thumb|200px|Salmin kunta Pitkärannan piirin kartalla. Salmi () on taajama ja entinen maalaiskunta Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Laatokan Lunkulanlahteen laskevan Tulemajoen suussa 36 kilometriä Pitkärannasta kaakkoon. Taajamassa oli noin 1 900 asukasta vuonna 2011Generalnyi plan, s. 3–4..

Salmin kunta lakkautettiin vuoden 2023 huhtikuussa, jolloin Pitkärannan piirin paikallishallinto uudistettiin. Kunnassa oli vuoden alussa 2 122 asukasta.

Maantiede ja asutus Salmin kunnan pinta-ala oli 1 256 neliökilometriäGeneralnyi plan, s. 3.. Se rajoittui koillisessa Pitkärannan, pohjoisessa Loimolan, koillisessa Vieljärven ja kaakossa Vitelen kuntiin sekä etelässä LaatokkaanGeneralnyi plan, s. 11.. Pinta-alasta suurin osa oli metsää ja vesialuettaGeneralnyi plan, s. 61..

Entinen kunta sijaitsee Laatokkaan rajoittuvan Aunuksen tasangon luoteisosassaGeneralnyi plan, s. 13.. Sen alueella virtaavia jokia ovat Uuksunjoki, Tulemajoki ja Miinalanjoki eli ÄnäjokiGeneralnyi plan, s. 15.. Järviä ovat Laatokan lisäksi Karkunlampi, Muljana, Vepsäislampi, Sudimusjärvi, Pitkäjärvi eli Kaijanpää, Palojärvi, Saarijärvi, Ponkolanjärvi, kaksi Likolampea ja MustalampiGeneralnyi plan, s. 16.. Hyötykaivannaisiin kuuluvat Karkun uraani, mineraalivärit, rautamalmi, hiekka, sora, turve ja sapropeeliGeneralnyi plan, s. 16–19..

Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuului 11 kylää: Karkku, Kaukajärvi (ven. Kavgozero), Kavaino (ven. Kovaino), Kirkkojoki, Lunkulansaari, Manssila, Mantsinsaari, Miinala, Orusjärvi, Rajakontu ja RäimäläGeneralnyi plan, s. 4.. Suurimmat asutuskeskukset ovat Salmin ohella 700 asukkaan Räimälä ja 500 asukkaan MiinalaGeneralnyi plan, s. 27.. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 66 % oli kansallisuudeltaan venäläisiä, 10 % valkovenäläisiä, 10 % karjalaisia, 4 % suomalaisia, 3 % ukrainalaisia ja 2 % tataareja.

Historia

Salmi oli Suomeen kuuluneen Salmin kunnan keskustaajama talvi- ja jatkosotaan asti, jolloin alue luovutettiin Neuvostoliitolle. Rajakonnun, Kavainon ja Kaukajärven kylät sijaitsivat vanhan rajan Venäjän-puolella.

Liikenne, talous ja palvelut Salmin kautta kulkee Aunuksen ja Värtsilän välinen A130-maantie. Taajamasta on linja-autoyhteydet Pitkärantaan, Aunukseen ja Petroskoihin.Generalnyi plan, s. 25–25. Salmin läpi menee myös Lotinapellon ja Jänisjärven välinen rautatie, jolla on Salmin asema, Karkunkylän, Rajakonnun sekä 97 ja 109 kilometrin pysähdyspaikat. Salmin asemalla pysähtyy päivittäin kaksi kaukojunaa.Generalnyi plan, s. 26–27.

Alueella toimii pienimuotoista puunjalostus-, rakennus-, elintarvike- metalli- ja ompelimoteollisuutta. Maatalous on keskittynyt lihakarjan kasvatukseen ja kalanviljelyyn. Tulemajoella on kaksi vesivoimalaa. Kaivannaisista hyödynnetään uraania, mineraalivärejä, turvetta, hiekkaa ja soraa.Generalnyi plan, s. 39–40.

Keskustaajaman palveluihin kuuluvat lastentarha, peruskoulu, sisäoppilaitos, kansantaiteen talo kirjastoineen ja paikallissairaala. Siellä on myös joukko kauppoja, kahvila, posti, pankki ja huoltoasema.Generalnyi plan, s. 29–32.

Matkailu ja nähtävyydet Salmin alueella sijaitsevia kulttuuriperintökohteita ovat Mantsinsaaren arkeologiset löydöt, Stolbovan rauhan rajakivi Rajakonnussa, Salmin raunioitunut Pyhän Nikolauksen kirkko (1824), Orusjärven talvikirkko (1910), Rajakonnun ja Orusjärven vanhat asuintalot sekä toisen maailmansodan sotilashaudatGeneralnyi plan, s. 24–25.. Majoituspalveluja tarjoavat Salmin länsipuolella sijaitseva lomakylä sekä Räimälän ja Lunkulansaaren vierasmajat. Karkussa on lasten kesäleiri ja Hiilikankaan länsipuolella metsästys- ja kalastusmaja.Generalnyi plan, s. 31–32.

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Salmin kunnan sivusto

Luokka:Luovutettujen alueiden kirkonkylät Luokka:Pitkärannan piirin kunnat Luokka:Pitkärannan piirin asutut paikat Luokka:Suomen entiset kuntakeskukset