1996

1996 (MCMXCVI) oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.

__TOC__

Tapahtumia Tammikuu pienoiskuva|Viitasaaresta tuli kaupunki. thumb|Itäisiin Yhdysvaltoihin iskenyt raju lumimyrsky koetteli muun muassa New Yorkia. 1. tammikuuta – Haapavesi ja Viitasaari muuttuivat kaupungeiksi. Pyhäsalmen kaupungin nimi palautettiin Pyhäjärveksi. 5. tammikuuta – Hamasin Yahya Ayyash kuoli Israelin asennettua pommin hänen kännykkäänsä. 5. tammikuuta – Venäjän ulkoministeri Andrei Kozyrev erosi virastaan ja siirtyi kansanedustajaksi. 5. tammikuuta – Pääministeri Tomiichi Murayaman hallitus erosi Japanissa. 7. tammikuuta – Raju lumimyrsky iski itäisiin Yhdysvaltoihin, yli sata ihmistä menehtyi. 8. tammikuuta – Tampereen oikeustalo vihittiin käyttöön. 9. tammikuuta – Venäjän presidentti Boris Jeltsin nimitti uudeksi ulkoministeriksi tiedustelupalvelu FSB:n päällikön Jevgeni Primakovin. 12. tammikuuta – Kauhavan käräjäoikeus tuomitsi ”kettutytöt” Kirsi Kultalahden, Mia Sallin ja Minna Salosen ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja lähes 800 000 markan korvauksiin. Naiset olivat päästäneet satoja sinikettuja häkeistään kahdella pohjalaisella turkistarhalla keväällä 1995. 13. tammikuuta – Entinen ulkomaankauppaministeri Ryūtarō Hashimoto muodosti Japanin uuden hallituksen. 14. tammikuuta – Jorge Sampaio valittiin Portugalin presidentiksi. 16. tammikuuta – Venäjän talousuudistuksista vastannut varapääministeri Anatoli Tšubais erosi virastaan. 16. tammikuuta – Presidentti Martti Ahtisaari matkusti valtiovierailulle Liettuaan. 18. tammikuuta – Postipankki ilmoitti karsivansa konttoriverkostoaan rajusti. Vuoteen 1998 mennessä oli tarkoitus lakkauttaa yli 400 konttoria. 18. tammikuuta – Kymmenen turvapaikanhakijaa kuoli ja 38 loukkaantui vastaanottokodin palossa Lyypekissä Saksassa. Tuhopoltoksi osoittautuneesta tapauksesta epäiltiin aluksi uusnatseja, mutta myöhemmin ilmeni, että palon oli sytyttänyt vastaanottokodissa asunut libanonilainen pakolainen. 18. tammikuuta – Ruotsalainen Bonnier-kustantamo osti suomalaiset kustannusyhtiöt Tammen ja Kirjayhtymän. Kauppahintaa ei ilmoitettu. 20. tammikuuta – Jasser Arafat valittiin vaaleilla palestiinalaishallinnon presidentiksi. 22. tammikuuta – Kreikan pääministeri Andreas Papandreu erosi terveyssyistä. Kostas Simitis muodosti uuden hallituksen. 25. tammikuuta – Venäjä hyväksyttiin Euroopan neuvoston jäseneksi. Eräiden jäsenmaiden edustajat vastustivat Venäjän jäsenyyttä edelleen jatkuneen Tšetšenian sodan vuoksi. Suomi äänesti Venäjän jäsenyyden hyväksymisen puolesta. 27. tammikuuta – Eversti Ibrahim Baré Maïnassara syrjäytti Nigerin ensimmäisen demokraattisesti valitun presidentin Mahamane Ousmanen sotilasvallankaappauksessa. 29. tammikuuta – Presidentti Jacques Chirac ilmoitti Ranskan ydinkokeiden lopettamisesta. 30. tammikuuta – Irlannin kansallisen vapautusarmeijan (INLA) johtajaksi epäilty Gino Gallagher tapettiin työttömyyskorvausjonoon. 31. tammikuuta – Räjähteillä lastattu rekka törmäsi Sri Lankan keskuspankin porttiin Colombossa surmaten ainakin 86 ihmistä ja vahingoittaen 1 400:aa.

