pienoiskuva|Opiskelijoita Vaasan yliopiston kampuksella. thumb|Yliopiston pääsisäänkäynti. Vaasan yliopisto (lyhenne VY) on suomalainen yliopisto Vaasassa, jossa voi opiskella kauppatieteitä, tekniikkaa sekä hallinto- ja viestintätieteitä. Yliopisto keskittyy kestävään liiketoimintaan, energiaan ja yhteiskuntaan. Strategiset painopistealueet ovat energiasiirtymä ja teknologia, liiketalous ja johtaminen sekä hallinto ja yhteiskunta. Vaasan yliopistossa oli vuonna 2023 noin 6 000 opiskelijaa, ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita noin 600. Tammikuusta 2023 lähtien rehtorina on ollut Minna Martikainen.
Historia thumb|Vaasalainen teekkari. Vaasan yliopisto on perustettu vuonna 1968 nimellä Vaasan kauppakorkeakoulu. Vuonna 1980 nimi muutettiin Vaasan korkeakouluksi. Toiminnan edelleen laajetessa otettiin vuonna 1992 käyttöön nykyinen nimi Vaasan yliopisto.
Vaasan yliopistossa on järjestetty kuusi tohtoripromootiota. Ensimmäinen promootio järjestettiin vuonna 1988, toinen 1998, kolmas 2006, neljäs vuonna 2011, viides yliopiston juhlavuonna 2018 ja kuudes vuonna 2024. Kunniatohtoreiksi on promovoitu muun muassa Suomen presidentti Alexander Stubb, professori Bengt Holmström, yliasiamies Esko Aho, arkkipiispa John Vikström, kauppaneuvos Eero Lehti, puheenjohtaja Jorma Ollila, terveystieteiden tohtori Paula Risikko, pääjohtaja Timo Ritakallio, ministeri Sari Essayah sekä ruotsalainen yritysjohtaja Jacob Wallenberg.
Yliopiston vuosikymmenet
1961 – Vaasan Kauppakorkeakoulun Säätiö perustetaan 1966 – Valtioneuvosto hyväksyy Vaasan kauppakorkeakoulun valtionavun saajaksi 1968 – Ensimmäiset 150 opiskelijaa aloittavat Vaasan kauppakorkeakoulussa 1975 – Ensimmäinen tohtorinväitöstilaisuus 1977 – Korkeakoulu valtiollistetaan 1980 – Humanistisen alan koulutus alkaa, nimi muuttuu Vaasan korkeakouluksi 1983 – Yhteiskuntatieteellisen alan koulutus alkaa 1988 – Teollisuusekonomikoulutus alkaa 1988 – Järjestetään yliopiston ensimmäinen promootio 1990 – DI-koulutus alkaa yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun kanssa 1991 – Vaasan korkeakoulusta tulee Vaasan yliopisto 1994 – Uusi kampus Palosaarelle 1996 – Tekniikan tutkimuskeskus Technobothnia valmistuu ylläpitäjinään yliopisto, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Svenska yrkeshögskolan (nyk. Novia) 1998 – Toinen promootio 2001 – Tiedekirjasto Tritonia valmistuu Vaasan yliopiston sekä Hankenin ja Åbo Akademin Vaasan yksiköiden yhteiseksi kirjastoksi ja oppimiskeskukseksi 2004 – Yliopisto saa oikeuden antaa DI-tutkintoja 2006 – Kolmas promootio järjestetään tohtoripromootiona, maistereille on ensimmäisen kerran oma valmistujaisjuhla 2006 – Yhteistyösopimus TAIKin kanssa Länsi-Suomen muotoilukeskus Muovasta 2010 – Humanistinen ja Hallintotieteellinen tiedekunta yhdistetään Filosofiseksi tiedekunnaksi 2011 – Neljäs promootio 2018 – Yliopiston rakenne uudistui. Aiempien tiedekuntien sijaan Vaasan yliopistossa on 1.1.2018 lähtien neljä akateemista yksikköä: Johtamisen yksikkö, Laskentatoimen ja rahoituksen yksikkö, Markkinoinnin ja viestinnän yksikkö sekä Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö. Yliopistoon perustettiin kolme uutta tutkimusalustaa: Digitaalinen talous, InnoLab ja VEBIC. 2018 – Viides promootio 2024 – Kuudes promootio 2025 – Vaasan yliopistoon perustetaan neljäs tutkimusalusta: Resilienssi.
