200-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 200–299.
Tärkeitä tapahtumia
Yleistä
Maailman väkiluku oli noin 190 miljoonaa. Persialainen profeetta Mani julisti manikealaisuutta. 200-luku oli mysteeriuskonto Mithralaisuuden huippukausi. 270-luvulla lulkutauti nimeltään Cyprianuksen rutto koetteli Balkania.Watson s. 45
Eurooppa
Rooman valtakunta
Septimius Severus toimi Rooman keisarina vuosina 193–211. Hänen lapsensa Caracalla ja Geta toimivat konsuleina Roomassa. Septimius Severuksen perustama Severusten dynastia hallitsi Roomaa vuosina 193-235. Vuonna 202 Septimius Severus palasi Roomaan idän sotaretkiltä. Kaupungissa juhlittiin Severuksen kymmenvuotista hallituskautta. Vuonna 203 Septimius Severuksen riemukaari vihittiin käyttöön Roomassa. Vuonna 211 Rooman keisariksi nousi Septimius Severuksen kuoltua tämän poika, Geta, jonka Caracalla surmasi samana vuonna. Keisariksi nousi lopulta Severuksen poika Caracalla. Rooman keisari Caracalla taisteli alemanneja vastaan, varusti rajan Raetian limeksen kivimuurilla ja sai arvonimen Germanicus Maximus.Oxford Classical Dictionary, hakusana "Aurelius Antoninus (1)" Caracallan toimesta tehtiin mittavia sotatoimia Parthiaa vastaan vuosina 215 ja 216. Vuonna 217 Rooman keisari Caracallan tapettiin Macrinuksen sotilaan toimesta. Macrinuksesta tuli seuraava keisari. Vuonna 218 Macrinuksen kuoleman jälkeen Rooman keisariksi nousi Caracallan serkku Elagabalus. Vuonna 222 Rooman keisariksi nousi Elagabaluksen kuoltua tämän poika Severus Alexander. Keisari Severus Alexander pyrki järjestämään vuonna 227 hyökkäyksen Persiaa vastaan. Vuonna 233 Keisari Severus Alexander palasi Roomaan merkittävien sotilaallisten tappioiden jälkeen. Gootit hyökkäilivät Rooman provinsseihin. Alexander pyrki taistelemaan germaaneja vastaan. Vuonna 235 Rooman valtakunnan niin sanottu 200-luvun kriisi alkoi ja jatkui vuoteen 275 saakka. Vuonna 235 Hallitsijaan pettyneen armeijan sotilaat murhasivat Severus Alexanderin ja nimittivät keisariksi Maximinus Thraxin, joka oli vallassa kolme vuotta. Vuonna 238 African provinssissa nousi kapina keisari Maximinus Thraxia vastaan. Provinssin maaherra Marcus Antonius Gordianus julistettiin keisariksi yhdessä poikansa Gordianus II:n kanssa. Numidian maaherra Capelianus kukisti Gordianus II:n komentaman nostoväkiarmeijan Karthagon edustalla käydyssä taistelussa. Gordianus II sai surmansa, ja Gordianus I teki itsemurhan. Rooman senaatti nimitti keskuudestaan kaksi uutta keisaria, Pupienuksen ja Balbinuksen, jotka johtivat kapinaa keisari Maximinusta vastaan. Keisari Maximinus ja hänen poikansa Maximus murhattiin Aquileian piirityksen aikana. Maximinuksen armeija siirtyi keisari Pupienuksen ja Balbinuksen puolelle. Samana vuonna 238 Pretoriaanikaarti murhasi Pupienuksen ja Balbinuksen. Gordianus III valittiin keisariksi. Loppuvuodesta (tai alkuvuodesta 241) Gaius Furius Sabinius Aquila Timesitheus nimitettiin pretoriaanikaartin prefektiksi. Vuoden 241 kesällä keisari Gordianus III meni naimisiin Timesitheuksen tyttären Furia Sabinia Tranquillinan