Kruununhaka (, lempinimeltään usein ”Krunika”, ”Krunikka” tai ”Kruna”) on kaupunginosa Helsingin keskustassa ja samalla Vironniemen peruspiirin osa-alue. Asukkaita siellä on noin 7 400 (31.12.2024) ja työpaikkoja noin 9 100 (31.12.2022). Kruununhaan rajana on lännessä Unioninkatu ja etelässä Kauppatorin reunaa pitkin kulkeva Pohjoisesplanadin osa, muilla suunnilla sitä rajoittavat vesialueet.
Kruununhaan nimi tulee nykyisen Rauhankadun seutuvilla aikoinaan sijainneesta kruunun tykistön hevosten laidunmaasta. Se oli vielä 1700-luvun alussa hieman varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolella, mutta nykyisin Kruununhakaan luetaan kuuluvaksi myös melkein koko Helsingin senaikainen kaupunkialue.
Keskeinen osa Kruununhaassa on empiretyylillä rakennettu Senaatintorin ympäristö sekä Pohjois-Esplanadin ja Aleksanterinkadun välinen alue. Kruununhaka on arvokkaiden instituutioiden kaupunginosa; siellä sijaitsevat muun muassa tuomiokirkko, Presidentinlinna, Valtioneuvoston linna, raatihuone, kaupungintalo, Suomen Pankki, Säätytalo, Ritarihuone, Tieteiden talo, useita maineikkaita asianajotoimistoja ja Helsingin yliopiston keskustakampuksen rakennuksia. Suomen tunnetuimpiin lukioihin kuuluva Sibelius-lukio sijaitsee Liisankadulla. Kruununhaan itäistä rantaa kutsutaan Pohjoisrannaksi. Pohjoisrannassa on muun muassa Pohjoissatama-niminen venelaituri sekä lyhyt pengeryhteys Tervasaaren ulkoilualueelle.
Historiaa pienoiskuva|Vironkatu vuonna 1907. pienoiskuva|Helsingin tuomiokirkko Suomenlinnan rakennustöiden alettua otettiin vuonna 1748 kruunun haltuun silloisen Vironniemen koillisosa. Tämä alue, joka rajoittui etelässä nykyisen Vironkadun tienoille ja idässä nykyisiin Snellmanin- ja Unioninkatuihin, käsitti laidunmaan ja kahdeksan peltotilkkua ja sitä kutsuttiin nimellä Brobergshagen (Siltavuorenhaka). Jo 1750-luvulta lähtien Kronohagen-nimi syrjäytti vähitellen Brobergshagen-nimen, ja seuraavan vuosisadan puolivälissä koko Aleksanterinkadun pohjoispuolella ja Snellmaninkadun itäpuolella olevaa kaupunginosaa alettiin kutsua nimellä Kronohagen. Vuoden 1866 kartassa nimen suomenkielisenä vastineena on Kruununhaka. Asiakirjoissa esiintyy myös nimi Gamla Stads Kronohagen (kaupungin vanha kruununhaka) 1770-luvulla ja Kronbergshagen vuonna 1805. Kruununhaka–Kronohagen virallistettiin kaupunginosan nimeksi vuonna 1959.Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 112. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
Kruununhaan kadunnimet pienoiskuva|Snellmaninkatu pienoiskuva|Katariinankatu Kruununhaan nykyinen katuverkosto syntyi Johan Albrecht Ehrenströmin asemakaavassa vuonna 1812. Ainoastaan eräät kaupunginosan eteläisimmät kadut olivat olemassa jo Ruotsin vallan aikana. Myös kadunnimet on annettu 1820–1830-luvuilla, ja vain muutamat kadut ovat saaneet uusia nimiä tämän jälkeen. Suuri osa kaduista on nimetty Romanovin keisarisuvun jäsenten mukaan, ja nimistö heijastelee muutenkin Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäisten vuosikymmenien poliittista ilmapiiriä. Vanhimmat yhä käytössä olevat kadunnimet ovat Unioninkatu ja Liisankatu, jotka keisari Aleksanteri I vahvisti vierallessaan Helsingissä vuonna 1819.