Helmikuu 7. helmikuuta – Tukholmasta Helsinkiin matkalla ollut autolautta Silja Symphony ajoi karille Tukholman saaristossa navigointivirheen vuoksi ja sai lievän vuodon. Alus saatiin irti karilta seuraavana päivänä ja se palasi korjattavaksi Tukholmaan. 10. helmikuuta – IBM:n Deep Blue -tietokone voitti Garri Kasparovin shakissa. Kasparov voitti kuitenkin kolme peliä ja kaksi päättyi tasan. 10. helmikuuta – Kirgisiassa järjestettiin kansanäänestys presidentti Askar Akajevin valtaoikeuksien lisäämisestä. Äänestäneistä yli 94 prosentin ilmoitettiin kannattaneen sitä. 12. helmikuuta – Oikeudenkäynti Etiopiaa vuosina 1974–1991 hallinnutta johtoa vastaan jatkui maan pääkaupungissa Addis Abebassa sen oltua välillä keskeytynyt. Kaikkiaan 45 entistä johtohenkilöä syytettiin rikoksista ihmisyyttä vastaan. Zimbabween paennut ja sieltä turvapaikan saanut maan entinen johtaja Mengistu Haile Mariam ei ollut mukana oikeudenkäynnissä. 14. helmikuuta – Tietokone täytti 50 vuotta. Maailman ensimmäinen tietokone ENIAC oli käynnistetty vuonna 1946 Pennsylvanian yliopistossa Yhdysvalloissa. 17. helmikuuta – Kemissä avattiin maailman suurin lumilinna, jonka rakentamiseen oli käytetty yli 30 000 kuutiometriä tekolunta. 23. helmikuuta – Hallitus sai luottamuslauseen äänin 135–54 äänestettäessä Suomen Kristillisen Liiton tekemästä ja Suomen Keskustan tukemasta, työllisyyttä koskeneesta välikysymyksestä. 29. helmikuuta – Mäntyharjun auto-onnettomuus 1996: Seitsemän henkilöä kuoli pikkubussin ja rekka-auton törmäyksessä valtatie 5:llä Mäntyharjulla. Pikkubussi oli ajautunut tuntemattomasta syystä vastaantulevien kaistalle.Uutiskatsaus. Mitä Missä Milloin 1997 s. 66. Otava 1996 29. helmikuuta – Helsingin käräjäoikeus tuomitsi ”Tikuna ja Takuna” tunnetut liikemiehet Jari Tannerin ja Jukka Malmisen kiinteistökauppoihin liittyneistä talousrikoksista seitsemäksi vuodeksi vankeuteen ja OKO:n Helsingin Aleksin konttorin entisen johtajan Risto Iso-Lotilan samoista rikoksista viiden vuoden ja kahden kuukauden vankeuteen.

