Ydinvoimakeskustelu on ydinvoimaa ja sen käyttöä koskeva yhteiskunnallinen keskustelu. Ydinvoiman käyttö on tavallisesti ollut voimakkaasti polarisoitunut poliittinen kysymys.
Historia
Samaan aikaan kun tieteellinen tutkimus saavutti kehityksen asteen, jossa ydinreaktioiden hyödyntäminen tekniikassa tuli mahdolliseksi, oli maailmassa käynnissä historian suurin yksittäinen konflikti: toinen maailmansota. Ensimmäiset ydintekniikan sovellukset tehtiin sodan aikana ydinaseissa ja vasta sodan päätyttyä alkoi toden teolla tutkimus atomin ytimen energian käyttämiseksi rauhanomaisissa tarkoituksissa. Ydinvoimaan suhtauduttiin aluksi lähes yksimielisen optimistisesti: se nähtiin ydinaseriisunnan näkökulmasta ydintekniikan sotilaallisen käytön vaihtoehtona, suunnattomana energiavarana joka tarjoaisi suuria määriä edullista energiaa sekä tapana hillitä fossiilisten polttoaineiden käyttöön liittyvää luonnonvarojen kulutusta ja päästöjä.
Vasta 1960- ja 1970-luvulla alkoi tulla näkyviin jakautuminen ydinvoiman kannattajiin ja vastustajiin. Jotkut olivat huolissaan ydinvoiman käytön turvallisuudesta ja seurauksista, radioaktiivisista jätteistä. Toiset, etunenässä Rooman klubi, kiistivät jatkuvan taloudellisen kasvun ja siihen liittyvän kasvavan energiankulutuksen hyödyllisyyden ylipäätään. Vuonna 1979 Yhdysvaltain Harrisburgissa, sekä 1986 Neuvostoliiton Tšernobylissä tapahtuneet ydinvoimalaonnettomuudet nostivat ydinvoiman vastustuksen ja siihen liittyvän poliittisen liikehdinnän huippuunsa, millä on ollut huomattava vaikutus siihen, että ydinvoiman osuuden kasvettua 80-luvulla yli 15%:iin maailman sähköntuotannosta sen osuus ei ole enää kasvanut kokonaisenergiankulutusta nopeammin. Joissain maissa uuden ydinvoiman rakentamisesta luovuttiin.
Ruotsi Ruotsissa pidettiin 1980 kansanäänestys ydinvoiman käytöstä. Äänestyksessä tarjottiin kolme vaihtoehtoa, jotka kaikki sisälsivät ydinvoimasta luopumisen. Kaksi vaihtoehdoista oli olennaisesti samat ydinvoimasta luopumista koskien ja edellyttivät ydinvoimaloiden sammuttamista 2010 mennessä. Yksi vaihtoehto tarjosi nopeamman aikataulun. Ydinvoimasta hitaimmalla tarjotulla aikataululla luopuva vaihtoehto voitti. Koska äänestyksessä ei tarjottu vaihtoehtoa säilyttää ydinvoiman käyttö saati sitten laajentaa sitä, on äänestystä kritisoitu ennaltamäärättynä. Esimerkiksi Helsingin yliopiston valtio-opin johdantokurssilla äänestystä käytetään malliesimerkkinä huonosti toteutetusta kansanäänestyksestä, joka ei tarjonnut todellisia vaihtoehtoja ja joka salli poliitikkojen pestä kätensä vaikeasta päätöksestä.Helsingin yliopisto: Valtio-opin johdantokurssin luennot ja luentomateriaali, 2005
Myöhemmin Ruotsi on muuttanut suhtautumistaan ydinvoimaan kun Riksdag salli niukasti äänin 174-172 ydinreaktorien korvaamisen uusilla.Ydinreaktioita.fi - Ruotsin valtiopäivät sanoivat 'tahdon' ydinvoimalle
Saksa
Saksassa Gerhard Schröderin SPD:n ja vihreiden hallitus päätti kesäkuussa 2000 sulkea kaikki Saksan ydinvoimalat. Tuolloin Saksassa oli 19 reaktoria, jotka tuottivat 30% maan sähköstä. Ydinvoiman vastustus oli keskeinen tekijä vihreiden perustamisessa 20 vuotta aiemmin.
Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen Saksassa oli suuria ydinvoimavastaisia mielenosoituksia. Saksassa oli tuolloin 17 toimivaa ydinvoimalaa. Tuolloin Angela Merkelin hallitus päätti sulkea seitsemän vanhinta reaktoria "tarkastusta varten". Saksan ympäristöministeri Norbert Röttgen ilmoitti että kahdeksaa vanhinta voimalaa ei enää käynnistetä. Kuusi muuta päätettiin sulkea 2021 ja kolme maan uusinta voimalaa 2022.
Muualla
Sveitsi päätti myös 2011 luopua ydinvoimaloistaan vuoteen 2034 mennessä.
