1958

Vuosi 1958 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Tapahtumia tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Presidentti Urho Kekkonen piti ensimmäisen televisioidun uudenvuodenpuheen. 1. tammikuuta - Suomen Televisio aloitti vakinaiset televisiolähetykset. 4. tammikuuta – Sputnik 1 syöksyi ilmakehään Maata kiertäneeltä radalta ja tuhoutui (se laukaistiin matkaan 4. lokakuuta 1957). 8. tammikuuta – Bobby Fischer voitti 14-vuotiaana Yhdysvaltain šakkimestaruuden. 10. tammikuuta – Suomi liittyi Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n jäseneksi. 18. tammikuuta – SDP:n puolueneuvosto päätti, ettei puolueen oppositiota, ”skogilaisia”, saanut asettaa puolueen ehdokaslistoille eduskuntavaaleissa. 31. tammikuuta – Ensimmäinen yhdysvaltalaissatelliitti Explorer 1 laukaistiin kiertoradalle. 31. tammikuuta – James Van Allen varmisti Van Allenin säteilyvyöhykkeiden olemassaolon. 1. helmikuuta – Egypti ja Syyria yhdistyivät Yhdistyneeksi arabitasavallaksi. Sen presidentiksi nimitettiin Gamal Abdel Nasser. 4. helmikuuta – Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut alkoivat Lahdessa. 6. helmikuuta – Eduskunnan oikeusasiamies Marjos Rapola totesi, ettei Maalaisliiton puoluesihteeriä Arvo Korsimoa vastaan tehty kantelu antanut aihetta jatkotoimiin. Korsimoa oli syytetty rintamakarkuruudesta talvisodan aikana. 6. helmikuuta – Münchenissä sattuneessa lento-onnettomuudessa kuoli kaikkiaan 22 ihmistä, muiden muassa kahdeksan Manchester Unitedin pelaajaa. 17. helmikuuta – Paavi Pius XII nimitti Chiara Assisilaisen (1193–1253) television suojeluspyhimykseksi. 18. helmikuuta – Egyptin sotajoukot marssivat Sudanin rajan yli. Presidentti Nasser vaati Sudania luovuttamaan Egyptille 22. leveyspiirin pohjoispuolella olevan Hala'ibin alueen. Egypti veti joukkonsa kuitenkin takaisin Sudanin alueelta 25. helmikuuta. 23. helmikuuta – Fidel Castron johtamat kapinalliset kaappasivat kilpa-autoilun hallitsevan maailmanmestarin argentiinalaisen Juan Manuel Fangion Kuuban pääkaupungissa Havannassa, mutta Fangio vapautettiin jo seuraavana päivänä. 28. helmikuuta – Suomessa ilmoitettiin olevan 45 000 tuberkuloosia sairastavaa. Suomi kuului taudin suhteen Euroopan ”mustiin maihin”. 8. maaliskuuta – Porin kaupunki täytti 400 vuotta. 12. maaliskuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Hilversumissa Alankomaissa. Ranskan edustaja André Claveau voitti kappaleella "Dors, mon amour". 17. maaliskuuta – Yhdysvallat laukaisi Vanguard 1 -satelliitin. 22. maaliskuuta – Faisalista tuli Saudi-Arabian kuningas. 23. maaliskuuta – Alvar Aallon piirtämä Helsingin Kulttuuritalo vihittiin käyttöön. 26. maaliskuuta – Kansanedustajat Matti Lepistö, Valdemar Liljeström ja Aarre Simonen ilmoittivat muodostaneensa sosiaalidemokraattien riippumattoman eduskuntaryhmän. 27. maaliskuuta – Nikita Hruštšovista tuli Neuvostoliiton päämies.