kanssa. Vuonna 243 Keväällä pretoriaaniprefekti Timesitheuksen ja keisari Gordianus III:n komentama Rooman armeija aloitti sotaretkensä Persiaan. Roomalaiset voittivat Persian armeijan Rhesainan taistelussa ja valtasivat Carrhaen, Edessan, Nisibiksen ja Singaran. Samana vuonna 243 Timesitheus yllättäen sairastui ja kuoli. Marcus Julius Philippus nimitettiin hänen tilalleen pretoriaanikaartin toiseksi prefektiksi. Rooman keisari Gordianus III kuoli vuonna 244 Rooman ja Persian välisen sodan yhteydessä. Vuonna 244 Philippus Arabs julistettiin Rooman valtakunnan keisariksi pian Gordianuksen kuoleman jälkeen. Vuonna 248 Rooman imperiumissa juhlittiin Rooman tuhatvuotista historiaa Ludi Saeculares -juhlilla. Vuonna 249 Rooman keisari Philippus Arabs ja tämän poika Philippus II tapettiin Roomassa goottien kapinan aikaan. Quintus Decius Valerinus julistettiin samana vuonna 249 seuraavaksi Rooman keisariksi. Vuonna 251 Rooman keisari Decius sekä hänen kanssaan hallinnut Herennius Etruscus kuolivat Abrittuksen taistelussa gootteja vastaan. Taistelu päättyi Rooman armeijan tappioon. Tämän jälkeen samana vuonna 251 uudeksi Rooman keisariksi valikoitui Trebonianus Gallus, joka nimitti Hostilianuksen kanssahallitsijakseen. Hostilianus kuitenkin kuoli samana vuonna, minkä jälkeen Volusianus nousi Galluksen kanssahallitsijaksi. Vuonna 253 Rooman keisari Trebonianus Gallus ja tämän kanssahallitsija Volusianus tapettiin hänen omien sotilaidensa toimesta, kun komentaja Aemilianus oli julistettu keisariksi. Gallus oli pyytänyt komentajan Valerianuksen apuunsa, mutta tämä ei ehtinyt paikalle ennen keisareiden kuolemaa. Aemilianus ehti olla keisari vain kolme kuukautta ennen kuin hänet surmattiin. Samana vuonna 253 Rooman keisariksi nousi Valerianus, joka valitsi poikansa Gallienuksen kanssahallitsijakseen. Vuonna 260 Rooman keisari Valerianus kuoli, kun hän lähti taistelemaan itään persialaisia vastaan, ja hänen poikansa Gallienus jäi hallitsemaan Rooman valtakuntaa. Vuonna 268 Rooman keisari Gallienus murhattiin omien upseeriensa toimesta, ja komentaja Claudius Gothicus (Claudius II) nousi keisariksi. 270-luvulla kulkutauti nimeltään Cyprianuksen rutto levisi.Watson s. 45 Kesällä 270 Rooman keisari Claudius Gothicus sairastui kulkutautiin ja joutui palaamaan Sirmiumiin, Pannoniaan. Hän kuoli myöhemmin tautiin.Watson s. 45 Vuoden 270 heinäkuussa tai elokuussa Claudiuksen veli Quintillus julistautui keisariksi Pohjois-Italiassa, mutta noin kolmen kuukauden kuluttua Quintillus kuoli tai tapettiin, jolloin Aurelianus nousi keisariksi.Watson s. xv Vuonna 271 Rooman keisari Aurelianus pyrki vakauttamaan Rooman valtakunnan asemaa. Hän muun muassa kävi taisteluja germaaneja, kuten vandaaleja, alemanneja ja juthungeja, vastaan ja karkotti heidät pohjoisemmasta Italiasta. Keisari Aurelianus myös määräsi rakennettavaksi uuden suojamuurin Rooman kaupungin ympärille. Se tunnetaan nimellä Aurelianuksen muuri. Vuonna 272 Roomalaiset kukistivat Rooman keisari Aurelianuksen johdolla Syyrian palmyralaiset Immaen taistelussa. Palmyran