Vuosi 1930 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta. Tapahtumia
Tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Pieksämä erotettiin Pieksämäen kunnasta ja Karjaa Karjaan (maalais)kunnasta itsenäisiksi kauppaloiksi. 1. tammikuuta − Viipurin ja Valkjärven välinen rataosuus avattiin liikenteelle. 6. tammikuuta − Saloisten keskiajalta peräisin ollut puukirkko paloi kesken loppiaisaamun jumalanpalveluksen. 10. tammikuuta – Eduskunta hyväksyi yhdistyslain muutoksen, jonka mukaan sellainen yhdistys, joka oli perustettu jatkamaan oikeuden päätöksellä lakkautetun yhdistyksen toimintaa, voitiin lakkauttaa ilman eri päätöstä. 10. tammikuuta – Puutsaaren lentoturma: Suomen ilmavoimien kaksipaikkainen meritoimintakone IL-61 putosi Laatokkaan. 14. tammikuuta – Kommunisti Ali Höhler ampui SA-Sturmführer Horst Wesseliä päähän Berliinissä. Horst Wessel kuoli vammoihinsa sairaalassa 23. helmikuuta ja hänestä tehtiin kansallissosialistien marttyyri. 27. tammikuuta – Espanjan diktaattori Miguel Primo de Rivera erosi. 30. tammikuuta – Kenraali Damaso Berenquer nousi Espanjan pääministeriksi. 7. helmikuuta – Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja J. K. Paasikivi sai ensimmäisenä itsenäisessä Suomessa valtioneuvoksen arvonimen. 8. helmikuuta – Paavi Pius XI tuomitsi kristittyjen vainot Neuvostoliitossa. 12. helmikuuta − Hallituksen päätöksellä poistettiin kruunu Suomen vaakunasta. 18. helmikuuta – Clyde Tombaugh tutki tammikuussa otettuja valokuvia ja löysi ensimmäisen transneptunisen kohteen, Pluton. 2. maaliskuuta – Mohandas Gandhi ilmoitti Intian varakuninkaalle kansalaistottelemattomuuden alkavan yhdeksässä päivässä. 2. maaliskuuta – Viisi ihmistä hukkui iltamayleisöä kuljettaneen kuorma-auton ajettua jäänottoavantoon Luopioisten Kuohijoella. Kahdeksan autossa ollutta pelastui.Kuorma-auto ja 5 ihmistä järvenpohjaan, Laatokka, 04.03.1930, nro 25, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 12. maaliskuuta – Mohandas Gandhi aloitti 200 mailin protestimarssin merta kohti 78 seuraajansa kanssa protestoidakseen brittien suolamonopolia. Monet muut liittyivät heihin ennen perillepääsyä 5. huhtikuuta. 16. maaliskuuta – Lapualla pidetyssä kansalaiskokouksessa perustettiin Suomen Lukko -järjestö johtamaan kommunismin vastaista taistelua Suomessa. 28. maaliskuuta – Lapuan liikkeen miehet tunkeutuivat Vaasassa Työn Ääni -lehden kirjapainoon ja rikkoivat latoma- ja painokoneet. 28. maaliskuuta – Konstantinopoli ja Angora vaihtoivat nimensä Istanbuliksi ja Ankaraksi. 29. maaliskuuta – Heinrich Brüning nimitettiin Saksan valtakunnankansleriksi.
Huhtikuu–kesäkuu 22. huhtikuuta – Lontoon laivastosopimus solmittiin Yhdistyneen kuningaskunnan, Japanin ja Yhdysvaltain välillä. 1. toukokuuta – Lapuan liikkeen äänenkannattaja Aktivisti alkoi ilmestyä. 24. toukokuuta – Amy Johnson laskeutui Australian Darwinin lennettyään 11 000 mailin matkan ensimmäisenä naisena. Hän lähti lennolle 5. toukokuuta. 1. kesäkuuta – Ensimmäinen suomalainen sukellusvene Vetehinen laskettiin vesille Turussa. 4. kesäkuuta – Vaasan mellakka: Lapualaiset riisuivat ja mukiloivat faktori Eino Niemisen Vaasan kaupungintalon edessä Työn Ääni -lehden kirjapainoon tehtyä iskua koskeneen oikeudenkäynnin väliajalla. Kirjapainon asianajaja Asser Salo kyyditettiin Lapualle. 14. kesäkuuta – Hallitus kielsi kommunistilehtien julkaisemisen Suomessa. 21. kesäkuuta – Vuoden pituinen asevelvollisuus tuli pakolliseksi Ranskassa. 22. kesäkuuta – Perhon lentonäytösonnettomuus : Moottorihäiriön kokenut lentokone teki pakkolaskun yleisön joukkoon Perhossa, jolloin kaksi henkeä kuoli ja yhdeksän loukkaantui. 30. kesäkuuta – Reininmaan miehitys päättyi. Ranskan pääministeri André Tardieu oli päättänyt joukkojen poisvetämisestä 17. toukokuuta.
Heinäkuu–syyskuu 4. heinäkuuta – Suomen presidentti Lauri Kristian Relander myönsi eron Kallion III hallitukselle ja nimitti Kokoomuksen P. E. Svinhufvudin muodostaman hallituksen. Pääministeri Kyösti Kallio oli esittänyt eroanomuksen huolimatta siitä, että hallitus oli muutamaa päivää aikaisemmin saanut eduskunnalta luottamuslauseen äänin 112–69 käsiteltäessä vasemmiston välikysymystä kommunistilehtien lakkauttamisesta. 5. heinäkuuta – Kansanedustajat Eino Pekkala ja Jalmari Rötkö vietiin väkivalloin eduskunnan perustuslakivaliokunnan istunnosta ja kyyditettiin Lapualle. Sisäministeri Erkki Kuokkanen määräsi kaikki kommunistiset kansanedustajat pidätettäviksi, mutta nämä ehtivät painua ”maan alle” ennen pidätyksiä. 7. heinäkuuta – Lapuan liikkeen järjestämä talonpoikaismarssi saapui Helsinkiin. 7. heinäkuuta – Rovaniemen tuhopoltto 1930: Rovaniemen Sähkömylly Oy:n rakennus sytytettiin tuleen 13. heinäkuuta – Ensimmäiset jalkapallon maailmanmestaruuskisat alkoivat Uruguayssä. 15. heinäkuuta – Presidentti Lauri Kristian Relander hajotti eduskunnan. 20. heinäkuuta − Maksim Litvinov tuli Neuvostoliiton ulkoministeriksi. 30. heinäkuuta – Uruguay voitti jalkapallon maailmanmestaruuskisojen loppuottelussa Argentiinan Montevideossa maalein 4–2. 1. elokuuta – Wilh. Schaumanin Joensuun vaneritehdas tuhoutui tulipalossa.Faneeritehdas paloi eilen Joensuussa poroksi kaikkine koneineen, Laatokka, 02.08.1930, nro 85, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 6. elokuuta – Norjalainen hylkeenpyyntialus löysi vuonna 1897 kadonneen ruotsalaisen S. A. Andréen johtaman retkikunnan jäänteet Valkeasaarilta Huippuvuorten itäpuolelta Pohjoiselta jäämereltä. 12. elokuuta – Turkin joukot tunkeutuivat Persiaan taistelemaan kurdeja vastaan. 25. elokuuta – Marsalkka Józef Piłsudski otti Puolan pää- ja puolustusministerin tehtävät. 27. elokuuta – Perussa sotilasvallankaappaus syrjäytti presidentti Augusto B. Leguían. 6. syyskuuta – Josef Felix Urileun epäonnistunut vallankaappaus Argentiinassa. 14. syyskuuta – Kansallissosialistinen puolue sai 107 paikkaa Saksan parlamentissa. Siitä tuli parlamentin toiseksi suurin puolue 18,3 %:n äänisaaliillaan. 16. syyskuuta – Argentiinan presidentti Hipólito Yrigoyen syöstiin vallasta. 21. syyskuuta – Karstulan suojeluskuntatalon palossa kuoli seitsemän ihmistä. Mielenhäiriöön joutunut talon vahtimestari surmasi perheensä ja poltti sitten talon ja itsensä.Helsingin Sanomat, 22.09.1930, nro 255, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 21. syyskuuta – Mäntyharjulla häistä palaamassa olleen seurueen Chevrolet-henkilöauto syöksyi veteen ja upposi Virransalmen lossilla, jolloin kaikki autossa olleet viisi ihmistä hukkuivat. 24. syyskuuta – Ilmalaiva Graf Zeppelin vieraili Helsingissä. 25. syyskuuta – Saksan kansallissosialistisen puolueen johtajaa Adolf Hitleriä kuultiin todistajana oikeudenkäynnissä, jossa kolmea Saksan armeijan upseeria syytettiin yrityksestä muodostaa kansallissosialistisia soluja armeijan sisälle. Hitler vakuutti kansallissosialistisen puolueen pyrkivän tavoitteisiinsa ainoastaan lain sallimin keinoin.<ref>Jorma O. Tiainen (toim.): Vuosisatamme Kronikka, s. 413. Jyväskylä: Gummerus, 1987.</ref>
Lokakuu–joulukuu 1. lokakuuta – Suomen eduskuntavaalien ensimmäinen päivä. 5. lokakuuta – Lontoosta Karachiin matkalla ollut englantilainen ilmalaiva R101 syöksyi maahan Beauvaisin lähellä Ranskassa, Onnettomuudessa kuoli 50 matkustajaa ja miehistön jäsentä, vain 8 henkilöä pelastui. Uhrien joukossa oli Englannin ilmailuministeri Thompson. Englantilainen ilmalaiva RlOl räjähtänyt. Ankara tuulenpuuska iski ilmalaivan maahan, Aamulehti, 6.10.1930, nro 269, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 5.10.2025 14. lokakuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg ja rouva Ester Ståhlberg siepattiin läheltä kotiaan Helsingin Kulosaaresta ja kyyditettiin Joensuuhun. 22. lokakuuta – Kenraalimajuri K. M. Wallenius pidätettiin epäiltynä presidenttipari Ståhlbergin kyydityksen järjestämisestä. Hänet erotettiin yleisesikunnan päällikön virasta 27. lokakuuta. 24. lokakuuta – Getúlio Vargas teki vallankaappauksen Brasiliassa. 2. marraskuuta – Negus Haile Selassie kruunattiin Etiopian keisariksi. 18. marraskuuta – Suomessa tulivat voimaan tasavallan suojelulaki ja ”kommunistilait”. 22. marraskuuta – Lapuan liikkeen viides valtakunnallinen kaksipäiväinen suurkokous alkoi Lapualla. Kokouksessa määriteltiin liikkeen tärkeimmäksi lähiajan haasteeksi taistelu sosialidemokraatteja vastaan. Liikkeen salaiseen ohjelmavaliokuntaan tulivat mm. tohtori Eino Suolahti, professori Edwin Linkomies, pankinjohtaja Mauri Honkajuuri ja toimitusjohtaja Rudolf Walden. 24. marraskuuta − Stockmannin tavaratalo aloitti toimintansa nykyisellä paikallaan. 28. marraskuuta – Tohtori Laimi Leidenius nimitettiin ensimmäisenä naisena Helsingin yliopiston professoriksi. Hänestä tuli gynekologian professori. 29. marraskuuta − Oulu-Nurmes-rata vihittiin käyttöön. 2. joulukuuta – Suuri lama: Yhdysvaltain presidentti Herbert Hoover pyysi kongressilta 150 miljoonaa dollaria julkisiin töihin työpaikkojen luomiseksi. 16. lokakuuta – Rovaniemellä pidetyssä oikeudenkäynnissä syytettyjä kommunisteja avustanut asianajaja Ernesti Hentunen pahoinpideltiin Seinäjoen asemalla hänen ollessaan palaamassa Helsinkiin. 19. joulukuuta – Tulivuori Merapi purkautui Indonesiassa, 1 300 kuolonuhria. 19. joulukuuta − Suomalaiset matkustajalaivat Arcturus ja Oberon törmäsivät Kattegatissa Tanskan ja Norjan välillä. Oberon upposi ja siinä olleista 82 henkilöstä hukkui 41. 20. joulukuuta – Eduskunta kokoontui Heimolan talossa viimeisen kerran. 20. joulukuuta − Panssarilaiva Väinämöinen laskettiin vesille. 28. joulukuuta – Mohandas Gandhi matkusti Isoon-Britanniaan neuvottelemaan.
