Matti Viinamaa eli ”Viina-Matti” (8. helmikuuta 1859KirjastoVirma henkilögalleria : Matti Viinamaa Toisessa lähteessä ei ole kuolinpäivää, joka saattaa olla epävarma tieto. Haapavesi – 15. helmikuuta 1936 Haapavesi) oli Haapavedeltä kotoisin ollut suomalainen kansanrunoilija ja originelli.Kirjasampo.fi: Matti Viinamaa.Kuolleita, Kaleva, 16.02.1936, nro 38, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistotKansanrunoilija Matti Viinamaa, Kaiku, 18.02.1936, nro 39, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Elämäkerta
Haapaveden Rytkynperän Peltolassa syntyneen Matti Viinamaan vanhemmat olivat Pyhäjoelta kotoisin ollut Antti Eerkinpoika Ylioja ja Nivalasta kotoisin ollut Eeva-Stiina Antintytär Peräaho. Suurimman osan elämästään Viinamaa asui Vatjusjärvellä Viinala-nimisellä pientilalla. Viimeksi hän omisti Humalojan kylässä sijainneen Kanervan torpan.
Tuotanto Viina-Matti oli tunnettu pilkkarunoistaan, joita hän teki myös tilauksesta maksua vastaan. Matilla oli musta pitkä parta ja tukka, joka valui harteille asti. Hän kiersi esiintymässä markkinoilla, käräjäpaikoilla ja muissa yleisötilaisuuksissa käyttäen esiintymisasunaan pitkää maahan asti ulottuvaa leninkiä ja päähineenä hänellä oli pannumyssy. Mattia myös pelättiin, koska hän saattoi tehdä pistävän pilkkarunon sellaisesta henkilöstä, joka oli jollakin tavoin loukannut häntä.
Pilkkarunojen ohella Viinamaa kirjoitti runoja myös ajankohtaisista tapahtumista (Nivalan konikapina, Lapuan liike) sekä muun muassa uskontoon ja politiikkaan liittyneistä aiheista. Viinamaa voitti Suomen Kuvalehden järjestämän kansanrunoilijoiden kilpailun runollaan Laulun into. Hän oli myös keksijä ja hän rakenteli erilaisia kulkuvälineitä ja soittimia.
Viinamaa ei kirjoittanut runojaan muistiin paperille vaan säilytti ne muistissaan. Hän tunsi tarkoin Raamatun ja Kalevalan ja hän käytti runoissaan enimmäkseen heksametri-mittaa. Viinamaa esiintyi usein runoineen Haapaveden nuorisoseuran järjestämissä lausuntakilpailuissa. Juhannusyöksi Viinamaa saapui tavallisesti Kalajoen hiekkasärkille, jossa hän keräsi ympärilleen suuren joukon innostuneita kuulijoita.Kansanrunoilija Matti Viinamaa kuollut, Pohjanmaan Suunta, 27.02.1936, nro 24, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Viina-Matin runoja on julkaistu Hilkka Merikallion toimittamassa kirjassa Viina-Matin veisuja vuonna 1968. Kaikkiaan Viina-Matti kirjoitti elämänsä aikana noin 150 runoa, mutta merkittävä osa niistä hävisi vuonna 1927, kun tulipalo tuhosi Matin kotimökin Viinalassa.Tulipalo Haapavedellä, Helsingin Sanomat, 04.11.1927, nro 299, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Matti Viinamaa kuoli 77-vuotiaana Haapaveden kunnalliskodissa. Viinamaa oli toista viikkoa aikaisemmin sairastunut keuhkokuumeeseen ja lähtenyt sitten kotoaan kävelemään maantielle. Hän kaatui voimien pettäessä tielle ja kun hänellä ei ollut kotona ketään hoitajaa vietiin hänet Haapaveden kunnalliskotiin.
Matti Viinamaa testamenttasi Humalojan kylässä sijainneen torppansa Haapaveden osuuskaupalle. Runoilija J. H. Erkko poikkesi aikoinaan matkoillaan Haapavedelle ja tutustuttuaan Matti Viinamaahan hän totesi että Matti Viinamaa oli kuin rikkakasalla kasvanut kukkanen. Kaikki muodinmukaisuus sekä vaatetuksessa että sanoissa oli Matin mielestä raamatunvastaista ja pelkästään pahasta.Matti Viinamaan hautaus Haapavedellä, Kaiku, 25.02.1936, nro 45, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Lähteet
Aiheesta muualla
Runo Oulun vanhalle piialle Pälvi Rantala: Ammattina pilkkarunoilija, Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. (ISSN 1456-3010), vol. 13 – 2/2006 Samuli Paulaharju : Viina-Matti – Haapaveteläinen kansanrunoilija, ilmestynyt Nuori Voima-lehdessä vuonna 1919 (Kirjastovirma) Viina-Matti. Aineksia Haapaveden historiaan, Kaiku, 06.08.1925, nro 177, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Matti Wiinamaa - omalaatuinen älyniekka ja runoseppä Haapavedellä, Suomen Kuvalehti, 16.08.1930, nro 33, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot "Ruuttusen tamman takia..." (Matti Viinamaan Nivalan konikapinasta tekemä runo), Kansan Sana, 30.12.1932, nro 10, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomalaiset runoilijat Luokka:Suomalaiset eksentrikot Luokka:Vuonna 1859 syntyneet Luokka:Vuonna 1936 kuolleet