pienoiskuva|Tvrtko I:n sinetti. pienoiskuva|Stjepan II Kotromanić kuolinvuoteellaan. Edessä Trvtko veljensä Vukin, äitinsä ja serkkunsa Elisabethin kanssa kuvattuna vuonna 1380 valmistetussa Pyhän Simeonin sarkofagissa. Stjepan Tvrtko I (n. 1338 – 10. maaliskuuta 1391) oli Bosnian ensimmäinen kuningas vuosina 1353–1391.
Suku Kotromanić-sukuun kuulunut Tvrtko seurasi setäänsä Stjepan II:ta (k. 1353) Bosnian baanina vuonna 1353. Tuntemattomasta syystä seuraajaksi eivät tulleet hänen vanhempansa. Koska hän oli tuolloin vielä noin 15-vuotias eli alaikäinen, hänen isänsä Vladislav Kotromanić, joka oli ollut veljensä kanssahallitsijana vuodesta 1322 lähtien (k. 1354) toimi lyhyen aikaa sijaishallitsijana. Hänen jälkeensä tehtävää hoiti Tvrtkon äiti Jelena Šubić (k. n 1378), joka oli Klisin kreivi Juraj II Šubić Bribirskin tytär. Tvrkolla oli myös nuorempi veli Vuk (k. 1378 jälkeen), joka oli Bosnian baani vuosina 1366–1367. pienoiskuva|Keski-Balkanin valtiot vuosina 1373–1395, jotka syntyivät Serbian imperiumin hajottua 1300-luvulla.
Kuningas Hallintokautensa alkuvaiheessa Tvrtko I ajautui riitoihin maansa roomalaiskatolisen papiston kanssa, mutta myöhemmin hänellä oli hyvät välit kaikkiin valtakuntansa uskonnollisiin yhteisöihin. Alkuvaikeuksien, kuten suurten Bosnian alueiden menettämisen lääninherralleen, Unkarin kuningas Ludvig I:lle, sekä aateliston toimeenpaneman lyhytaikaisen syrjäyttämisen jälkeen Tvrtkon valta kasvoi huomattavasti. Hän valloitti osia naapurina olleen Serbian keisarikunnan jäänteistä vuonna 1373, sen viimeisen hallitsijan ja hänen kaukaisen sukulaisensa Uroš Heikon kuoltua. Lokakuun 26. päivä 1377 hän kruunautti itsensä Milen kylässä (nyk. Arnautovići) lähellä Visokoa Bosnian ja Serbian kuninkaaksi ja katsoi olevansa Serbian sammuneen Nemanjić-dynastian perillinen.
Bosnian kuningaskunnan laajentuessa Tvrtkon huomio kääntyi Adrianmeren rannikolle. Hän sai hallintaansa koko Primorjen alueen ja sen tärkeät rannikkokaupungit, perusti uusia asutudkeskuksia ja alkoi rakennuttaa laivastoa, mutta ei koskaan onnistunut alistamaan valtaansa itsenäisten serbialaisalueiden ylimyksiä. Kuningas Ludvig I:n kuolema ja kuningatar Marian valtaannousu vuonna 1382 antoivat Tvrtkolle tilaisuuden hyödyntää Unkarissa ja Kroatiassa puhjennutta perimyskriisiä. Vuosina 1385–1390 käytyjen kiivaiden taistelujen jälkeen Tvrtko onnistui valloittamaan suuria osia Dalmatiasta ja varsinaisesta Kroatiasta. Vuoden 1389 Kosovo Poljen taistelun jälkeen hänen heikko vaatimuksensa Serbiasta jäi pelkäksi muodollisuudeksi, sillä ne serbialaiset hallitsijat, jotka hän oli pyrkinyt alistamaan, joutuivat voittaneen Osmanien valtakunnan vasalleiksi. Osmanit tekivät ensimmäiset hyökkäyksensä Bosniaan Tvrtkon hallintokaudella, mutta hänen armeijansa onnistui torjumaan ne. Tvrtkon äkillinen kuolema vuonna 1391 esti häntä vakiinnuttamasta Kotromanić-suvun valtaa Kroatian alueilla. pienoiskuva|Stjepan Tvrtko I:n allekirjoitus, "Serbien, Bosnian ja Primorjen kuningas". pienoiskuva|Tvrtko I:n valtakaudella lyöty dukaatti eli kultaraha.
Avioliitto ja jälkeläiset Hänen puolisonsa oli Bulgarian prinsessa Doroteja (k. n. 1390), joka oli Bulgarian tsaari Ivan Sratsimirin ja Valakian prinsessa Annan tytär. Doroteja oli Unkarin kuningas Ludvig I:n panttivankina vuodesta 1365 lähtien, joka naitti hänet Tvrtko I:lle vuonna 1374. Hänestä tuli kruunattuna Bosnian ensimmäinen kuningatar vuonna 1377, ja hän saattoi olla kuningas Tvrtko II:n äiti. Kuningatar Doroteja kuoli hieman ennen vuotta 1390, jolloin hänen puolisonsa neuvotteli uudesta avioliitosta Itävallan herttua Albert III:n kanssa Habsburg sukuun kuuluvasta naisesta.
Erään lähteen mukaan Tvrtkolla oli kolme poikaa: kaksi Bosnian kuningasta ja yksi kuninkaaksi pyrkivä.
Perintö Tvrtko I:stä pidetään yleisesti yhtenä Bosnian merkittävimmistä keskiaikaisista hallitsijoista: hän laajensi maan rajat niiden laajimpaan mittaan, jätti jälkeensä vahvan talouden ja paransi alamaisensa elintasoa.
Tvrtkon valtakaudella lyöty dukaatti oli neljä kertaa suurempi kuin Osmanien valtakunnan dukaatti; se oli 24-karaatin kultaa, halkaisijaltaan neljä senttimetriä ja painoltaan 16 grammaa. Kultaraha oli merkittävä symboliikkansa vuoksi. Sen toisella puolella oli Bosnian kuningaskunnan vaakuna, jossa oli kuusi lilja-aihetta (fleur-de-lis) sekä kaksi lisäliljaa sivuilla, ja toisella puolella oli leijona – hänen kuningaskuntansa vallan symboli. Hänen valtansa suuruudesta kertoo riittävästi se, että Venetsian tasavalta – Euroopan johtava merivalta – kirjasi hänet kunniakansalaistensa ”kultaiseen kirjaan”.
Hänellä oli ainakin yksi poika, Tvrtko II, mutta hänen seuraajakseen tuli sukulainen, mahdollinen avioton velipuoli tai serkku Stjepan Dabiša (k. 1395), jonka valtakaudella vuodesta 1391 lähtien Tvrtkon luoma kukoistava valtakunta alkoi rappeutua. Tvrtko I haudattiin Pyhän Nikolauksen kirkkoon Milen kylään lähellä Visokoa.
Lähteet
Luokka:Bosnian kuninkaat Luokka:1330-luvulla syntyneet Luokka:Vuonna 1391 kuolleet