Rautio on Pohjois-Pohjanmaalla sijainnut entinen Suomen kunta. Kunta liitettiin Kalajokeen vuonna 1973. Rautio valittiin Pohjois-Pohjanmaan vuoden kyläksi 2004 sekä Suomen Vuoden kyläksi 2022. Rautiosta on löydetty muun muassa kivikautista asutusta. Raution läpi kulkee Vääräjoki, joka on Kalajoen sivuhaara.
Raution naapurikunnat olivat Alavieska, Kalajoki, Himanka, Kannus, Sievi ja Ylivieska.
Historiaa Raution alueelta on löydetty Keski-Pohjanmaalla harvinainen kampakeramiikan aikainen Kivimaan asuinpaikka. Pysyvä asutus syntyi seudulle keskiajalla.Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 403–405. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976. .
Rautio kuului hallinnollisesti ja kirkollisesti 1500-luvun alkupuolella syntyneeseen Kalajoen suurpitäjään ja vuodesta 1645 lähtien sen kappeliksi tulleeseen Evijärveen eli nykyiseen Sieviin. Jo 1740-luvulla rautiolaiset tavoittelivat kappeliseurakunnan asemaa, mutta heidän yrityksensä raukesi. Vuonna 1796 Rautiosta muodostettiin 34 talollisen anomuksesta saarnahuonekunta, jossa Kalajoen pitäjänapulainen huolehti jumalanpalveluksista, kunnes vuonna 1803 saatiin oma saarnaaja. Vuonna 1826 Rautiosta tehtiin Kalajoen kappeliseurakunta ja samalla siihen liitettiin Kärkisenkylä. Rautio määrättiin erotettavaksi itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1912, mutta ero Kalajoesta toteutui vasta vuonna 1921.
Raution kunnan kehitystä haittasi sen jatkuvasti pienenä pysynyt asukasluku. Rautio teki laajaa yhteistyötä naapurikuntiensa Kalajoen ja Alavieskan kanssa.
Liikenne Raution kunnan sisäinen tieverkko oli harva. Seudun tärkein maaliikenneväylä on Vääräjokea seuraava seututie 774. Lähimpään kaupunkiin, Ylivieskaan, oli Raution kirkonkylästä linnuntietä 16 kilometriä, mutta maanteitse 26 kilometriä. Seinäjoki–Oulu-rata ohitti Raution kaakkoisrajan vain parin kilometrin päässä Sievin puolella. Kylät Alapäänkylä Kärkisenkylä Rautionkylä Typpönkylä Ylipäänkylä
Väestö Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Raution väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.
Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Rautiossa oli yksi taajama: kirkonkylä (434 asukasta). Vuonna 1960 kirkonkylässä oli 420 asukasta. Vuoden 1960 rajauksessa taajamia olivat myös 205 asukkaan Alapää ja 211 asukkaan Kärkiskylä, jotka eivät olleet enää taajamia vuonna 1970.
Kuuluisia rautiolaisia Arto Haveri, professori, dekaani Pekka Niska, nosturiyritys Pekkaniska Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Heikki Niskakangas, professori (Helsingin kauppakorkeakoulu) Keijo Nivala, TkT, KPAMK:n vararehtori, yksikönjohtaja Jaakko Okkonen, DI, Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Helena Petäistö, kirjeenvaihtaja Pauli Poranen, näyttelijä Elias Simojoki, pappi, kansanedustaja, heimoaktivisti Milko Tokola, painonnostaja Leonard Typpö, runoilija, kansanedustaja ja maallikkosaarnaaja Janne Tähkä, salibandyn pelaaja Esa Väliverronen, professori
Tapahtumia Rautio-viikko alkaa yleensä heinäkuun ensimmäisinä päivinä. Viikolla on vuosittain vaihtuva teema, joka liittyy Raution historiaan, nykyhetkeen tai tulevaisuuteen.
Lähteet
Kirjallisuutta Aunola, Aarre: Rautio. Raution kyläyhdistys, 1999. 880 sivua. .
*