suomenkielinen nimi ruotsinkielinen nimi nimeämisvuosi minkä mukaan nimetty aikaisemmat nimet Aleksanterinkatu Alexandersgatan 1833 Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto (keisari Aleksanteri I) Ruotsin vallan aikana Storgatan ("Suurkatu") ja Kungsgatan ("Kuninkaankatu"), vuosina 1819–1833 Fredsgatan ("Rauhankatu", Haminan rauhan mukaan) Hallituskatu Regeringsgatan 1836 Senaatintalo (nyk. Valtioneuvoston linna) Ruotsin vallan aikana Skolgatan ("Koulukatu", Helsingin triviaalikoulun mukaan), vuosina 1820–1836 Slottsgatan ("Linnakatu", Kruununhakaan suunnitellun keisarillisen linnan mukaan) Helenankatu Helenegatan 1820 suuriruhtinatar Helena Pavlovna Ruotsin vallan aikana paikalla nimetön kuja Katariinankatu Katrinegatan keisarinna Katariina Suuri Ruotsin vallan aikana paikalla nimetön kuja Kirjatyöntekijänkatu Bokarbetaregatan 1945 Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen talo vuoteen 1945 Siltavuorenkatu Kirkkokatu Kyrkogatan 1820 Helsingin tuomiokirkko ja Pyhän kolminaisuuden kirkko Kristianinkatu Kristiansgatan 1836 kadun varrella asunut laamanni Christian Magnus Ivendorff Kruununhaankatu Kronohagsgatan Kruununhaan kaupunginosa Kulmakatu Vinkelgatan katu tekee 90 asteen kulman Liisankatu Elisabetsgatan 1819 keisarinna Elisabet Aleksejevna Maneesikatu Manegegatan 1836 keisarillisen santarmikunnan maneesi Mariankatu Mariegatan 1820 keisarinna Maria Fjodorovna Maurinkatu Mauritzgatan Gustaf Mauritz Armfelt Meritullinkatu Sjötullsgatan 1928 Vanha tulli- ja pakkahuone vuosina 1820–1928 Konstantininkatu (Constantinsgatan) suuriruhtinas Konstantin Pavlovitš Romanovin mukaan Oikokatu Gengatan 1836 "oikaisee" Liisankadulta Siltavuorenrantaan Pohjoisranta Norra kajen 1820 sijainnin mukaan Rauhankatu Fredsgatan 1819 Haminan rauha Ritarikatu Riddaregatan 1836 säätytalolle varatun tontin mukaan (tontilla nykyisin Ritarihuone) Ruotsin vallan aikana Residenshusgatan ("Virkatalonkatu", maaherran virkatalon mukaan) ja Berggatan ("Vuorikatu") Siltavuorenpenger Brobergsterassen 1911 Siltavuoren mukaan Siltavuorenranta Brobergskajen 1836 Snellmaninkatu Snellmansgatan 1928 Johan Vilhelm Snellman (jonka patsas sijaitsee kadun varrella) Ruotsin vallan aikana Tavastgatan ("Hämeenkatu", Hämeeseen johtaneen maantien alku), vuosina 1820–1836 Senatsgatan ("Senaatinkatu", Senaatintalon mukaan), vuosina 1836–1928 Nikolainkatu (Nikolaigatan) Nikolainkirkon (ja edelleen keisari Nikolai I:n) mukaan Sofiankatu Sofiegatan 1820 keisarinna Maria Fjodorovna, syntyään prinsessa Sofia Dorotea Augusta Ruotsin vallan aikana Östra Kyrkogatan ("Itäinen Kirkkokatu") Unioninkatu Unionsgatan 1819 Haminan rauhassa syntynyt Venäjän ja Suomen unioni eteläpää Ruotsin vallan aikana Västra Kyrkogatan ("Läntinen Kirkkokatu") Vironkatu Estnäsgatan 1836 Vironniemi Välikatu Mellangatan Kristianinkadun ja Kirjatyöntekijänkadun välissä
Liikenne Kruununhakaa palvelee päivittäin kulkeva bussilinja 16 (Rautatientori–Kulosaari–Mustikkamaa). Kruununhaan läntisintä ja eteläisintä osaa palvelevat myös Liisankatua ja Snellmaninkatua pitkin kulkeva raitiolinja 7 Aleksanterinkatua kulkevat linjat 4 ja 5 sekä Senaatintorilta linja 2. Lisäksi Kruununhaan länsireunalla sijaitsevaa Kaisaniemenpuisto-pysäkkiä käyttävät monet päärautatieasemalta Hämeentietä koilliseen ja pohjoiseen kulkevat Helsingin sisäiset bussilinjat sekä raitiolinjat 3, 6 ja 9.
Kuvia
Katso myös Burtzin talo Sederholmin talo Tieteiden talo
Lähteet
Aiheesta muualla
Kruununhaan kartta (helsinginkartta.fi) Kruununhaan korttelit Kruununhaan Asukasyhdistys Ry
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit