Vuosi 1960 oli karkausvuosi, joka alkoi perjantaista.
Tapahtumia Vuotta kuvaa nimitys "Afrikan vuosi", sillä lähes kaikissa Afrikan maissa oli liikehdintää siirtomaavaltoja vastaan, ja monet maat itsenäistyivät nimenomaan vuonna 1960. Siirtomaavalta Afrikassa purkautui.
tammikuu–maaliskuu pienoiskuva|right|USS Trieste 1. tammikuuta – Kamerun itsenäistyi kuuluttuaan sitä ennen Ranskan Päiväntasaajan Afrikkaan. 1. tammikuuta – Hyvinkään, Riihimäen, Kouvolan, Salon, Seinäjoen ja Rovaniemen kauppalat muuttuivat kaupungeiksi. Kyseessä olivat ensimmäiset ”uudet kaupungit”. 1. tammikuuta – Suomessa astui voimaan uusi verotuslaki, jolla yhdistettiin valtion-, kunnallis- ja kirkollisverotus. Verovelvollinen täytti tästä lähtien vain yhden veroilmoituksen. 4. tammikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta, Itävalta, Norja, Portugali, Ruotsi, Sveitsi ja Tanska allekirjoittivat Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) perustamissopimuksen. 4. tammikuuta – Kirjailija Albert Camus sai surmansa liikenneonnettomuudessa Ranskassa Sensin lähellä kun hänen kustantajansa Michel Gallimardin Facel Vega HK500-urheiluauto, jossa Camus oli matkustajana törmäsi puuhun. 8. tammikuuta − Neuvostoliittoon loikannut Lee Harvey Oswald asettui Minskiin Valko-Venäjälle. Hän sai ilmaisen asunnon ja pääsi työhön Valko-Venäjän radio- ja televisiotehtaaseen. Oswald palasi Yhdysvaltoihin kesällä 1962. 9. tammikuuta – Assuanin padon rakennus alkoi Egyptissä. 12. tammikuuta – Indonesian presidentti Sukarno otti kaikki maan poliittiset puolueet täydelliseen henkilökohtaiseen valvontaansa. 12. tammikuuta – Suomen Joutsen -purjealusta alettiin hinata Porkkalasta Turkuun. Alus kärsi viisipäiväisen siirron aikana lieviä vaurioita. 23. tammikuuta – Jacques Piccard ja Don Walsh laskeutuivat USS Triestellä 10 750 metrin syvyyteen Challengerin syvänteeseen Mariaanien haudassa Tyynellä valtamerellä. 24. tammikuuta – Algerian barrikaadiviikko: Algerian ranskalaiset siirtolaiset nousivat kapinaan Algerissa ja pystyttivät kaupunkiin barrikaadeja. 27. tammikuuta – Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ylijohtaja Veikko Vennamon valituksen hallituksen päätöksestä, jonka nojalla hänet oli siirretty asutushallituksesta tullihallitukseen. Vennamo nimitettiin tullineuvokseksi 11. maaliskuuta. 1. helmikuuta − Ranskan kansalliskokous myönsi presidentti Charles de Gaullelle täydet henkilökohtaiset valtuudet Algerian kapinan kukistamiseksi. 4. helmikuuta − Presidentti Urho Kekkonen nimitti Keski-Suomen läänin ensimmäiseksi maaherraksi sisäministeri Eino Paloveden ja Pohjois-Karjalan läänin ensimmäiseksi maaherraksi Kuopion läänin maaherran Lauri Riikosen. Uudeksi Kuopion läänin maaherraksi tuli sisäministeriön kansliapäällikkö Erkki O. Mantere ja uudeksi sisäministeriksi kansanedustaja Eemil Luukka. Paloveden tilalle eduskuntaan tuli agronomi, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Mauno Pohjonen. 7. helmikuuta – Miss Suomi -kilpailuissa oli ainutlaatuinen tilanne: yhdenkään osallistujan ei katsottu yltävän ensimmäiseen sijaan saakka, vaan titteli jäi edellisen vuoden voittajan Tarja Nurmen haltuun. 