Turun Vähä-Heikkilän lentoasema oli Venäjän Itämeren laivaston II Ilmailuprikaatin 5. lentodivisioonan toinen lentoasema. Toinen oli sijoitettuna Dragsfjärdin Söderlångvikiin. Lentoasema sijaitsi lähellä Aurajoen suuta, mikä vaikeutti sen toimintaa laivaliikenteen ja veneiden vuoksi.
Lentoasemalla oli neljä lentokonesuojaa, korjaamot sekä esikunta-, kasarmi- ja varastorakennukset. Suomen ilmavoimien lentotoiminta alkoi siellä heinäkuussa 1918, kun lento-oppilaat siirrettiin Hermannin lentoasemalta Vähä-Heikkilään. Venäläisten tarkoituksena oli laajentaa lentoasemaa rakentamalla yhteyteen vielä maalentokenttäkin, mutta sen toimeenpano jäi vallankumouksen vuoksi.
Ilmavoimien käytössä oli Stetinin M-16-, Stetinin M-16- ja Friedrichshafen-lentokoneita. Turun Lentokoulu muuttui 1. lokakuuta 1918 Lentopataljoonaksi, jonka sijaintipaikaksi määrättiin Santahaminan lentoasema. Turkuun jäänyt lento-osastokin siirrettiin Santahaminan lentoasemalle, kun lento-osasto liitettiin Ilmailupataljoonaan.
Vähä-Heikkilän lentoasemalla ja Söderlångvikin lentoasemilla olivat venäläisaikana tukikohtinaan Mäntyluodon lentotukikohta, Jurmon lentotukikohta Korppoossa ja Lappvikin lentotukikohta Hangossa.
Venäjän Itämerenlaivaston 2. ilmailuprikaatin lentoasemat ja lentotukikohdat ensimmäisessä maailmansodassa Lentoasemat, lentotukikohdat ja laskusillat: luettelo Suomen sisällissodan aikaisista lentokentistä Hermannin lentoasema (1915) | Kotkan lentotukikohta (1917) | Granbodan lentoasema (1916) / 4. Ilmailudivisioona | Torpvikin lentotukikohta | Saltvikin lentotukikohta | Jungfrusundin lentoasema / 5. Ilmailudivisioona | Vähä-Heikkilän lentoasema / 5. Ilmailudivisioona | Jurmon lentotukikohta | Lappohjan lentotukikohta | Mäntyluodon lentotukikohta
Luokka:Suomen sisällissodan aikaiset lentokentät luokka:Ensimmäinen maailmansota luokka:Venäjän Itämeren laivasto luokka:Turun liikenne Luokka:Suomen entiset lentoasemat Luokka:Turun entiset rakennukset ja rakennelmat Luokka:Pihlajaniemi