Yksiköt Akateemiset yksiköt Yliopistoon valitaan vuosittain noin 700 uutta opiskelijaa. Yliopiston rakenne uudistui 1.1.2018. Aiempien tiedekuntien sijaan Vaasan yliopistossa on nykyisin neljä akateemista yksikköä: Johtamisen akateeminen yksikkö, Laskentatoimen ja rahoituksen akateeminen yksikkö, Markkinoinnin ja viestinnän akateeminen yksikkö sekä Tekniikan ja innovaatiojohtamisen akateeminen yksikkö.
Erillislaitokset Täydennyskoulutusta tarjoaa Vaasan yliopiston omistama Vaasan Yliopisto Executive Education Oy. Vaasan yliopistolla on myös avoin yliopisto. Vuonna 2018 toimintansa aloittanut Kielikeskus Linginno on erikoistunut monipuoliseen kielten ja viestinnän opetukseen. Tiedekirjasto Tritonia on yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun sekä Yrkeshögskolan Novian Vaasan ja Pietarsaaren yksiköiden yhteinen kirjasto.
Tutkimus Vaasan yliopisto määrittelee itsensä vastuulliseen liiketoimintaan suuntautuneeksi, tehokkaaksi ja kansainvälisesti kilpailukykyiseksi tiedeyliopistoksi, jonka painopistealueita ovat johtaminen ja muutos, energia ja kestävä kehitys sekä rahoitus ja taloudellinen päätöksenteko. Yliopisto kertoo yhdistävänsä vahvan tieteenalakohtaisen osaamisensa kauppatieteissä, tekniikassa, hallinto- ja viestintätieteissä globaaleihin muutostrendeihin monitieteisissä tutkimusalustoissaan. Yliopisto edistää tutkimusalustojen avulla monitieteisyyttä, tieteidenvälisyyttä ja poikkitieteisyyttä, jotta tutkimuksella voitaisiin parhaiten ratkaista monimutkaisia yhteiskuntaa kohtaavia ongelmia. Tutkimusalustat ovat energiaan ja kestävään kehitykseen syventynyt VEBIC, digitaalisen talouden tutkimusalusta Digital Economy, yrittäjyyden ja innovaatioiden tutkimusalusta InnoLab sekä resilienssin, kokonaisturvallisuuden ja varautumisen tutkimusalusta Resilienssi. Yliopisto on sitoutunut tekemään eettisesti kestävää ja vastuullista tutkimusta.
Kampusalue Yliopisto sijaitsee merenrantakampuksella Palosaarella. Yliopiston rakennukset ovat suunnitelleet arkkitehdit Käpy ja Simo Paavilainen. Yliopistolla on toimintaa myös entisessä Vaasan puuvillatehtaassa.
Tervahovi ja Luotsi valmistuivat vuonna 1994, Tritonia vuonna 2001. Tiloja modernisoitiin 2020-luvulla urakassa, jossa huomioitiin tilojen saavutettavuus ja käyttäjäystävällisyys. Urakan arvo oli 50 miljoonaa euroa. Osana kampuskehitystä yliopisto ja Vaasan kaupunki ostivat yliopiston käyttämät rakennukset ja maa-alueen huhtikuussa 2019. Vuonna 2024 valmistunut uudistus toteutettiin allianssimallilla. Allianssiin kuuluivat Vaasan Merikampus Oy, Arkkitehtitoimisto K2S Oy, Granlund Pohjanmaa Oy, Ramboll Finland Oy ja PEAB Oy.