9. helmikuuta – Joanne Woodward sai ensimmäisenä tähden Hollywoodin Walk of Famelle. pienoiskuva|Squaw Valleyn talviolympialaisten Yhdysvallat−Neuvostoliitto-jääkiekko-ottelu. pienoiskuva|Maaliskuun 21. päivänä tapahtunutta Sharpevillen verilöylyä esittävä maalaus. 12. helmikuuta – Talviolympialaiset alkoivat Squaw Valleyssä. 13. helmikuuta – Ranskan ensimmäinen ydinkoe, Gerboise Bleue, Algeriassa. Ranska liittyi neljäntenä maana ydinasevaltojen joukkoon. 70 kt:n Gerboise Bleue oli voimakkaampi kuin muiden ydinasevaltojen ensimmäiset kokeet ”Trinity”, ”RDS-1” ja ”Hurricane” yhteensä. 19. helmikuuta – Keskusrikospoliisi ilmoitti, että Heinävedellä Tulilahden leirintäalueella 28. heinäkuuta 1959 tapahtuneesta kaksoissurmasta asetetaan syytteeseen Runar Holmström. 26. helmikuuta − Ison-Britannian prinsessa Margaret ja hovivalokuvaaja Antony Armstrong-Jones julkistivat kihlauksensa. Heidät vihittiin avioliittoon 6. toukokuuta, jolloin kuningatar Elisabet II myönsi Armstrong-Jonesille Snowdonin jaarlin arvonimen. 29. helmikuuta – Maanjäristys tuhosi Agadirin Marokossa. 1. maaliskuuta – Uudet Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan läänit aloittivat toimintansa. 6. maaliskuuta – Vietnamin sota: Yhdysvallat ilmoitti 3 500 sotilaan lähettämisestä Vietnamiin. 7. maaliskuuta – Helsingin hovioikeudessa alkoi oikeudenkäynti Kätilöopiston talon rakentamiseen liittyneistä epäselvyyksistä, joiden vuoksi valtio kärsi yli 300 miljoonan markan tappiot. 21. maaliskuuta – Ainakin 52 mustaihoista kuoli ja yli 160 haavoittui Sharpevillessä Etelä-Afrikassa, kun poliisi avasi tulen mieltään osoittaneeseen väkijoukkoon. Mellakan syynä oli mustaihoisille määrätty passipakko. 22. maaliskuuta – Arthur Leonard Schawlow ja Charles Hard Townes saivat ensimmäisen patentin laserille. 29. maaliskuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Lontoossa Isossa-Britanniassa. Ranskan edustaja Jacqueline Boyer voitti kappaleella "Tom Pillibi".
huhtikuu–kesäkuu pienoiskuva|200px|Leonid Brežnevistä tuli Neuvostoliiton presidentti. 1. huhtikuuta – Yhdysvaltain ensimmäinen sääsatelliitti, TIROS-1, laukaistiin. 4. huhtikuuta – Ensimmäiset kolme naispappia vihittiin Ruotsissa. 9. huhtikuuta – Jyrkkänä rotuerottelijana tunnettu Etelä-Afrikan pääministeri Hendrik Verwoerd yritettiin murhata ampumalla häntä päähän. Ampuja oli valkoihoinen David Pratt. Verwoerd loukkaantui vakavasti, mutta selvisi hengissä. 10. huhtikuuta − Seinäjoen uusi kirkko Lakeuden Risti vihittiin käyttöön. 19. huhtikuuta – Lahden ja Loviisan välinen kapearaiteinen rautatie jäi pois käytöstä. Rautatie otettiin uudelleen käyttöön toukokuun alussa rakennettuna normaaliin raideleveyteen. 21. huhtikuuta – Brasilian pääkaupunki siirrettiin Rio de Janeirosta Brasíliaan. 27. huhtikuuta – Togo itsenäistyi oltuaan sitä ennen Ranskan hallinnassa YK:n huoltohallintoalueena. 1. toukokuuta – Neuvostoliitto ampui alas Yhdysvaltain U-2-vakoilukoneen, lentäjä Gary Powers vangittiin. 4. toukokuuta – Neuvostoliitto vaati Suomelta EFTA-maiden etuja vastaavaa suosituimmuuskohtelua hintana Suomen jäsenyydelle EFTAssa. 7. toukokuuta – Leonid Brežnevistä tuli Neuvostoliiton presidentti Kliment Vorošilovin erottua. 11. toukokuuta – Mossadin agentit kaappasivat natsijohtaja Adolf Eichmannin Buenos Airesissa. 16. toukokuuta – Nikita Hruštšov vaati Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhowerilta anteeksipyyntöä U-2-lennoista Neuvostoliiton yllä. Koska sopuun ei päästy, Pariisin huippukokous jouduttiin päättämään. 23. toukokuuta − YK:n turvallisuusneuvosto aloitti U-2-välikohtauksen käsittelyn. Neuvostoliiton vakoilulentosyytös hylättiin 26. toukokuuta. 27. toukokuuta – Presidentti Celal Bayar syrjäytettiin kenraali Cemal Gürselin johtamassa vallankaappauksessa Turkissa. 27. toukokuuta − Yhdysvallat lopetti talousapunsa Kuuballe. 1. kesäkuuta – Argentiina esitti Israelille Adolf Eichmannin kaappauksen johdosta vastalauseen suvereniteettinsa loukkaamisesta. 2. kesäkuuta – Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi entisten ministerien Aarre Simosen, Urho Kiukkaan ja Vilho Väyrysen menetelleen lain vastaisesti Kätilöopiston rakentamisen yhteydessä. 4. kesäkuuta – Aimo Tukiaisen veistämä marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas paljastettiin Helsingin keskustassa. pienoiskuva|Rikostutkijoita Bodominjärven surmateltalla. 5. kesäkuuta – Bodominjärven murhat Espoossa. 7. kesäkuuta − Suolahden ja Haapajärven välinen rataosuus avattiin liikenteelle. 8. kesäkuuta – Heinäveden käräjillä alkoi oikeudenkäynti Tulilahden kaksoismurhasta syytettyä Runar Holmströmiä vastaan. 10. kesäkuuta – Urho Kekkonen suostui Maalaisliiton ehdokkaaksi vuoden 1962 presidentinvaaliin. 12. kesäkuuta − Argentiina kutsui Israelin-suurlähettiläänsä kotiin Israelin kieltäydyttyä palauttamasta Adolf Eichmannia Argentiinaan ja vaati YK:n turvallisuusneuvoston kutsumista koolle tapauksen vuoksi. 20. kesäkuuta – Malin liittovaltio itsenäistyi kuuluttuaan sitä ennen Ranskan Länsi-Afrikkaan. 23. kesäkuuta − YK:n turvallisuusneuvosto katsoi äänin 8–6 Israelin loukanneen Adolf Eichmannin kaappauksella Argentiinan suvereniteettia ja velvoitti Israelin hyvittämään tapauksen Argentiinalle ”sopivalla tavalla”. 23. kesäkuuta – Suomen ensimmäinen kantosiipialus Sirena aloitti liikennöinnin Maarianhaminan ja Tukholman välillä. 26. kesäkuuta – Madagaskar itsenäistyi Ranskan alaisuudesta. 26. kesäkuuta – Brittiläinen Somalimaa sai itsenäisyyden. Se liittyi viisi päivää myöhemmin entiseen Italian Somalimaahan Somalian valtioksi toukokuuhun 1991 asti. 29. kesäkuuta – Suomen hallitus asetti komitean tutkimaan leirintäalueiden turvallisuutta Tulilahden ja Bodominjärven murhenäytelmien vuoksi. 30. kesäkuuta – Belgian Kongo itsenäistyi nimellä Kongon demokraattinen tasavalta. Belgialaisten kuningas Baudouin I osallistui vallanvaihtoseremoniaan pääkaupungissa Léopoldvillessä. Kongon vaaleilla valittua pääministeriä Patrice Lumumbaa ei ollut kutsuttu, mutta hän saapui siitä huolimatta paikalle ja piti Kongon itsenäisyyspuheensa, jossa arvosteli jyrkin sanankääntein entisiä siirtomaaisäntiä. 30. kesäkuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Nikita Hruštšov saapui viralliselle vierailulle Itävaltaan.