Maaliskuu 1. maaliskuuta – Valtiovarainministeri Iiro Viinanen siirtyi Pohjola-yhtiöiden pääjohtajaksi ja jätti politiikan. Viinasen tilalle eduskuntaan nousi Jari Koskinen. Viinasen lähtö aiheutti kaksi ministerinvaihdosta: oikeusministeri Sauli Niinistö siirtyi valtiovarainministeriksi ja kansanedustaja Kari Häkämies tuli uudeksi oikeusministeriksi. 1. maaliskuuta – SDP:n kansanedustaja ja entinen ministeri Matti Puhakka siirtyi Kansaneläkelaitoksen johtajaksi ja erosi eduskunnasta. Uudeksi kansanedustajaksi tuli Raimo Holopainen. 1. maaliskuuta – Hartwall Areenan rakennustyöt alkoivat Helsingin Pasilassa. 1. maaliskuuta – Kaksi henkilöä sai surmansa ilmavoimien yhteyskoneen törmättyä puhelinkaapeliin ja pudottua järven jäälle Asikkalassa. Koneen lentäjä oli poikennut suunnitellulta reitiltä. 1. maaliskuuta – Mc Bandidoksen varapresidenttiä ammutaan Helsingissä. Uhri menehtyi myöhemmin. 3. maaliskuuta – Espanjan parlamenttivaalit. 3. maaliskuuta – 19 ihmistä kuoli pommiräjähdyksessä Israelin pääkaupungissa Jerusalemissa. Iskun tekijäksi ilmoittautui palestiinalainen Hamas-äärijärjestö. Seuraavana päivänä kuoli 13 ihmistä pommi-iskussa Tel Avivissa. Hamas ilmoitti olleensa myös tämän iskun takana. 3. maaliskuuta – Suomen ensimmäiset 12 naista aloittivat upseerikurssinsa Reserviupseerikoulussa Haminassa. 11. maaliskuuta – John Howardista tuli Australian pääministeri. 13. maaliskuuta – Dunblanen verilöyly: Dunblanessa Skotlannissa 43-vuotias Thomas Hamilton käveli koulun liikuntasaliin pistoolein aseistautuneena. Hän ampui 16 lasta (4–6-vuotiaita) ja yhden opettajan ennen itsemurhaansa. 14. maaliskuuta – Presidentti Bill Clinton määräsi sata miljoonaa dollaria terrorismin vastaiseen toimintaan. 15. maaliskuuta – Ruotsin sosiaalidemokraattinen puolue valitsi uudeksi puheenjohtajakseen valtiovarainministeri Göran Perssonin. Persson siirtyi pääministeriksi 21. maaliskuuta hänen edeltäjänsä Ingvar Carlssonin jätettyä politiikan. 22. maaliskuuta – Suomessa määrättiin presidentin-, eduskunta-, europarlamentti- ja kunnallisvaalien sekä neuvoa-antavan kansanäänestyksen pitopäivät virallisiksi liputuspäiviksi. Presidentti Martti Ahtisaari määräsi asiaa koskevan asetuksen tulevaksi voimaan heinäkuun alussa. 23. maaliskuuta – Taiwanissa pidettiin ensimmäiset suorat presidentinvaalit, Lee Teng-hui valittiin uudelleen. 26. maaliskuuta – Kansainvälinen valuuttarahasto hyväksyi 10,2 miljardin dollarin lainan Venäjälle talousuudistuksia varten. 27. maaliskuuta – Israelilainen oikeusistuin tuomitsi pääministeri Jitzhak Rabinin marraskuussa 1995 murhanneen Jigal Amirin elinkautiseen vankeuteen. 28. maaliskuuta – Puolassa alkoi oikeudenkäynti kenraali Wojciech Jaruzelskia ja 11 muuta upseeria vastaan. Heitä syytettiin vuoden 1970 lakkojen verisestä tukahduttamisesta. 28. maaliskuuta – Oulun yliopiston kliinisen kemian professori Reijo Vihko nimitettiin Suomen Akatemian pääjohtajaksi.

Huhtikuu thumb|Jokelan junaturma. 3. huhtikuuta – Theodore Kaczynski, ”Unabomber”, pidätettiin mökistään Montanassa. 14. huhtikuuta – Presidentti Martti Ahtisaari matkusti nelipäiväiselle valtiovierailulle Kiinaan mukanaan arvovaltainen talouselämän vaikuttajien valtuuskunta. 15. huhtikuuta – Etelä-Afrikassa aloitti toimintansa apartheid-politiikan aikaista rotusortoa tutkinut komissio. Komission puheenjohtajaksi valittiin arkkipiispa Desmond Tutu ja Suomen edustajana siihen osallistui asianajaja Matti Wuori. 18. huhtikuuta – Qanan verilöyly: yli sata libanonilaista siviiliä sai surmansa Israelin tulitettua YK:n fidžiläisten rauhanturvaajien tukikohtaa. 21. huhtikuuta – Jokelan junaturma Tuusulassa. Neljä kuoli ja 75 loukkaantui. 24. huhtikuuta – Palestiinan vapautusjärjestö PLO poisti peruskirjastaan kohdat, joissa oli vaadittu Israelin valtion tuhoamista. 24. huhtikuuta – Japanin pääkaupungissa Tokiossa alkoi oikeudenkäynti Korkein totuus -uskonlahkon johtajaa Shōkō Asaharaa vastaan. Häntä syytettiin Tokion metroon maaliskuussa 1995 tehdystä myrkkykaasuiskusta. 24. huhtikuuta – Helsingin kaupunginvaltuusto teki äänin 53–28 periaatepäätöksen uuden sataman rakentamisesta Vuosaareen. 25. huhtikuuta – Israelia hallinnut työväenpuolue poisti ohjelmastaan itsenäistä Palestiinan valtiota vastustaneen periaatteen. 25. huhtikuuta – Hallitus myönsi toimiluvat seitsemälle uudelle ammattikorkeakoululle. Toimiluvan saivat Helsingin liiketalouden ja hallinnon ammattikorkeakoulu, ruotsinkielisellä Pohjanmaalla toimiva Svenska yrkeshögskolan sekä Jyväskylän, Kemi-Tornion, Mikkelin, Satakunnan ja Turun ammattikorkeakoulut. 26. huhtikuuta – Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta. Ympäristöjärjestö Greenpeace arvioi, että voimalasta oli vuotanut ainakin kolme kertaa enemmän säteilyä kuin viranomaiset olivat ilmoittaneet ja että onnettomuudesta oli joutunut kärsimään yli yhdeksän miljoonaa ihmistä Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä. 29. huhtikuuta – Slovakialainen poliisi Róbert Remiáš kuoli, kun hänen autonsa räjähti Bratislavassa. Tapausta pidetään salamurhana.

Toukokuu thumb|200px|José María Aznarista tuli Espanjan pääministeri. 1. toukokuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitti SDP:n kansanedustajan ja entisen ministerin Matti Louekosken Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi eläkkeelle siirtyvän Kalevi Sorsan tilalle. Louekosken tilalle eduskuntaan tuli Lauri Metsämäki. 3. toukokuuta – Eduskunta valitsi toiseksi varapuhemiehekseen Kerttu Törnqvistin. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa eduskuntaa johti kolme naista, kun puhemiehenä toimi Riitta Uosukainen ja ensimmäisenä varapuhemiehenä Sirkka-Liisa Anttila. 5. toukokuuta – José María Aznarista tuli Espanjan pääministeri. 6. toukokuuta – Ministeri Max Jakobson nostatti vilkkaan keskustelun Suomen ja Naton suhteista arvioimalla Suomen päätyvän ennen pitkää sotilasliiton jäseneksi. Eurooppa-ministeri Ole Norrback sanoi 10. toukokuuta pitävänsä Suomen Nato-jäsenyyttä ”enemmän todennäköisenä kuin epätodennäköisenä”. Presidentti Martti Ahtisaari ja pääministeri Paavo Lipponen pyrkivät rauhoittamaan keskustelua toteamalla, ettei Suomea olla viemässä Natoon väkisin. 8. toukokuuta – Vince Neilin tytär Skylar Neil kuoli syöpään, joka alkoi munuaisista ja levisi sitten lopulta ympäri kehoa, joka saattoi Skylarin kuolemaan. 11. toukokuuta – Miamista lähteneen ValuJetin DC-9-lentokoneen rahtitilassa syttyi tulipalo ja se putosi Evergladesin suoalueelle. 110 ihmistä sai surmansa. 13. toukokuuta – Tornado tappoi yli 700 ihmistä Tangailin alueella Bangladeshin keskiosissa. 14. toukokuuta – Euroopan neuvosto hylkäsi Kroatian jäsenyyshakemuksen maan heikon demokratiakehityksen vuoksi. 14. toukokuuta – Presidentti Martti Ahtisaari matkusti valtiovierailulle Irlantiin.