri on sittemmin purettu, mutta rannasta hautausmaan kappelille johtanut lehmuskäytävä on yhä jäljellä hautausmaan pohjois–etelä-suuntaisena keskikäytävänä. Myöhemmin vakiintui tavaksi, että upseerit haudattiin Lapinlahden hautausmaalle ja venäläisen sotaväen rivisotilaat sekä matruusit Taivallahden rannalle vuonna 1826 perustetulle Taivallahden sotilashautausmaalle. Tämä hautausmaa oli otettu käyttöön Töölön sotasairaalassa kuolleita varten. Se poistui käytöstä vuonna 1918 ja muutettiin puistoalueeksi vuonna 1930.
thumb|Amiraali Nicolai von Bodiscon hauta on hautausmaan vanhin. Helsingin ortodoksinen seurakunnan toiminta käynnistyi Pyhän Kolminaisuuden kirkon valmistuttua 1827. Neljä vuotta myöhemmin kenraalikuvernööri A. A. Zakrewski määräsi Viaporin komentajan luovuttamaan hautausmaan kaupungin kreikkalais-venäläiselle kauppiaskunnalle.Pehkonen 2008, s. 66. Tämän jälkeen Viaporin sotilaat haudattiin keskikäytävän itäpuolelle ja seurakunnan jäsenet länsipuolelle. Ortodoksisen hautausmaan vanhin nykypäiviin säilynyt hautamuistomerkki on lokakuussa 1815 kuolleen Viaporin sotasataman päällikön, kontra-amiraali Nicolai von Bodiscon hauta kirkon lähellä.Pehkonen 2008, s. 61, 67. Alkuperäisen kappelin seuraajaksi rakennettiin Pyhän Elian kappeli, joka vihitiin käyttöön profeetta Elian päivänä 20. heinäkuuta 1852. Hautausmaalla niin ikään sijaitseva Pyhän Elian kirkko valmistui 28. syyskuuta 1958. thumb|Anna Vyrubovan hauta. Toisen maailmansodan jälkeen yhä suurempi osa Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenistä ja siten myös hautausmaalle haudatuista on ollut suomenkielisiä, monet luovutetusta Karjalasta muuttaneita ja heidän jälkeläisiään. Mechelininkadun viereisessä korttelissa 16 on pieni sankarihauta-alue, johon on haudattu 58 talvi- ja jatkosodassa kaatunutta. Alueen vieressä on Nina Sailon suunnittelema sankaripatsas Vapahtaja sotilaiden lohduttajana. Korttelissa 43 on 1968 pystytetty muistokivi sotavankeudessa 1939–1940 kuolleille Suojärven kunnan asukkaille.Pehkonen 2008, s. 68.
Kesällä 2013 hautausmaalla suoritetuissa maatutkatutkimuksissa löydettiin parikymmentä maanalaista katakombia, joista suurin oli noin viisi metriä pitkä. Niistä vanhimpien arveltiin olevan 1800-luvulta.Kalle Pirhonen: Näin Helsingistä löydettyjä katakombeja tutkitaan Yle 16.7.2013. Viitattu 1.2.2014. Myöhemmin löydöistä ainakin 12 varmistettiin.Pekka Mommo: Hautausmaa kätki salaisuuden – muinaisten hautaholvien verkosto paljastui sattumalta Yle 31.1.2014. Viitattu 1.2.2014. thumb|Fabergén sukuhauta. thumb|Adrian Nepeninin hauta. Ortodoksiselle hautausmaalle haudattuja tunnettuja henkilöitä Knut Aas, liikkuvan poliisin päällikkö Pekka Akimov, säveltäjä Kirill Babitzin eli Kirka, laulaja Sammy Babitzin, pop-laulaja Nicolai von Bodisco, amiraali, Viaporin sotasataman päällikkö Arvid Broms, taidemaalariPuumala, Anne: "Arveen arvoitus". Pohjalainen, 21.9.2019, s. 23. Boris Björkelund, luutnantti ja toimitusjohtaja Reino Castrén, liikennesuunnittelija Achilles Christides, tupakkatehdas Fennian perustaja Ina Colliander, kuvataiteilija Tito Colliander, kirjailija, Ina Collianderin puoliso Tamara Dernjatin, laulaja, Metro-tyttöjen jäsen Taina Elg, tanssija ja näyttelijä Eugenio Giraldoni, italialainen baritoni Albert Goldbeck-Löwe, Helsingin saksalaisyhteisön johtomies Leo Golowin, näyttelijä, teatterinjohtaja Aleksei Hozjainov, prokuraattori Helvi Hämäläinen, kirjailija Jaakko Kaurinkoski, diplomaatti Aleksanteri Karpin, piispa Feodor Kiseleff, kauppaneuvos Nikolai Kiseleff, kauppaneuvos Kalevi Kotkas, yleisurheilija Ivan Kudrjavzev, arkkitehti Kalle Könkkölä, kansanedustaja, vammaisjärjestövaikuttaja Maija Könkkölä, arkkitehti ja vammaisjärjestövaikuttaja Tapio Lipponen, Yleisradion viihdepäällikkö, muusikko Kauko Maijala, vuorineuvos, Perusyhtymän pääjohtaja Adrian Nepenin, Venäjän Itämeren laivaston komentajaPehkonen 2008, s. 62. Sergei Nikolajeff, liikemies Daniel Nyblin, valokuvaaja Hagar Olsson, kirjailija Paul Paavela, ministeri, Rautatiehallituksen pääjohtaja Juri Repin, taidemaalari Ilja Repinin poika Michael Schilkin, muotoilija Nikolai Sinebrychoff, Sinebrychoff-panimon perustaja Aleksander Strandman, senaattori Ensio Suominen, lavastaja Cyril Szalkiewicz, pianotaiteilija Pekka Tiilikainen, radioselostaja Ivan Timiriasev, kenraalikuvernöörien adjutantti, valokuvaajaPehkonen 2008, s. 70–71. Jakov Tschernischeff, liikemies, Helsingin rikkaimpia asukkaita 1800-luvulla Jegor Uschakoff, liikemies Valentin Vaala, elokuvaohjaaja Anna Vyrubova, Venäjän keisarinna Aleksandra Fjodorovnan hovineiti
Lähteet Marja Pehkonen: Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta. Helsingin kaupunginmuseo 2008 (Narinkka-sarja).
Viitteet
Aiheesta muualla
Hautausmaa Helsingin ortodoksisen seurakunnan sivuilla Ortodoksisuutta eilen ja tänään, Helsingin Ortodoksinen seurakunta 1827–2002, toim. Petri Piiroinen ym. () Juhani Seppovaara: Elävä hiljaisuus Hietaniemen hautausmailla, Otava 2002 () Matkalla jonnekin: https://hapinmatkat.blogspot.fi/2017/10/152-keisarillista-hovia-ja-muita.html Saara Räntilä, 2017, Lapinlahden ortodoksinen hautausmaa : Hautakirjanpito- ja kartoitusprojekti
Luokka:Helsingin hautausmaat Luokka:Suomen ortodoksiset hautausmaat Luokka:Lapinlahti (Helsinki)