pienoiskuva|oikea|Juna Roslagsbanan-rautatien pääteasemalla Kårstassa. pienoiskuva|oikea|Angarnssjöängenin kosteikko on luonnonsuojelualuetta.

Vallentunan kunta () on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Vallentuna.

Kunnan maapinta-ala on 357,74 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 34 246 henkeä (31.12.2021).

Vallentunan naapurikuntia ovat Österåker, Täby, Upplands Väsby, Sigtuna ja Norrtälje.

Taajamien ulkopuolella maisemaa hallitsevat maanviljelysseudut järvineen ja jokineen. Omakotiasuminen on hyvin yleistä Vallentunassa. Vuoden 1970 jälkeen kunnan väkiluku on yli kaksinkertaistunut. Kasvun taustalla vaikuttavat kunnan luonnonläheisyys ja sijainti vain 30 minuutin etäisyydellä Tukholmasta.

Vuonna 2007 kunnassa oli 75,99 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 21,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys Vanha Garnin pitäjä liitettiin Össebyn pitäjään jo vuonna 1838, jonka jälkeen pitäjän nimeksi tuli Össeby-Garn. Vuoden 1862 kunnallislakien astuttua voimaan nykyisen Vallentunan alueen kahdeksan pitäjää muodostivat kukin oman maalaiskunnan. Vuonna 1952 niistä muodostettiin kaksi "suurkuntaa":

Vallentuna (aiemmat Vallentuna, Markim, Orkesta ja Frösunda) Össeby (aiemmat Angarn, Kårsta, Vada ja Össeby-Garn)

Vuoden 1971 kuntauudistuksessa nämä kunnat yhdistettiin Vallentunan kunnaksi ja uuden kunnan keskustaajamaksi tuli Vallentuna.

Vaakuna Vaakunaselitys: Vaakasuuntaan jaetun kilven yläosassa hopeisella pohjalla punainen kotka ja vihreässä alaosassa kultainen kirves molemmilla puolillaan kaksi kuusikulmaista tähteä niinikään kultaa. (Ruotsiksi: Sköld delad av silver, vari en röd örn, och av grönt, vari en bila av guld mellan två sexuddiga stjärnor, likaledes av guld.)

Vaakuna luotiin Vallentunalle vuoden 1952 kuntaliitoksen jälkeen. Symbolit otettiin Vallentunan kihlakunnan ja Seminghundran kihlakunnan sineteistä. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa vaakunaa ei muutettu, vaikka kunnan alue kasvoi.

Väestönkehitys

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa. Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä(31.12.2015) % Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet4 14712,8 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla1 2233,8 Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla3 0759,5 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa23 93573,9

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 676 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 2,3 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 8,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 656 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 3,4 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 231 743 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 172 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti: 0–17-vuotiaat: 26,1 % 18–64-vuotiaat: 59,7 % 65 vuotta täyttäneet: 14,2 %

Elinkeinot Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Taajamat

Kunnassa on 6 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 82,3 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 332 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

# Taajama Väkiluku(31.12.2010) 1 Vallentuna* 22 146 2 Karby 865 3 Lindholmen 860 4 Kårsta 457 5 Johannesudd 249 6 Brottby 205

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Vallentunan taajamassa on 29 519 asukasta, ja se kuuluu osittain myös Täbyn kuntaan.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat: Angarn och Rörby Björkholmen + Bylet* Ekskogen Ekskogen och Älgeby Frösunda Grandal och Lövlund Hacksta västra och Björkhyddan Lingsberg Lövsättra Mälsta-Lingsberg Mörbytorp Norrdal + Lövhamra + Ösby Nybygget Säby-Uthamra Örsta

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Björkholmen + Bylet kuuluu osin myös Norrtäljen kuntaan.

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010: Bromma + Lövlund Brottby Gröndal Johannesudd

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Vallentunan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Paikannimen merkitys

Vallentuna-nimi kirjoitettiin vuonna 1253 muodossa Valændatunum, jossa on kaksi osaa: Valændar ja Tuna. Nimen katsotaan useimmiten tarkoittavan ilmaisua "Valandsbornas tuna". Valand-sanan alku osa Val voi tarkoittaa samaa kuin vall eli ruohoa kasvavaa laidunmaata. Sana tuna puolestaan voi tarkoittaa "aidattua".

Piirit pienoiskuva|oikea|Kartta Vallentunan kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin: Angarnin piiri Frösundan piiri Kårstan piiri Markimin piiri Orkestan piiri Vadan piiri Vallentunan piiri Össeby-Garnin piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat: Vallentuna Össeby

Historialliset seurakunnat Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin. Angarn Frösunda Garn* Kårsta Markim Orkesta Vada Vallentuna Össeby-Garn (Össeby)

Kirkot

Lähteet

Aiheesta muualla

Vallentunan kunnan kotisivut

*