Belgian hallitus päätti loppuvuodesta 2021 sulkea ydinvoimalat 2025 mennessä. Pääministeri Alexander De Croon seitsemän puolueen hallituksessa luopumispäätöstä ajoivat maan vihreät. Belgiassa oli käytössä kaksi ydinvoimalaa ja joissa yhteensä seitsemän reaktoria. Maaliskuussa 2022 Belgia päätti lykätä ydinvoimasta luopumista kymmenellä vuodella Ukrainan sodan vuoksi.https://www.euronews.com/2022/03/19/nuclear-energy-belgium-postpones-phase-out-by-10-years-due-to-ukraine-war
Espanja päätti joulukuussa 2023 sulkea kaikki ydinvoimalat 2035 mennessä. Maassa noin 20% sähköstä tuotettiin päätöshetkellä ydinvoimalla.
Keskustelun osapuolet
Kansalaiset
Ydinvoima on osoittautunut kansalaismielipidettä kärjistäväksi aiheeksi. Monilla on hyvin voimakas ydinvoimakanta ja monet myös tuovat mielipidettään aktiivisesti esille. Ydinvoima on aiheena yksi lehtien mielipidepalstojen ja netin keskustelupalstojen kestosuosikkeja. Ydinvoimaan liittyen järjestetään myös mielenosoituksia, mielenilmauksia ja mainoskampanjoita. Ydinvoimamyönteisiä mielenosoituksia ei juurikaan esiinny. Ydinvoimaa vastaan on nähty myös lainvastaisia mielenosoituksia.Greenpeace-aktivisteille tuomio Olkiluodon nosturitempauksesta. Rakennuslehti8.10.2008. Viitattu 9.5.2009Greenpeacen mielenosoittajat nukkuivat yönsä nosturissa. Helsingin Sanomat 28.5.2007. Viitattu 9.5.2009.
Tällä hetkellä ydinvoiman käyttö saa Suomessa useimmissa mielipidemittauksissa osakseen enemmän kannatusta kuin vastustusta. Ihmisten mielipide ydinvoimaan saattaa vaihdella riippuen siitä onko kyse lisärakentamisesta, fissio- vai fuusioenergiasta ja mitkä ovat käytettävissä olevat ydinvoiman vaihtoehdot. Ydinvoiman vastustajat painottavat useimmiten voimakkaasti uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja energian säästöä ja näkevät ydinvoiman esteeksi tämänsuuntaiselle kehitykselle, kun taas ydinvoiman puolestapuhujat katsovat nykytilannetta ja näkevät ydinvoiman vaihtoehtona nimenomaan nykyisille energianlähteille. Lisäksi ydinvoimakantaan saattaa vaikuttaa ydinvoiman käyttöympäristö, kuten esimerkiksi ydinvastuuvakuutuksen ehdot ja ilmastonmuutos.
Mielipidemittausten tuloksia Kansalaisten suhtautumista ydinvoimaan on selvitetty useilla kyselyillä. Alla eräiden mielipidemittausten tuloksia. Euroopan unioni 16px|45 % kannattaa ydinvoiman käyttöä EU:ssa 45 % kannattaa ydinvoiman käyttöä EU:ssa 16px|39 % vastustaa ydinvoiman käyttöä EU:ssa 39 % vastustaa Yhdysvallat 16px|62 % kannattaa ydinvoiman käyttöä USA:ssa 62 % kannattaa ydinvoiman käyttöä USA:ssa 16px|33 % vastustaa ydinvoiman käyttöä USA:ssa 33 % vastustaa Suomi 16px|34 % kannattaa ydinvoiman käytön laajentamista 68 % suhtautuu ydinvoimaan myönteisesti 16px|51 % vastustaa 6 % kielteisestiRuotsi Analysgruppen 16px|26 % kannattaa ydinvoiman lisäämistä Ruotsissa 26 % kannattaa ydinvoiman lisärakentamista 16px|26 % kannattaa nykyisten voimaloiden säilyttämistä ja korvaamista uusilla 26 % kannattaa nykyisten voimaloiden säilyttämistä ja korvaamista uusilla 16px|43 % vastustaa uusien voimaloiden rakentamista 43 % vastustaa uusien voimaloiden rakentamista
Ydinvoiman lisärakentamisen kannatus Suomessa on vaihdellut. Esimerkiksi Suomen Gallupin tutkimuksen mukaan joulukuussa 2001 lisärakentamista kannatti 40% ja vastusti 33% vastaajista. Kannastaan epävarmoja oli 28%. Otos oli 1506 henkilöä. Syyskuussa 2006 tehdyn tutkimuksen mukaan ydinvoimaa kannatti 53% ja vastusti 41%.Taloustutkimus, syyskuu 2006. Toukokuun 2007 tutkimuksessa lisäydinvoimaa kannatti 57% ja vastusti 35%.Taloustutkimus, toukokuu 2007.
Vuosina 2008-2010 Taloustutkimus kysyi kansalaisilta, kannattivatko he lisärakentamista viidennen yksikön jälkeen. Neljän samansisältöisen kyselyn perusteella kannatus vaihteli 34-38% välillä ja vastustus 48-55% välillä. Joka kerralla kannatus oli selvästi suurempaa miesten keskuudessa (2010: 50%), kun taas esimerkiksi niiden joukossa, jotka pitivät ilmastonmuutosta aliarvioituna uhkana, myös jatkorakentamisen vastustus oli suurempaa.