huhtikuu–kesäkuu

3. huhtikuuta – Suomessa sanomalehdet kertoivat opetusministeriön vapauttaneen yleiseen käyttöön osan niistä kirjoista, jotka oli sodan jälkeen lokakuussa 1944 poistettu kirjastoista Neuvostoliitolle vihamielisinä. 17. huhtikuuta – Belgialaisten kuningas Baudouin I avasi Expo 1958 -maailmannäyttelyn Brysselissä. 1. toukokuuta – Passien tarkastus Pohjoismaiden välisillä rajoilla lopetettiin. 6. toukokuuta – Suomen Kristillinen Liitto perustettiin Helsingissä. 7. toukokuuta – Nainen toimi Pohjoismaissa ensimmäistä kertaa pääministerinä, kun ministeri Tyyne Leivo-Larsson ryhtyi hoitamaan väliaikaisesti pääministerin tehtäviä Reino Kuuskosken sijaisena. 7. toukokuuta – Vuonna 1871 valmistunut, Suomen kauneimmaksi puukirkoksi sanottu Oriveden kirkko tuhoutui tahallaan sytytetyssä tulipalossa. 15. toukokuuta – Neuvostoliitto laukaisi Sputnik 3 -satelliitin. 15. toukokuuta – Eläintarhan ajot järjestettiin Helsingissä 20. kerran. Maksaneita katsojia oli ennätysmäärä, 82 597. 22. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti valtiovierailulle Neuvostoliittoon. 1. kesäkuuta – Charles de Gaulle kutsuttiin eläkkeeltä johtamaan Ranskaa kuudeksi kuukaudeksi. 7. kesäkuuta – Ulkoministeriö ilmoitti, että Neuvostoliitosta oli palautettu 11 922 suomalaista sotavankia, heistä suurin osa (11 911) jo 13. tammikuuta 1946 mennessä. Suomen ja Neuvostoliiton välinen sotavankiasia katsottiin loppuun käsitellyksi. 11. kesäkuuta – Tanskan kuningas Fredrik IX, kuningatar Ingrid ja kruununprinsessa Margareeta saapuivat valtiovierailulle Suomeen. 16. kesäkuuta – Pääministeri Imre Nagy ja kenraali Pál Maléter teloitettiin Unkarissa maanpetoksesta. 29. kesäkuuta – Brasilia voitti Ruotsin 5-2 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen loppuottelussa Tukholmassa.

heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Vaalimaan raja-asema avattiin liikenteelle. 6. heinäkuuta – Suomessa alkoivat eduskuntavaalit. SDP:n eduskuntaryhmä supistui tuntuvasti heti vaalien jälkeen, kun 11 sen listoilta valittua edustajaa siirtyi puolueen opposition eduskuntaryhmään. 9. heinäkuuta – Alaskan rannikolle iski Lituya Bayn megatsunami. 10. heinäkuuta – Ensimmäiset pysäköintimittarit asennettiin Isossa-Britanniassa. 11. heinäkuuta – Espoon kunta täytti 500 vuotta. 12. heinäkuuta – Kilpisjärvellä mitattiin Suomen alin heinäkuun lämpötila, –5.0 °C. 14. heinäkuuta – Irakin vallankumous: nationalistit syrjäyttivät kuningas Faisal II:n, joka sai surmansa taistelussa. Monarkian aika päättyi ja Abdulkarim Qasimista tuli maan johtaja. 15. heinäkuuta – 5 000 Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta nousi maihin Beirutissa Libanonissa tukeakseen länsimielistä hallitusta. 26. heinäkuuta – Ison-Britannian kuningatar Elisabet II myönsi 9-vuotiaalle pojalleen prinssi Charlesille Walesin prinssin arvonimen. 27. heinäkuuta – Iisalmessa avattiin Juhani Ahon museo. 29. heinäkuuta – Yhdysvaltain kongressi perusti Nasan (National Aeronautics and Space Administration). 29. heinäkuuta – Uuden eduskunnan puhemieheksi valittiin Maalaisliiton V. J. Sukselainen, ensimmäiseksi varapuhemieheksi SKDL:n Toivo Kujala ja toiseksi varapuhemieheksi SDP:n Onni Peltonen. 30. heinäkuuta – Puolustusministeriön kansliapäällikkö, eversti Kalle Lehmus erotettiin virastaan. Uudeksi kansliapäälliköksi nimitettiin Kadettikoulun johtaja, kenraalimajuri Paavo Lammetmaa. 31. heinäkuuta – Majuri Lauri Pekuri rikkoi ensimmäisenä suomalaisena äänivallin Folland Gnat -suihkuhävittäjällä. 3. elokuuta – Ydinsukellusvene USS Nautilus alitti ensimmäisenä pohjoisnavan. 23. elokuuta – Toinen Taiwaninsalmen kriisi alkoi Kiinan Kansan vapautusarmeijan pommitettua Quemoyta. 31. elokuuta – Suomen Kommunistinen Puolue piti 40-vuotisjuhlansa Helsingissä. Juhlaan oli kutsuttu myös Otto Wille Kuusinen, mutta hänen viisumianomuksensa peruttiin. 1. syyskuuta – Islanti laajensi kalastusvetensä 12:een meripeninkulmaan, tästä seurasi ensimmäinen ”turskasota” Ison-Britannian kanssa. 12. syyskuuta - Jack Kilby esittelee toimivaa mikropiiriä 22. syyskuuta – Kansanedustaja, ylijohtaja Veikko Vennamo erosi Maalaisliiton eduskuntaryhmästä. 28. syyskuuta – Ranskassa 79 % äänestäneistä kannatti viidennen tasavallan perustuslakia. 28. syyskuuta – Imatralla vihittiin käyttöön arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Kolmen Ristin kirkko (Piruntorjuntabunkkeri), joka oli jo rakennustyön aikana herättänyt huomiota myös ulkomailla.

