Nuokkutalvikki (Orthilia secunda) on vihreänä talvehtiva, pienikokoinen kasvilaji, jota tavataan laajalla alueella pohjoisella pallonpuoliskolla. Nuokkutalvikkia on pidetty sukunsa ainoana lajina. Aiemmin sen katsottiin kuuluvan talvikkien sukuun.
Ulkonäkö ja koko 200px|thumb|left|Nuokkutalvikin kukinto. Monivuotinen nuokkutalvikki kasvattaa pitkän maarönsyn, josta nousee 5–20 cm korkeita kukkavarsia. Vihreinä talvehtivat lehdet ovat ruusukkeena varren tyvellä. Lehdet ovat 2–4 cm pitkiä, soikeita, kiiltäviä ja sahalaitaisia. Lehden ruoti on lapaa lyhyempi. Kukinto on tiheä, nuokkulatvainen ja toispuoleinen terttu, joka muodostuu 5 mm:n kokoisista vihertävänvalkoisista ja kellomaisista kukista. Nuokkutalvikki kukkii Suomessa kesä-heinäkuussa. Kasvin hedelmistö on lähes pysty.Retkeilykasvio 1998, s. 213.
Levinneisyys Nuokkutalvikkia tavataan Länsi- ja Pohjois-Euroopassa paikoin Islannista Pyreneille ja yleisemmin Saksasta itään, Etelä-Euroopassa kuitenkin lähinnä vuoristoissa. Levinneisyysalue jatkuu halki Siperian ja Keski-Aasian havumetsävyöhykkeen ja edelleen Pohjois-Amerikan pohjois- ja keskiosiin. Suomessa nuokkutalvikki on yleinen koko maassa.
Nuokkutalvikista tunnetaan kaksi alalajia. Näistä alalaji secunda kasvaa Euroopassa, Keski- ja Itä-Aasiassa sekä Pohjois-Amerikan pohjois- ja keskiosissa. Alalaji obtusa puolestaan kasvaa Siperiassa, Keski-Aasiassa sekä Pohjois-Amerikan pohjoisosissa.
Elinympäristö Nuokkutalvikki kasvaa kosteissa kangas- ja korpimetsissä. Sitä esiintyy mustikkatyyppiin kuuluvilla tuoreilla kankailla, soilla, tunturi- ja kaskikoivikoissa.
Lähteet Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
Aiheesta muualla Suomen Lajitietokeskus: Nuokkutalvikki (Orthilia secunda) Pohjolan kasvien pauloissa: Orthilia secunda - nuokkutalvikki Kasviatlas 2021: Nuokkutalvikin (Orthilia secunda) levinneisyys Suomessa.
Luokka:Kanervakasvit