kuningatar ja regentti Zenobia pakeni kaupungista, mutta hänet vangittiin Eufrat-joen varrella. Vuonna 273 Palmyra kapinoi roomalaisia vastaan. Roomalaiset kukistivat kapinan ryöstäen ja tuhoten kaupungin. Vuonna 274 Rooman keisari Aurelianus teki Tetricuksen, Gallian keisarikunnan viimeisen keisarin, kanssa sopimuksen, jolla tälle annettiin valta hallita Lucaniaa, mutta koko Rooman valtakunnan hallinto siirtyi Aurelianukselle. Vuonna 275 Rooman keisari Aurelianus joutui omien sotilaidensa murhaamaksi. Muutaman kuukauden kuluttua hänen seuraajakseen nousi senaatin hyväksymänä Marcus Claudius Tacitus. Vuonna 276 Florianus nousi Rooman keisariksi sen jälkeen, kun hänen velipuolensa keisari Marcus Claudius Tacitus kuoli. Samana vuonna Florianus murhattiin omien sotilaidensa toimesta, ja Probuksesta tuli seuraava Rooman keisari. Vuonna 282 Rooman keisari Probuksen omat sotilaat tappoivat hänet, kun hän aikoi kukistaa Caruksen. Caruksesta nousi seuraava keisari. Rooman–sassanidien sodan aikana vuonna 283 Rooman keisari Carus ylitti Tigrisin ja valtasi Persian pääkaupungin Ktesifonin mutta kuoli yllättäen myöhemmin. Samana vuonna 283 Caruksen kuoltua tämän pojat Carinus ja Numerianus nousivat keisareiksi. Vuonna 284 Diocletianus valittiin Rooman keisariksi. Vuonna 289 Rooman keisari Diocletianus voitti sarmaatit Persiassa. Vuonna 292 Rooman keisari Diocletianus voitti saraseenit Persiassa.
Kristinusko
Vuonna 203 kirkkoisä Origenes nousi Aleksandrian katekeettisen koulun johtajaksi Klemens Aleksandrialaisen jälkeen. 250-luvulla pyhimys ja Pariisin piispa Dionysius koki marttyyrikuoleman. 250-luvulla Rooman keisari Valerianus käynnisti uudelleen mittavat kristittyjen vainot. Vuonna 284 valittu Rooman keisari Diocletianus tuli tunnetuksi myös kristittyihin kohdistetuista vainoista.
Paavit 200-luvulla
Vuosina 199–217 Pyhä Zephyrinus Vuosina 217–222 Pyhä Urbanus I Vuosina 222–230 Aleksanteri I Vuosina 230–235 Pontianus Vuosina 235–236 Anterus Vuosina 236–251 Fabianus Vuosina 251–253 Cornelius Vuosina 253–254 Lucius I Vuosina 254–257 Stefanus I Vuosina 257–258 Sixtus II Vuosina 258–269 Dionysius Vuosina 269–275 Felix I Vuosina 275–283 Eutychianus Vuosina 283–296 Caius Vuosina 296–304 Marcellinus
Afrikka
Vuonna 240 African provinssin maaherra Sabinianus kapinoi keisari Gordianus III:ta vastaan ja julistautui keisariksi. Hänet kuitenkin kukistettiin pian. Vuonna 297 Egyptissä syntyi kapina, minkä johdosta Lucius Domitius Domitianus julisti itsensä keisariksi. Hänet kuitenkin salamurhattiin, jolloin Aurelius Achilleus pyrki keisariksi. Hänet kuitenkin tapettiin seuraavana vuonna.
Aasia Korean kuningaskunnan, Sillan, hallitsijat 200-luvulla
Vuonna 196–230 Naehae Vuosina 230–247 Jobun Vuonna 247–261 Cheomhae Vuonna 261–284 Michu Vuonna 284–298 Yurye Vuonna 298–310 Girim
Kiina
Han-dynastia
Punaisen kallion taistelu käytiin vuonna 208 kiinalaisten sotapäälliköiden Cao Caon ja Liu Bein välillä Han-dynastiassa. Vuonna 220 Han-dynastia jakautui kolmeksi kuningaskunnaksi. Cao Caon poika Cao Pi nousi Wei-kuningaskunnan keisariksi.