Alumnitoiminta Vuoden alumnin tunnustuksen ovat saaneet: toimitusjohtaja Kari Leppilahti 2004: kansanedustaja, kauppatieteiden maisteri Sari Essayah 2015: markkinointi- ja viestintäjohtaja, kauppatieteiden maisteri Anne Korkiakoski 2018: kauppatieteiden maisteri Samuli Manninen 2020: kansanedustaja, hallintotieteiden ja kauppatieteiden maisteri Eeva Kalli 2021: Team Jakamo: Jarl Matti Anttila, Timo Rossi, Jukka Vesalainen, Matti Manner, Matti Mäkelä, Anssi Uitto, Tapio Niemi, Tommi Ranta, Anssi Kumpula ja Aki Vainio. 2022: pääekonomisti, kauppatieteiden maisteri Tiina Helenius 2023: ulkoministerion alivaltiosihteeri, kauppatieteiden maisteri Jarno Syrjälä 2024: yrittäjä Katja Rajala 2025: DNA:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen
Hallinto Yliopistokollegio Vaasan yliopiston korkein valvoja on yliopistokollegio. Vaasan yliopiston yliopistokollegio on 15-jäseninen toimielin, jotka edustavat professoreita, muita opettajia, tutkijoita, muuta henkilökuntaa sekä opiskelijoita.
Hallitus Yliopiston ylin päättävä elin on kymmenjäseninen hallitus, joista kuusi edustaa yliopistoyhteisöä ja neljä on sen ulkopuolelta. Hallituksen valitsee vaaleilla valittu yliopistokollegio.
Hallituksen kokoonpano on 2026–2029 seuraavanlainen: Mari Kiviniemi, OECD:n entinen apulaispääsihteeri, Suomen entinen pääministeri, Kaupan liiton entinen toimitusjohtaja (Vaasan yliopiston hallituksen puheenjohtaja) Jarno Syrjälä, alivaltiosihteeri, ulkoministeriö (yliopiston hallituksen varapuheenjohtaja) Jenni Hiltunen, opiskelija, Vaasan yliopisto (2026–2027) Susanna Kultalahti, vanhempi yliopistonlehtori, Vaasan yliopisto Hannu Laaksonen, professori, Vaasan yliopisto Liisa Mäkelä, professori, Vaasan yliopisto Hannu Mäntymaa, toimitusjohtaja, Wärtsilä Finland Oy Timo Rothovius, professori, Vaasan yliopisto Eriikka Söderström, hallitusammattilainen (2026–2027) Marja Vettenranta, koulutusalavastaava, Vaasan yliopisto
Vaasan yallituksen toimikausi on nelivuotinen. Opiskelijan osalta toimikausi on kaksivuotinen, jonka jälkeen suoritetaan opiskelijajäsenen uudelleenvalinta.
Rehtorit ja johtoryhmä Yliopiston käytännön toimintaa johtaa hallituksen valitsema rehtori, joka vastaa yliopiston tehtävien tuloksellisuudesta, taloudellista ja tehokkaasta hoitamisesta. Rehtorin tukena tehtävässä on johtoryhmä. Vararehtorit toimivat rehtorin sijaisena ja edustavat yliopistoa tutkimuksen ja opetuksen verkostoissa.