lokakuu

2. lokakuuta – Guinea julistautui itsenäiseksi Ranskasta. 4. lokakuuta – Englantilainen lentoyhtiö BOAC aloitti ensimmäisenä aikataulun mukaiset matkustajalennot suihkulentokoneilla Atlantin yli käyttäen De Havilland Comet-4 -matkustajakoneita Lontoo–New York-reitillä. Yhdysvaltalainen Pan Am aloitti omat vastaavat lentonsa Boeing 707 -koneilla kolme viikkoa myöhemmin 26. lokakuuta New York–Pariisi-reitillä. 5. lokakuuta – Säiliölaiva Tupavuori räjähti Neste Oy:n Naantalin jalostamon laiturissa, jolloin kolme ihmistä sai surmansa. 9. lokakuuta − Neuvostoliittolainen säveltäjä Dmitri Šostakovitš sai Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston myöntämän Sibelius-palkinnon. 10. lokakuuta – Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettiläs Viktor Lebedev matkusti ”lomalle” Moskovaan eikä enää palannut Suomeen. Neuvostoliitto ilmoitti presidentti Urho Kekkoselle, ettei Lebedeville nimitetä seuraajaa. 17. lokakuuta – Suomen ensimmäinen tietokone, Postisäästöpankin IBM 650 ”Ensi” otettiin käyttöön. 23. lokakuuta – Ruotsin akatemia ilmoitti myöntäneensä Nobelin kirjallisuuspalkinnon neuvostoliittolaiselle Boris Pasternakille. Neuvostoliiton kirjailijaliiton lehti Literaturnaja gazeta leimasi Pasternakin palkitsemisen Neuvostoliitolle vihamieliseksi teoksi. Pasternak erotettiin Neuvostoliiton kirjailijaliitosta 28. lokakuuta. 23. lokakuuta – Smurffit esiintyivät ensimmäistä kertaa ”Johannes ja Pirkale” -sarjakuvassa belgialaisessa Le Journal de Spirou -sarjakuvalehdessä. 28. lokakuuta – Angelo Giuseppe Roncalli valittiin uudeksi paaviksi, ja hän otti nimekseen Johannes XXIII. 29. lokakuuta – Boris Pasternak kieltäytyi vastaanottamasta Nobelin kirjallisuuspalkintoa. Ruotsin akatemia ilmoitti Pasternakin säilyttävän tästä huolimatta kunniansa Nobel-palkittuna kirjailijana.

marraskuu–joulukuu

1. marraskuuta – Professori Veli Merikoski valittiin Kansanpuolueen puheenjohtajaksi. 11. marraskuuta – Yhdysvallat ilmoitti, ettei se luovu miehitysoikeudestaan Länsi-Berliinissä ja että se pitää Länsi-Berliinin hallussaan tarvittaessa asevoimin. 21. marraskuuta – Maalaisliiton kansanedustaja Martti Miettunen siirtyi Lapin läänin maaherraksi ja erosi eduskunnasta. Hänen tilalleen tuli maanviljelijä Akseli Paarman. 25. marraskuuta – Ranskan Sudan sai autonomian. Se itsenäistyi 22. syyskuuta 1960 nimellä Mali. 27. marraskuuta – Berliinin kriisi: Hruštšov jätti Berliini-ultimaatumin, jossa Neuvostoliitto vaati Berliinin jakamisen päättämistä, ja sen muuttamista vapaakaupungiksi, itsenäisenä Länsi-Saksasta ja DDR:stä. Jollei tätä toteutettaisi kuuden kuukauden sisällä, Neuvostoliitto solmisi rauhansopimuksen vain Itä-Saksan kanssa ja Berliini saarrettaisiin uudelleen. 27. marraskuuta – Paasikivi-seura perustettiin Helsingissä. 28. marraskuuta – Tšad, Kongon tasavalta ja Gabon saivat autonomian. 28. marraskuuta – SKDL:n kansanedustaja Mauri Ryömä sai surmansa auto-onnettomuudessa. Hänen tilalleen Eduskuntaan tuli päätoimittaja Juho Mäkelä. 29. marraskuuta – SDP:n opposition johtoryhmään kuuluneet Eero Antikainen, Valdemar Liljeström ja Aarre Simonen erotettiin SDP:stä puolueen sisäisten sovintoneuvottelujen epäonnistuttua. 1. joulukuuta – Keski-Afrikan tasavalta sai autonomian. 4. joulukuuta – Yöpakkaskriisi: pääministeri K.-A. Fagerholm esitti hallituksensa eronpyynnön sen jälkeen, kun ulkoministeri Johannes Virolainen oli eronnut hallituksesta syytä ilmoittamatta. 16. joulukuuta – Mao Zedongin ilmoitettiin eroavan Kiinan kansantasavallan presidentin virasta. 18. joulukuuta – Nigeria itsenäistyi. 21. joulukuuta – Kenraali Charles de Gaulle valittiin Ranskan presidentiksi 78,5 %:lla äänistä. 25. joulukuuta – Neuvostoliitossa hyväksyttiin uusi rikoslaki. Kuolemanrangaistus säilytettiin, mutta nimitys ”kansanvihollinen” poistettiin. 31. joulukuuta – Kansainvälinen geofysiikan vuosi päättyi. Se oli alkanut 1. heinäkuuta 1957.

tuntematon päivämäärä

Leo Esaki kehittää tunnelidiodin Kankkulan kaivolla -radiokuunnelmasarja alkoi. Kalle Päätalon esikoisteos Ihmisiä telineillä ilmestyi.

Syntyneitä tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Laura Jurkka, suomalainen näyttelijä 1. tammikuuta – Henriette Youanga, keskiafrikkalainen jousiampuja 2. tammikuuta – Jean-Baptiste Barrière, ranskalainen säveltäjä ja multimediataiteilija 5. tammikuuta – Pekka Simojoki, suomalainen gospel-muusikko 7. tammikuuta – Matthew Ridley, brittiläinen tietokirjailija 7. tammikuuta – Anni Ylävaara (”Rosa Liksom”), suomalainen kirjailija ja kuvataiteilija 15. tammikuuta – Boris Tadić, Serbian presidentti 2004–2012 16. tammikuuta – Lena Ek, ruotsalainen keskustapoliitikko 18. tammikuuta – Jeffrey Williams, yhdysvaltalainen astronautti 19. tammikuuta – Michel De Wolf, belgialainen jalkapallopelaaja -ja valmentaja