Kolmen kuningaskunnan ajanjakso
Vuonna 220 Sotaherra Cao Caon poika Cao Pi nousi Wei-kuningaskunnan keisariksi. Vuonna 221 Liu Bei julistautui Kiinan keisariksi perustaen toisen kolmesta kuningaskunnasta, Shu-kuningaskunnan. Vuonna 222 Sun Quan julistautui Kiinan keisariksi perustaen viimeisen kolmesta kuningaskunnasta, Wu-kuningaskunnan. Vuonna 263 Wei-kuningaskunta kukisti Shu Han -kuningaskunnan Kiinassa kolmen kuningaskunnan ajanjakson aikana, jolloin jäljellä olivat vain Wei-kuningaskunta ja Wu-kuningaskunta. Sun Hao nousi vuonna 264 Wu-kuningaskunnan viimeiseksi keisariksi kolmen kuningaskunnan aikana, kunnes hänen hallintonsa päätteeksi Wu-kuningaskunta antautui Jin-dynastialle vuonna 280 päättäen kolmen kuningaskunnan aikakauden. Vuonna 280 Wu-kuningaskunta, viimeinen Kiinan Kolmesta kuningaskunnasta, vallattiin, ja maa oli lopulta taas yhtenäinen Jin-dynastian alaisuudessa. Wei-kuningaskunnan keisarit
Vuonna 220–239 Cao Pi Vuosina 239–254 Cao Fang Vuonna 254–261 Cao Mao Vuonna 261–280 Cao Huan
Jin-dynastian alku
Vuonna 265 Jin-dynastia alkoi Wei-kuningaskunnan kukistamisella Kiinassa kolmen kuningaskunnan ajanjakson aikana. Jin-dynastian ensimmäinen hallitsija oli Sima Yan. Kiinan Jin-dynastian hallitsijaksi nousi Sima Zhong 290-.
Parthia eli Persia
Ardašir I aloitti Persian hallitsijana viimeistään vuonna 226. Vuonna 239 Persian kuningas Ardašir I valtasi roomalaisen Dura-Europoksen kaupungin Mesopotamiassa. Vuonna 240 Persian kuningas Ardašir I valtasi Hatran kaupungin. Ardashin jälkeen seuraavan Persian hallitsija Šapur I valloitti Syyrian alueen. Vuonna 296 Rooman valtakunta koki voiton parthialaista Tiridates suurta vastaan Persiassa.
Syyrian Palmyra
Vuonna 268 Zenobia julistautui Palmyran kaupungissa Palmyran kuningattareksi. Vuonna 270 Palmyralaiset valtasivat Arabian ja Egyptin.Watson s. xv 270-luvulla Rooman valtakunta kukisti Palmyran kuningaskunnan ja Gallian keisarikunnan, jotka olivat yrittäneet irtautua Rooman vallasta. Vuonna 272 Roomalaiset kukistivat Rooman keisari Aurelianuksen johdolla Syyrian palmyralaiset. Vuonna 273 Palmyran kapinan jälkeen roomalaiset ryöstivät ja tuhosivat kaupungin.
Intia
Gupta-imperiumi syntyi Pohjois-Intiaan: Intian vanhan 'kultaisen kauden' alku. Vuonna 240 Maharaja Sri-Guptasta tuli Gupta-imperiumin ensimmäinen hallitsija.
Japani
Kofun-jakso, Yamato-kauden alku Japanissa.
Amerikka
250-luvulla Mayojen korkeakulttuurin klassinen kausi alkoi. Tärkeitä henkilöitä Septimius Severus, Rooman keisari Diocletianus, Rooman keisari Plotinos, filosofi Sapor I, Persian kuningas
Tekniikka ja tähtitiede Vuonna 218 Halleyn komeetta kävi lähellä maata. Vuonna 295 Halleyn komeetta ohitti maan.