Tiedeyhteisö ja viranomaiset
Ydintekniikan ja ydinfysiikan alan asiantuntijat eivät kovin usein ota näyttävästi kantaa ydinvoiman puolesta tai sitä vastaan. Sen sijaan heidän roolinsa on yleensä ollut asiatiedon tuominen keskusteluun. Viranomaiset, yliopistot ja tieteelliset järjestöt yleensä tuovat tietonsa julkisesti saataville ja vastaavat sekä toimittajien että yksityisten kansalaisten kyselyihin. Ydinvoimakysymys on kuitenkin monimutkainen ja polarisoitunut.
Suomalaiset nuorisojärjestöt Useimmat suomalaiset poliittiset nuorisojärjestöt vastustavat ydinvoimaa, kuten Suomen Keskustanuoret, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto, Svensk Ungdom, Sosialidemokraattiset Opiskelijat ja Vasemmisto-opiskelijat. Useimmat poliittiset nuorisojärjestöt vastustavat ydinvoimaa, YLE 12.3.2010 Kokoomusnuoret sekä Kokoomusopiskelijat puolestaan kannattavat ydinvoimaa.
Kansalaisjärjestöt
Ympäristöjärjestöistä Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö ja Suomen luonnonsuojeluliitto kampanjoivat ydinvoiman lisärakentamista vastaan. Järjestöjen yhteisessä kampanjassa kerätään sitoumuksia äänestää eduskuntaan ydinvoiman vastustajia. Ydinvoima korvataan mm. bioenergialla, tuulivoimalla ja energiatehokkuudella. Järjestöt järjestävät usein mielenosoituksia ja muita näyttäviä ydinvoiman vastaisia tempauksia sekä pyrkivät nostamaan ydinvoiman kielteisiä puolia ydinvoimakeskusteluun ja sitä kautta vaikuttamaan julkiseen mielipiteeseen. Myös kuluttajajärjestöt ovat ottaneet kriittisiä kantoja ydinvoiman lisärakentamiseen.
Ydinvoiman kannattamisen tehtäväkseen ilmoittaneet järjestöt ovat huomattavasti harvinaisempia ja yleensä jäsenmäärältään pienempiä. Suomessa yksi tällainen järjestö on Ydinenergianuoret. Suomessa voimalahankkeisin ovat ottaneet ymmärtäviä kantoja myös työnantajien ja työntekijöiden etujärjestöt.
Ydinvoimakeskustelun argumentit
Ydinvoimaa sekä vastustetaan että puolustetaan monin erilaisin argumentein. Tässä on käsitelty molempien osapuolten merkittävimpiä argumentteja sellaisina kuin ydinvoiman kannattajat ja vastustajat ne usein esittävät. Neutraalimman esityksen käsitellyistä aiheista löytää kutakin aihetta käsittelevästä artikkelista.
Ydinvoiman vastustajat Ydinvoiman kannattajat Ydinturvallisuus Ydinonnettomuuden uhka ydinlaitoksessa on merkittävä. Ydinlaitoksissa sattuneet onnettomuudet – kuten Tšernobylin, Three Mile Islandin tai Fukushiman onnettomuudet – ovat huolestuttavia. Erilaisten luonnonmullistusten mahdollisuutta ei ydinvoimaloissa pystytä ottamaan täysin huomioon. Ydinlaitosten turvallisuutta heikentäviä tapahtumia sattuu yhä, kuten Ruotsin Forsmarkin vuoden 2006 läheltä piti -tilanne näytti. Kokemus osoittaa vakavien onnettomuuksien olevan mahdollisia myös länsimaissa. Arvioita, joita onnettomuustodennäköisyyksistä on tehty, ovat arveluttavia. Vakavan onnettomuuden seuraukset voivat olla katastrofaalisia. Ydinvoimalaan kohdistuvan terrorismin tai sabotaasin uhka on olemassa. Mahdollinen terroriuhka saattaa vaatia toimenpiteitä, joita ei pitäisi tarvita rauhanomaisessa oikeusvaltiossa. Ydinvoimalat aiheuttavat valtavan turvallisuusriskin sodan tai muun kriisitilanteen tullessa. Mikään muu energiantuotantotapa ei ole yhtä ongelmallinen kriisiaikana. Ydinonnettomuuden mahdollisuuden hyväksyminen on moraalinen kysymys: pahan onnettomuuden mahdolliset seuraukset ovat aivan toista luokkaa kuin perinteisten energiamuotojen osalta. Ydinvoiman käyttö länsimaissa vähentää mahdollisuuksia kieltää ydinvoima mailta, joissa ydinvoima korruption, matalan teknologian tason tai muun sellaisen syyn takia vuoksi on erityisen riskialtista. Suomeen rakennettava viides ydinreaktori sisältää täysin uusia monimutkaisia digitaalisia ohjaus- ja automaatiojärjestelmiä, mitä ei ole aiemmin käytetty ydinvoimaloissa. Ohjelmointivirheet voivat aiheuttaa vaarallisia virhetoimintoja näissä järjestelmissä.