Rehtorit Virassa Tryggve Saxén 1968–1970 Mauri Palomäki 1970–1987 Ilkka Virtanen 1987–1994 Ari Salminen 1994–1998 Matti Jakobsson 1998–2014 Suvi Ronkainen 2015–2017 Jari Kuusisto 2015–2022 (viransijainen kesäkuu 2015 – tammikuu 2017) Minna Martikainen 2023–
Kunniatohtorit
Kunniatohtorit vuoden 1988 promootiossa
1988 promootio Filosofian kunniatohtori lehtori Heribert Picht, Kööpenhamina Hallintotieteiden kunniatohtori kansliapäällikkö Jaakko Numminen, Helsinki Kauppatieteiden kunniatohtori professori George Foster, Stanford Kauppatieteiden kunniatohtori professori Bengt Holmström, Yale Kauppatieteiden kunniatohtori pääjohtaja Jaakko Lassila, Helsinki Kauppatieteiden kunniatohtori professori Mauri Palomäki, Vaasa Kauppatieteiden kunniatohtori kouluneuvos Martti Ulkuniemi, Vaasa
Kunniatohtorit vuoden 1998 promootiossa
1998 promootio Hallintotieteellinen tiedekunta professori Brainard Guy Peters Hallintotieteellinen tiedekunta pääjohtaja Vappu Taipale Humanistinen tiedekunta professori Joaquim Arnau Humanistinen tiedekunta professori Hartwig Kalverkämper Kauppatieteellinen tiedekunta professori Jean-François Hennart Kauppatieteellinen tiedekunta konsernijohtaja Matti Ilmari Kauppatieteellinen tiedekunta professori Baruch Lev Kauppatieteellinen tiedekunta vuorineuvos Matti Sundberg
Kunniatohtorit vuoden 2006 promootiossa
2006 promootio Hallintotieteellinen tiedekunta yliasiamies Esko Aho Hallintotieteellinen tiedekunta professori Christopher Pollitt Hallintotieteellinen tiedekunta alivaltiosihteeri Juhani Turunen Humanistinen tiedekunta professori Pirkko Nuolijärvi Humanistinen tiedekunta professori emeritus Sauli Takala Humanistinen tiedekunta arkkipiispa emeritus John Vikström Kauppatieteellinen tiedekunta professori Chris Brewster Kauppatieteellinen tiedekunta kauppaneuvos Eero Lehti Kauppatieteellinen tiedekunta professori Robert W. Scapens Teknillinen tiedekunta professori emeritus Pentti Malaska Teknillinen tiedekunta professori Dušan Malindžák, Slovakia Teknillinen tiedekunta toimitusjohtaja (eläkkeellä) Heikki Miilumäki
Kunniatohtorit vuoden 2011 promootiossa
Neljännessä promootiossa promovoitujen 43 yliopistossa väitelleen tohtorin lisäksi kunniatohtoreiksi vihittiin seuraavat kunniatohtorit.
2011 promootio Filosofinen tiedekunta professori György Jenei, Unkari Filosofinen tiedekunta professori emerita Merrill Swain, Kanada Filosofinen tiedekunta ministeri Paula Risikko Kauppatieteellinen tiedekunta professori Eva Liljeblom Kauppatieteellinen tiedekunta professori Klaus G.Grunert, Tanska Kauppatieteellinen tiedekunta hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila Kauppatieteellinen tiedekunta johtaja Jouko Havunen Teknillinen tiedekunta professori Paul Geladi, Ruotsi Teknillinen tiedekunta professori emeritus Pertti Järvinen Teknillinen tiedekunta toimitusjohtaja (eläkkeellä) Mikko Niinivaara
Kunniatohtorit vuoden 2018 promootiossa
2018 promootio Humanistiset tieteet professori Jan Engberg, Tanska Hallintotieteet hallitusammattilainen Leena Niemistö Kauppatieteet professori Pervez Ghauri, Britannia Kauppatieteet professori Eric von Hippel, Yhdysvallat Kauppatieteet professori Annamaria Lusardi, Yhdysvallat Kauppatieteet pääjohtaja Timo Ritakallio Teknilliset tieteet yritysjohtaja Vesa Laisi Teknilliset tieteet apulaisjohtaja Clare Lavelle, Britannia Teknilliset tieteet johtaja Sirinnapa (Mui) Saranwong, Singapore