Kolijärvi () on Uudellamaalla Raaseporissa Karjaan keskustaajaman lähellä sijaitseva järvi. Etäisyys Tammisaaresta on itäkoilliseen ja Helsingistä länsilounaaseen.
Maantietoa Kolijärvi on pitkä, leveä, ja sen pinta-ala on . Se sijaitsee aivan Ensimmäisen Salpausselän eteläpuolella. Se on muodostunut kallioiselle ylänköalueelle mäkien väliseen painaumaan. Ympäröiviä mäkiä ovat Malmängsberget, Malmkulla, Bredbäckeberget ja Gåliängsskogen. Mäet kohoavat 20– vedenpinnan yläpuolelle. Järven itä- ja koillisrannoilla on kuitenkin suomaata, kuten esimerkiksi Gålisjömossen, joka kohoaa vain alle viisi metriä vedenpinnasta. Länsipäässä on pohjoisrannassa korkea jyrkänteinen mäki, joka viettää jyrkästi järveen. Ympäristö on lähinnä metsä- ja suomaata vaikka pohjoisessa on pieni viljelty alue.
Kolijärven pohjoisrannan edustalla on kaksi saarta, joiden yhteinen pinta-ala on . Suurimman saaren Gålisjönholmenin pinta-ala lähes tuon suuruinen, sillä toinen on vain pieni luoto, joka sijaitsee saaren edustalla. Kolijärvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Niiden mukaan järven pohja on hyvin tasainen. Kolijärven tilavuudeksi on määritetty kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee . Sen syvyys on ja tämä kohta sijaitsee aivan järven keskellä . Syvyyskäyristä huomaa, että käyrä seuraa hyvin lähellä rantaviivaa paitsi aivan saarten ympärillä.
Kolijärven rantaviivan pituus on , josta saarten rantaviivan yhteispituuden osuus on siitä . Järven huomattavin erityispiirre on pitkä Barkaruddenin niemi, joka jakaa järven lounaisosan kahdeksi lahdeksi. Etelärannassa on seitsemän ja pohjoisrannassa 15 kiinteästi asuttua tai vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet keskustaajamasta, joka sijaitsee lähimmillään reunamuodostuman päällä puolen kilometrin etäisyydellä. Siellä kulkevat myös valtatie 25, kantatie 51 ja Rantarata.
Luontoarvoja Vedenlaatu Kolijärven ekologinen tila on tyydyttävä ja sen pintavesi on käyttökelpoisuusluokaltaan tyydyttävä. Kolijärvestä löytyy hyvin vähän vedenlaatutietoja, sillä vaikka vesinäytteitä on otettu 1990-luvulta alkaen järven pohjoisrannasta, niitä on otettu harvoin ja aluksi aina vain marraskuussa. Myös järven keskiosasta on joitakin näytteitä kesältä ja talvelta yhteensä yhdeksän kertaa. Vähäisen näytemäärän takia saadaan järven tilasta heikko tilannearvio. Tässä käytetään rehevöitymisen arvioinnissa vuosilta 2005, 2006 ja 2007 otettujen vesinäytteiden tuloksia. Näinä vuosina on järven näkösyvyys ollut kesällä ja ja talvella ja . Vuosina 2004–2007 on kokonaisfosforipitoisuus ollut päällysvedessä kesäisin 31– ja talvisin 15– litrassa vettä (μg/l), ja alusvedessä kesäisin 37– ja talvisin 15–. Veden happipitoisuus on ollut järvessä hyvä sekä kesäisin että talvisin, eikä happikatoja ole havaittu. Kesällä 2005 oli happipitoisuuden kylläisyysaste peräti ja veden happamuustaso oli kohonnut pH 8,7, mikä kertoo leväkukinnasta. Järvessä leväkukinnat ovat jokakesäisiä. Järvi on tuloksien mukaan rehevöitynyt.
Duschbäckenin kautta päätyy Raaseporinjoen pääuomaan sen fosforikuormasta, joka on pääasiassa peräisin maataloudesta, haja-asutuksesta ja vapaa-ajan asutuksesta.
Vesikasvillisuus Kolijärven kasvillisuus on erittäin runsasta koostuen pääosin upos- ja kelluslehtisistä vesikasveista. Vesikasveja esiintyi pääosin 0– syvyysalueella. Yleisimmät ilmaversoiset lajit ovat järviruoko, osmankäämi, järvikorte, ulpukka, uistinvita, ärviä ja ahvenvita muodostavat tiheitä kasvustoja. Pystykeihonlehti muodostaa pienialaisia kasvustoja siellä täällä järvellä. Kasvillisuuden joukosta löytyy myös kelluskeiholehteä, palpakkoja ja nuottaruohoa.
Kalakanta Vuonna 2007 suoritetussa koekalastuksessa saatiin verkkoihin saalislajeiksi särki, lahna, ahven, kiiski ja hauki. Lähes puolet saalismassasta oli särkeä ja yli puolet yksilöistä olivat särkeä ja ahventa. Viimeksi mainitut olivat pääosin pienikasvuisia yksilöitä.
Itäranta Järven itäpuolella ulottuu rantaan asti maakunnallisesti arvokas vanhan puuston metsäalue. Se sisältää vanhaa kuusikkoa ja haavikkoa, jossa lahovikaista puustoa on runsaasti. Puusto muodostaa lehtomaista tuoretta kangasmetsää, jossa on lounaisosassa pähkinäpensaslehto. Metsästä tavataan esimerkiksi haavanarinakääpää, riippunaavaa, imikkää, oranssikärpässientä ja haapariippusammalta. Metsässä elää pieni liito-oravakanta sekä metso, pikkusieppo, töyhtötiainen ja kulorastas. Järvellä kalastaa usein kuikkapari.
Vesistösuhteet Kolijärvi sijaitsee Suomenlahden rannikkoalueessa (vesistöaluetunnus 81), jonka Raseborgs ån valuma-alueeseen (81.073) järvi kuuluu. Sen valuma-alueen pinta-ala on . Kolijärveen virtaa laskupuroja läheisiltä suoalueilta; järven pohjoisrannalla sijaitsee Gålisjömossen. Kolijärven lounaisrannalta lähtee laskuoja Lillsjöniin, joka sijaitsee noin 700 metriä etelään, ja jatkaa Duschbäckeninä pääuomaan. Järven vedenpinnan korkeus on 26,9 metriä mpy (N2000), joten laskuojalle kertyy pudotusta .
Lähteet
Luokka:Raaseporin järvet Luokka:Raaseporinjoen vesistö