Ihmisen ulkonäkö tarkoittaa ihmisen kaikkia ulkoisia piirteitä ja ulkomuotoa. Siihen kuuluvat niin perinnölliset ja synnynnäiset piirteet kuin elämän aikana hankitut piirteetkin, kuten myös vaatetus ja itsensä koristelu.
Osatekijät Ihmisen ulkonäköön vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi:
Pysyvät fysiologiset piirteet: sukupuolen mukaan määräytyvät erot perinnöllisesti määräytyvät erot – kehon ja ruumiinosien koko ja muoto, ihonväri, hiustyyppi ja hiusten väri, silmien väri ym. syntymän jälkeen muodostuneet erot – ravitsemuksen vaikutukset, sairauksien ja vammojen jäljet ym.
Vanhenemisen seuraukset: ihomuutokset (ryppyyntyminen, värimuutokset ym.), kaljuuntuminen, hiusten harmaantuminen ym.
Vaihtelevat piirteet: kehon koostumus (lihasmassa, rasvakerros ym.), ihon karvoitus (ihokarvat, hiukset, parta, viikset ym.), rusketus, sairauksien ja vammojen aiheuttamat ohimenevät muutokset (näppylät, mustelmat ym.) ym.
Hetkelliset muutokset: ilmeet, punastuminen, kalpeneminen ym.
Koristautuminen: vaatetus, korut, kampaus, värjäys, ehostus, tatuoinnit, kehonmuokkaus ym.
Merkitys Ulkonäön merkitystä yksilön itsensä kannalta on tutkittu paljon. Usein arvellaan, että ulkonäöllä on erityisen paljon merkitystä esimerkiksi parisuhde- ja ystävyyssuhdemarkkinoilla, työhönotossa ja työssä menestymisessä sekä politiikassa. Ihanteellisen ulkonäön kriteerit vaihtelevat paljon esimerkiksi tilanteen, sukupuolen, aikakauden ja yhteiskuntaluokan mukaan.Tätä on ulkonäkösyrjintä työelämässä: Lähetimme 300 työhakemusta, joissa vain kuva oli eri – kaunis hakija sai lähes kaksi kertaa enemmän haastattelukutsuja Yle, 2020
Evan vuoden 2022 asennetutkimuksessa ulkonäkö oli keskeinen identiteetin rakennusosa 36 prosentille vastanneista. Ulkonäkö oli tärkeä 55 prosentille 18–25-vuotiaista, mutta sen merkitys väheni iän kasvaessa.
Palkkataso Hyvä ulkonäkö ennustaa korkeampaa palkkatasoa mutta ei vaikuta palkkaan kausaalisesti. Meta-analyysin mukaan tämä näyttää johtuvan siitä, että älykkäät ihmiset ovat kauniimpia. Kun älykkyys kontrolloidaan, kauneus ei ennusta ulkonäköä missään ammatissa paitsi seksityöntekijöillä. Tätä tukee sekin, että kauneus ennustaa yhtä lailla korkeampaa työn tuottavuutta kuin korkeampaa palkkatasoa. Kauneuden ja älykkyyden yhteys on mahdollisesti geneettinen. Ainakin kolmannes tutkimuksissa löytyneestä kauneuden ja palkkatason yhteydestä (4,3 %) on julkaisuharhaa. Tutkimusten perusteella ihmisiä ei syrjitä kauneuden perusteella (työmarkkinoilla).
Katso myös Fenotyyppi Kauneus Näkö
Lähteet
Kirjallisuutta Kukkonen, Iida & Pajunen, Tero & Sarpila, Outi & Åberg, Erica: Ulkonäköyhteiskunta: ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa. Into 2019. .
Aiheesta muualla
Ulkonäkö