heinäkuu–syyskuu pienoiskuva|Kittinger hyppää 31 kilometrin korkeudesta. 1. heinäkuuta – Somalia itsenäistyi. 1. heinäkuuta – Neuvostoliiton MiGit ampuivat alas RB-47-tiedustelukoneen Barentsinmerellä. Kaksi selviytynyttä USAF:n lentäjää vangittiin. 1. heinäkuuta – Kuuba kansallisti Esso- ja Shell-öljy-yhtiöt. Iso-Britannia esitti Kuuballe toimenpiteen vuoksi vastalauseensa. 4. heinäkuuta – Suomen ilmavoimien käyttämät Vihuri-lentokoneet päätettiin myydä romuksi. Koneista kertyi romumetallia 230 tonnia. Vihuri-koneille oli sattunut useita vakavia lento-onnettomuuksia. 5. heinäkuuta – Yhdysvallat lopetti sokerin ostot Kuubasta ja asetti kuubalaisen sokerin tuontikieltoon. 6. heinäkuuta – Kuuban parlamentti hyväksyi ja pääministeri Fidel Castro vahvisti lain, joka mahdollisti kaiken yhdysvaltalaisen omaisuuden takavarikoinnin. 6. heinäkuuta – Kongolaiset sotilaat aloittivat useissa varuskunnissa kapinan eurooppalaisia upseereita vastaan. 7. heinäkuuta − Ylöjärvellä vihittiin käyttöön televisioasema, johon liittyi 219 metriä korkea linkkimasto. 9. heinäkuuta – Belgian kansallinen lentoyhtiö Sabena ilmoitti asettavansa koko kalustonsa Kongosta pakenevien valkoihoisten käyttöön. 9. heinäkuuta – Maalaisliiton kansanedustaja, kunnallisneuvos Matti Miikki kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli maanviljelijä Mikko Kaarna. 11. heinäkuuta – Moïse Tshombe julisti Kongon Katangan maakunnan itsenäiseksi ja sai tukea Belgialta. 12. heinäkuuta – Kolme palomiestä sai surmansa ja 30 henkilöä loukkaantui Tilgmannin kirjapainossa Helsingissä selluloidin itsesytytyksestä syntyneessä suurpalossa. 14. heinäkuuta – Yhdistyneet kansakunnat päätti lähettää joukkoja Katangaan valvomaan belgialaisten joukkojen vetäytymistä. 14. heinäkuuta – Kongo katkaisi diplomaattisuhteensa Belgiaan. 20. heinäkuuta – Ceylonin pääministeriksi valitusta Sirimawo Bandaranaikesta tuli maailman ensimmäinen parlamentaarisesti valittu nainen valtion johtajana. 21. heinäkuuta – YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui käsittelemään Kongon kriisiä ja vaati seuraavana päivänä Belgiaa vetämään joukkonsa Kongosta. 25. heinäkuuta – Poikkeuksellisen voimakas ukonilma riehui eteläisessä Suomessa. Parhaimmillaan rekisteröitiin yli sata salamaa minuutissa. 1. elokuuta – Dahomey, nykyinen Benin itsenäistyi kuuluttuaan sitä ennen Ranskan Länsi-Afrikkaan. Tämän jälkeen itsenäistyivät saman kuukauden aikana loputkin Ranskan Länsi-Afrikkaan ja Ranskan Päiväntasaajan Afrikkaan kuuluneet maat: 3. elokuuta – Niger 5. elokuuta – Ylä-Volta (nykyinen Burkina Faso) 7. elokuuta – Norsunluurannikko 11. elokuuta – Tšad 13. elokuuta – Keski-Afrikan tasavalta 15. elokuuta – Kongon tasavalta (entinen Ranskan Kongo) 17. elokuuta – Gabon