Paavo Antti Juhani Nikula (15. elokuuta 1942 Helsinki – 28. joulukuuta 2024 HelsinkiKuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 2.2.2025, s. B 22.) oli suomalainen oikeuskansleri, kansanedustaja ja ministeri. Hän toimi vihreiden kansanedustajana vuosina 1991–1998. Hän siirtyi eduskunnasta oikeuskansleriksi vuonna 1998 ja toimi virassa vuoteen 2007 asti.
Ura ja koulutus
Nikula valmistui Helsingin yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1966 ja oikeustieteen lisensiaatiksi vuonna 1971. Varatuomarin arvonimen hän sai vuonna 1969. Vuonna 2000 Helsingin yliopisto myönsi hänelle oikeustieteen kunniatohtorin arvonimen.
Nikula oli oikeusministeri Liberaalisen Kansanpuolueen mandaatilla Kalevi Sorsan II hallituksessa vuosina 1978–1979 ja LKP:n varapuheenjohtaja vuosina 1980–1982, jolloin hän erosi liberaaleista sen vuoksi, että puolue liittyi keskustapuolueeseen.
Nikula työskenteli hovioikeudenneuvoksena Kouvolan ja Helsingin hovioikeuksissa, lainsäädäntöneuvoksena oikeusministeriössä sekä Suomen ensimmäisenä tasa-arvovaltuutettuna vuosina 1987–1991. Viimeksi hän toimi valtioneuvoston oikeuskanslerina, josta virasta hän jäi 29. tammikuuta 2007 sairauslomalle aivoverenvuodon vuoksi. Hän irtisanoutui virastaan terveyssyistä 26. huhtikuuta ja ero astui voimaan heinäkuun 2007 alusta.
Yksityiselämä Nikula toimi Ihmisoikeusliitto ry:n puheenjohtajana vuosina 1997–1998. Hän oli Espoon kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1981–1987 ja 1992–1998 sekä puheenjohtaja vuonna 1996.
Paavo Nikulan puoliso oli Helsingin yliopiston taidehistorian emeritaprofessori Riitta Nikula. Heillä on kolme poikaa, joista julkisuudessa ovat olleet Jone (s. 1970) ja Stuba (s. 1972).
Nikula oli sotilasarvoltaan reservin kersantti.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Vihreän liiton poliitikot Luokka:Suomalaiset liberaalit poliitikot Luokka:Kansanedustajat Luokka:Tasa-arvovaltuutetut Luokka:Suomen oikeusministerit Luokka:Espoon kaupunginvaltuutetut Luokka:Oikeuskanslerit Luokka:Uudenmaan vaalipiiri Luokka:Vuonna 1942 syntyneet Luokka:Vuonna 2024 kuolleet