tuntematon päivämäärä Walther Bothe ja Herbert Becker löysivät neutronin. Bothe oli saksalainen ydinfyysikko, joka jakoi fysiikan Nobel-palkinnon vuonna 1954 Max Bornin kanssa. Kuolemanrangaistus poistettiin käytöstä Tanskassa.
Syntyneitä
Tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Ali Ahmed Said (”Adonis”), syyrialainen runoilija ja esseisti 1. tammikuuta – Jaafar Nimeiry, Sudanin presidentti 1969–1954 (k. 2009) 3. tammikuuta – Matti Ali-Melkkilä, suomalainen elinkeinoelämän vaikuttaja (SKOP:n pääjohtaja) (k. 1989) 4. tammikuuta – Tras Honan, irlantilainen Fianna Fáil -puolueen poliitikko (k. 2023) 5. tammikuuta – Bengt Dennis, ruotsalainen toimittaja, virkamies ja pankinjohtaja 5. tammikuuta – Umberto Marcato, italialainen laulaja (k. 2025) 8. tammikuuta – Georgina Dobrée, englantilainen klarinetisti (k. 2008) 9. tammikuuta – Kari Mannerla, suomalainen pelisuunnittelija (Afrikan tähti) (k. 2006) 15. tammikuuta – Abd al-Halim Abu Ghazala, egyptiläinen sotilas (k. 2008) 16. tammikuuta – Paula Tilbrook, englantilainen näyttelijä (k. 2019) 19. tammikuuta – Nathalie Kay Hedren (”Tippi Hedren”), yhdysvaltalainen näyttelijä 19. tammikuuta – Leo Ljungberg, suomalainen nyrkkeilijä (k. 2012) 19. tammikuuta – Klaus Vala, suomalainen matematiikan professori (k. 2000) 20. tammikuuta – Edwin Eugene Aldrin (”Buzz Aldrin”), yhdysvaltalainen astronautti 23. tammikuuta – Derek Walcott, vuoden 1992 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut saintlucialainen kirjailija (k. 2017) 25. tammikuuta – Marta Traba, argentiinalainen kirjailija (k. 1983) 26. tammikuuta – Erkki Eklund, suomalainen kirjailija (k. 1981) 26. tammikuuta – Assar Lindbeck, ruotsalainen kansantaloustieteilijä (k. 2020) 27. tammikuuta – Usko Meriläinen, suomalainen säveltäjä (k. 2004) 28. tammikuuta – Roy Clarke, englantilainen komediakäsikirjoittaja 30. tammikuuta – Gene Hackman, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja kirjailija (k. 2025) 31. tammikuuta – Joakim Bonnier, ruotsalainen kilpa-autoilija (k. 1972) 1. helmikuuta – Shahabuddin Ahmed, Bangladeshin presidentti 1990–1991 ja 1996–2001 (k. 2022) 3. helmikuuta – Lennart Jaala, suomalainen jääkiekkoilija ja jääkiekkoerotuomari (k. 2012) 5. helmikuuta – Marie Corridon, yhdysvaltalainen uimari ja olympiavoittaja (k. 2010) 5. helmikuuta – Ulf Söderblom, suomalainen kapellimestari (k. 2016) 9. helmikuuta – Eladio Herrera, argentiinalainen nyrkkeilijä ja olympiamitalisti (k. 2014)